25.10.2019 
perjantai, lokakuu 25, 2019, 17:59
VSSHP johtaja Petri Virolainen kirjoittaa


Valmistelemme parhaillaan vuoden 2020 talousarviota. Omistajakuntiemme viesti meille on kovin synkkä. Omistajat ja asiakkaamme arvostavat työtämme ja myöntävät, että saamme paljon hyvää aikaiseksi, mutta kunnilla ei ole varaa nykyisen palvelutason ylläpitoon. Rahat ovat yksinkertaisesti loppu ja ennusteet lupaavat vielä tiukempien aikojen olevan edessä.

Emme ole ongelman kanssa yksin. Samoja viestejä on saatu kaikissa sairaanhoitopiireissä ja mediasta olemme jo kuulleet monista erilaisista keinoista kustannusten kurissa pitämiseksi.

Ulkopuolisella konsultilla teettämämme tuottavuusselvitys ja sairaaloiden välinen vertailu osoittavat, että vaikka toimissamme on tehostamisen varaa, niin helpot tuottavuutta parantavat keinot on jo käytetty. Emme kykene laskemaan kulujamme tarpeeksi tekemällä kaiken entisen tehokkaammalla tavalla, vaan meidän on jätettävä jotakin tekemättä tai tehtävä se nykyistä halvemmalla. Tämä tulisi vielä tehdä tavalla, joka ei lisäisi kustannuksia muualla terveydenhuollossa.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Lähetemäärän jatkuva kasvu on saatava taittumaan. On tiukennettava hoidon kriteerejä. Siihen emme voi vaikuttaa pelkästään itse, vaan siitä on sovittava lähetteiden tekijöiden kanssa. On varmistettava, että potilaat tulevat siitä huolimatta hoidettua ja siitä että lähetteitä ei käännetä muualle. Hoitoketjuja parantamalla voimme myös vähentää tarvetta erikoissairaanhoitoon.

Monia asioita voimme kuitenkin tehdä itse. Emeritus professori Martti Ketomäki otti kirjassaan esille kysymyksen kaiken kalliin hoidon mielekkyydestä. Hän otti esimerkiksi elämän loppuvaiheessa tehtävät "turhat" leikkaukset. Asia on arka, mutta kalliista hoidosta on uskallettava puhua. Meillä ei ole varaa aina hoitaa potilaita parhaalla mahdollisella tavalla. Potilaita ei saa jättää hoidotta, mutta joskus vähemmän pitää riittää. Tyksissä kallein 1% potilaista aiheuttaa viidenneksen kokonaiskuluistamme. Ns. säästöpotentiaali on tässä ryhmässä merkittävä. Kaikkien potilaiden hoidossa valitsemalla edullisemmat lääkkeet, implantit ja hoitotarvikkeet sekä halvemmat tutkimus- ja hoitomuodot on mahdollista saavuttaa tarvittava tuottavuuslisä potilaalle merkityksettömin haitoin. Säästö ei saa kuitenkaan mennä hoidon edelle, pitää karsia siitä, josta potilas ei hyödy. Sitä ei kuitenkaan osaa tehdä kukaan muu kuin potilastyötä tekevä henkilökunta.

Ensivuoden talousarviota tehtäessä olemme tietoisesti keskittyneet keinoihin, jotka kohdistuvat pääosin muihin kuin henkilöstökuluihin. Pitkällä aikavälillä pitää toki pohtia myös henkilöstöratkaisuja, mutta nyt suurin huomio kohdistuu materiaalien käyttöön ja palvelunostoihin. Tämä on rohkea linjaus. Samoja keinoja on osin käytetty jo tänä vuonna ja vaikka niillä on ollut oikeansuuntainen vaikutus, muutos on ollut liian vähäinen. Täytyy pystyä parempaan.

Meillä on nyt näytön paikka. Jokainen voi omassa tehtävässään, potilastyössä ja sen ulkopuolella, jokapäiväisessä työssään vaikuttaa kuluihimme. Voimme osaltamme päättää haluammeko välttää välittömät henkilöstöön kohdistuvat rankemmat säästötoimet. Nyt on mahdollisuus valita.

Kuntatalous kohti 2020 lukua


Kuntatalous on suurten muutosten edessä, kun maakunta- ja sote-uudistus myllertää perusteellisesti koko julkisen hallinnon tehtävät, ohjauksen ja talouden.

Uudistus leikkaa kuntien tulopohjaa, mutta myös menot pienenevät. Kuntien talouden liikkumavara supistuu ja suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa, mikä kaventaa kuntien mahdollisuuksia rahoittaa välttämättömiä peruskorjaus- ja kasvua tukevia investointeja. Toisaalta kuntatalouden ennakoitavuuden voidaan olettaa jossain määrin paranevan, kun sote-kustannukset siirtyvät maakunnille.

Tässä vaiheessa ei voida varmuudella tietää kaikkia uudistuksen vaikutuksia kuntien talouteen, kun edes uudistuksen lakeja ei ole vielä hyväksytty. Kuntien verotulopohja, valtionosuusjärjestelmä, rahoitusriskit sekä kokonaisuuden toimivuus ja hallinta tulevat joka tapauksessa olemaan maan seuraavan hallituksen työpöydällä. Mitä ilmeisimmin ylimenokausi uuteen järjestelmään tulee olemaan haasteellinen.

Kuntien ja maakuntien taloutta on tähän asti tarkasteltu lähinnä uudistuksen siirtymävaiheessa. Siirtymävaiheen jälkeiseen aikaan kurkistaminen on jäänyt vähemmälle. Kuntatalous kohti 2020-lukua -julkaisu paikkaa osaltaan tätä aukkoa ja koettaa herättää keskustelua lähivuosien haasteista ja myös niiden ratkaisuvaihtoehdoista.

Julkaisun tarkoitus on nostaa esiin näkymiä, kipukohtia ja haasteita sekä osaltaan pohjustaa seuraavan vaalikauden asialistaa. Julkaisu on tarkoitettu ensi sijassa kuntien luottamushenkilöille, muille päättäjille sekä talousasiantuntijoille.

Lataa maksuton Kuntatalous kohti 2020-luku -julkaisu täältä http://shop.kunnat.net/product_details. ... 45external link.

Kommentit