Perusterveydenhuollon resursseja on vahvistettava

Erikoissairaanhoito kärvistelee säästöpaineissa. Tehtäviä siirretään enenevässä määrin perusterveydenhuoltoon. Sote-selvitykset ja kuntarakenteet elävät omaa elämäänsä. Ratkaisuja ei näy, ei kuulu.
Lääkäripako perusterveydenhuollosta on saatava loppumaan. Ammattilaiset terveyden- ja sairaanhoidossa haluavat keskittyä olennaiseen, potilaaseen. Työkenttää on riittävästi. Henkilökunta palaa loppuun, muistetaanko heitä. Ei. Työtä vähätellään. Potilaat arvostavat hyvää hoitoa. Ammattilaiset tekevät parhaansa, annetuilla resursseilla. Logiikkaa oman työn arviointiin ja kehittämiseen on runsaasti. Mutta aika ja varat kuluvat jatkuvaan muutokseen. Sellaiseen muutokseen, josta puuttuu punainen lanka ja pitkäjänteisyys.

Kuntien talous tiukkenee, huoltosuhteen muutos on käynnistynyt.
Rahan ohella tulevaisuudessa puute tulee olemaan myös osaavasta työvoimsta. Kun säästetään, ensimmäisenä leikataan ennaltaehkäisevästä työstä ja perusterveydenhuollosta. Nämä ovat kuntien vastuulla. Siinä mennään ojasta allikkoon. Hoitoon pitäisi päästä ongelmien alkuvaiheessa. Joustavaa perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon palvelua tarvitan.

OECD:n tuorein raportti osoittaa, että Suomessa pihtaillaan terveydenhuollon rahoja. Suomi jää alle keskiarvon monin eri mittarein. Bruttokansantuotteesta meillä käytettiin vuonna 2010 terveyspalveluihin 8,9 prosenttia. Yhdysvaltain dollareissa Suomen terveydenhuoltopanostus asukasta kohden keskikastia.
Suomessa terveydenhuollon palkkataso kansainvälisesti verrattuna on alhainen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Markku Pekurinen toteaa. Erikoissairaanhoito on tehokasta. Kuntien terveyskeskukset painivat lääkäripulassa. Suomessa tuhatta asukasta kohden potilastyötä tekee 2,7 lääkäriä. 27 maan vertailussa Suomi on sijalla 20. Lääkäreitä on enemmän kuin koskaan Pekurisen mukaan. Nyt tarkastelaan sitä mihin lääkärit sijoittuvat. Oman työn hallinta ja työajat ratkaisevat. THL:n Pekurinen kehoittaa kuntia katsoman peiliin. Mikä lääkäreitä vieraannuttaa, palkoilla joudutaan kilpailemaan.
Itsemurhat, taudit ovat lisääntyneet tiukimpien säästövaatimusten maissa jo Euroopassakin. On pidettävä silmät auki ja tarkkaan katsottava mihin ollaan menossa.

Salossa käynnistyy tällä viikolla Turun yliopiston ja Kelan tutkimusosaston yhteinen Muuttuva Salo 2013–2023 -tutkimus. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia vaikutuksia laajamittaisella rakennemuutoksella on yksilöiden ja alueen hyvinvointiin.
Salo on valittu tutkimuksen toteutuskunnaksi, koska työttömyys on Salossa rajussa kasvussa ja kaupungin talous suurien haasteiden edessä. Se, miten Salo selviää tilanteesta ja miten rakennemuutokseen sopeudutaan tulevaisuudessa, on keskeinen kysymys sekä Salon kaupungille että sen asukkaille.
Tutkimuksen tavoitteena on seurata yksilöiden hyvinvointiin, työttömyyteen, työllistymiseen, elinkeinorakenteeseen ja muuhun aluetalouteen liittyviä tekijöitä kymmenen vuoden ajan. Apuna seurannassa käytetään kyselyitä, tilastoja ja rekisterejä.
On tärkeää osallistua kyselyyn, mikäli se tulee omalle kohdalle. Tiedon pohjalta koottavaa materiaalia tarvitaan.