Mistä vetoa sote-keskuksiin?
Suomen sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela otti kantaa blogissaan 28.11.19 tuleviin sote-keskuksiin

Terveyskeskukset ovat vakavassa kriisissä. Resurssit ja työolot eivät ole kunnossa, ja näin ollen sekä lääkärit että hoitohenkilökunta uupuvat. Myös työvoimasta käydään kiivasta taistelua

Ratkaisu terveyskeskuskriisiin, kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun ja seitsemän päivän hoitotakuun täyttymiseen on palveluiden moniammatillisessa kehittämisessä.

Lääkärikeskeiset ratkaisut, kuten 1 000 terveyskeskuslääkäriviran lisääminen, eivät yksinään ongelmia ratkaise. Ajatusmalli siitä, että lääkäri on kaiken keskiössä ja muut hänen apulaisiaan, on vanhanaikainen ja hierarkkinen. Liiallinen keskittyminen lääkäreihin voi hidastaa potilaan hoitoa ja heikentää terveyskeskusten tehokkuutta.

Esimerkiksi avovastaanottotoiminnassa sairaanhoitajien työnkuva on hyvin itsenäinen. Sairaanhoitajalla on merkittävä rooli hoidon tarpeen arvioinnissa, ja hän pystyy ohjaamaan potilaan sopivalle ammattilaiselle eikä potilas joudu pompoteltavaksi. Toimivalla lääkäri–sairaanhoitaja-työparimallilla, hoitajavastaanotoilla, asiakasvastaava-mallilla ja sairaanhoitajien rajatulla lääkkeenmääräämisoikeudella on saatu hyviä, asiakaskeskeisiä ja kustannustehokkaita tuloksia. Näitä malleja tulee hyödyntää täysimääräisesti.

Työnjaon kehittämisen pitää olla hallittua, jotta potilasturvallisuus ja terveydenhuollon ammattilaisten oikeusturva toteutuvat. Tarvitaan riittävä täydennyskoulutus, mahdollisuus konsultoida muita ammattilaisia ja tehtävän vaativuuden mukainen palkkaus. Osaamista ja sen kehittämistä tulee myös johtaa. Veto- ja pitovoiman varmistamiseksi sote-keskuksissa tarvitaan kaikkien ammattiryhmien osaamista. Ilman sitä organisaatiot eivät toimi optimaalisesti sen enempää laadukkaan hoidon, potilaskokemusten kuin kustannustehokkuudenkaan näkökulmasta.