maanantai, maaliskuu 8, 2010, 08:29
Hyvää naistenpäivää!---
Kokoomusnaisten Toivakka: Rikoslakia on uudistettava väkivalta- ja raiskaustuomioiden osalta
Kokoomusnaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Toivakka vaatii rikoslain pikaista uudistamista. "Nykyiset oikeuskäytänteet eivät vastaa yleistä oikeustajua. Moni ajattelee, että rikoslakimme suojelee väkivalta- ja raiskausrikosten osalta enemmän tekijää kuin uhria. Yllättävää on myös se, että rikoslaissa raiskaus kategorisoidaan 11 eri tavalla", Toivakka toteaa.
Toivakka luovutti eduskunnan puhemiehistölle perjantaina 5.3. naisjärjestöjen Valoa - ei väkivaltaa yhteiskampanjan julistuksen. Julistuksessa vaaditaan rikoslain uudistamista naisiin kohdistuvan väkivallan osalta. Julistuksen on allekirjoittanut eduskunnan enemmistö, 122 kansanedustajaa.
Kokoomusnaiset vaativat, että oikeusministeri Tuija Brax puuttuu ongelmaan välittömästi. Muussa tapauksessa uudistus on kirjattava viimeistään tulevaan hallitusohjelmaan.
YK:n valvontaelimet ovat useaan kertaan huomauttaneet Suomen korkeista lähisuhdeväkivallan luvuista. Erään tutkimuksen mukaan nainen ottaa yhteyttä viranomaiseen keskimäärin, kun häntä on pahoinpidelty 40 kertaa.
"Moni perheväkivallan uhri kokee syyllisyyttä tilanteestaan eikä lähde väkivaltaisesta suhteesta. Meidän olisi pureuduttava enemmän väkivallan suureen määrään ja syihin. Oikeus hengittää ja elää vapaasti ilman pelkoa kuuluu meille kaikille", Toivakka muistuttaa.
Lisätietoja:
Kokoomusnaisten varapuheenjohtaja Lenita Toivakka 050 512 2928, lenita.toivakka@eduskunta.fi
Asia on tärkeä. Väkivalta kaikissa muodoissaan on turhaa ja vääristynyttä. VALOA ei väkivaltaa.
( 1007 views )
| permalink
|
sunnuntai, maaliskuu 7, 2010, 09:43
Säröjä lasikatossaSuomalaisessa politiikassa nuoret naiset ja miehet äitiys- ja isyyslomineen ovat tuttu näky. Politiikka saattaakin sen korkean julkisuusarvon ja ”täytyy elää kuten opettaa” -faktorin takia olla yksi kaikkein tasa-arvoisimmista työympäristöistä. Valtiohallinnon piirissä palkkapolitiikkakin on pitkään ollut melko avointa.
Naiset ovat viime vuosikymmeninä edenneet työelämässä huomattavasti, ja yhä suurempi osuus esimiestehtävissä toimivista on naisia. Palkansaajista, joiden työhön kuuluu esimiestehtäviä, oli naisia joka kolmas vuonna 2008, kun vuonna 1984 heitä oli vain viidennes. Erityisesti politiikassa naiset ovat jo pitkään olleet vahvasti mukana, ja esimerkiksi maan hallituksessa miehet ovat jo vähemmistössä.
Valtionyhtiössä ja valtion osakkuusyhtiössä naisten osuus hallituksessa on puolet, koska maan hallitus näin on edellyttänyt tasa-arvo-ohjelmassaan. Yksityisten yritysten puolella kehitys on ollut vaatimattomampaa: vuonna 2008 hallitusten jäsenistä naisia oli 12 prosenttia, viime vuonna 14. Olen kuitenkin ollut sitä mieltä, että yritysten tulee itse hoitaa tämä epäkohta ja näin ollen olen vastustanut kiintiöitä. Toivon, ettei minun tarvitse muuttaa mieltäni.
Tavoitteena tulee olla lisätä naisten määrää myös yritysten operatiivisessa johdossa, koska sitä kautta saamme myös hallitusjäsenmateriaalia. On totta, että hyväveliverkostoissa ja nimitysvaliokunnissa pitää aktiivisesti ottaa kantaa siihen, löytyykö myös naisjäseniä. Myös omistaja voi tällaisessa asiassa olla aktiivinen.
Työelämän tasa-arvokeskustelussa on jotain kovin kaksijakoista. Omat kokemukseni ovat hyvin positiivisia, onhan minulla professori vaimonani ja työtovereissani paljon niitä, jolla on pieniä lapsia kotona. Itse koen, että naiseus ja miehuus ovat henkilön persoonalle alisteisia ominaisuuksia. Kuitenkin tilastoja lukiessa huomaa, että todellisuudessa tasa-arvo on välillä kovin haurasta.
Naisten kotonaolojaksot hidastavat palkka- ja urakehitystä, ja naisen euro on 81 senttiä. Alustavien tietojen mukaan palkkaero olisi vuodesta 2008 vuoteen 2009 kaventunut naisen euro noussut 82 senttiin, mutta luulen, että tämä tiedon takana ei ole vain naisten meno eteenpäin vaan myös miesten meno taaksepäin laman seurauksena.
Usein kuulee sanottavan, että palkkaero johtuu siitä, että niin suuri osa naisista on matalapalkka-aloilla töissä. Se ei ole mikään selitys, vaan selitys on se, että meidän yhteiskunnassamme paperimiestä ja it-suunnittelijaa on arvostettu rahallisesti enemmän kuin lastentarhanopettajaa tai sairaanhoitajaa. Ensin mainituilla aloilla on lisäksi ollut varaa tehdä palkkajärjestelyjä ainakin osittain sen takia, etteivät ne ole kantaneet yhtä suurta rahallista vastuuta tulevaisuuden veronmaksajista.
Sama palkka, sama mahdollisuus uralla etenemiseen, vanhemmuuden kulujen oikeudenmukainen jakaminen työnantajien kesken – mitä muuta vielä voisimme tehdä, jotta naisilla olisi samat mahdollisuudet työelämässä kuin miehillä? Miehet voisivat ottaa suurempaa roolia kotona.
Tiedän, että monen on vaikea jättää autotallinsa ja penkkiurheilunsa, mutta sitä saisi tehdä nalkuttamisvapaalla vyöhykkeellä, jos silloin tällöin tarjoutuisi tiskaamaan. Jos kotitöistä saa sovittua, silloin molemmat voivat hyvällä omallatunnolla erikoistua, jos se on se, mitä halutaan. Ja lastenhoito ei sitten ole kotityö, vaan molempien vanhempien etuoikeus. Tällaisia ajatuksia syntyy YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan kokouksessa New Yorkissa, jossa parhaillaan olen.
Kirjoittaja on tasa-arvoministeri.
Stefan Wallin
Kiitos Stefan hyviä ajatuksia paremman yhteistyön aikaansaamiseksi. Oli hienoa, että kirjoituksesi oli juuri Salon Seudun Sanomissa, eikä HS.ssa tai Turun sanomissa. Siis kotitöitä jakamaan joka taloudessa tasaisemmin, niin eiköhän hyväntuulisuutta ala kummuta. Nautitaan kaikki lasten kasvattamisesta, sukupuoleen katsomatta. Iloitsin myös Helsingin sanomien taloussivun " Sivuun - vähäksi aikaa". Jan- Henrik Mäkelä jätti työnsä miettiäkseen, mitä oikeasti haluaa tehdä.Aikalisä antoi mahdollisuuden lapsen kasvatukseen, opiskeluun ja tulevaisuuden pohdintaan. Perheen etu.
2010-luvulla puhutaan Työhyvinvoinnista, Joustavuuden filosofiasta, Kasvun kyseenalaistamisesta, Osa-aika eläkkeistä, vuorotteluvapaista, työn mielekkyydestä, aivotyön lähdöstä Suomesta, työurien pidentämisestä, Työelämän laadusta...
Maailma ei romahda, eikä pysähdy, vaikka työelämästä irtaantuu hetkeski.
Suosittelen tutustumaan:
Niilo Hakonen asiantuntija, EK
Tuija Oivo ylihoitaja TEM
Merja Kauhann, tutkimuskoordinaattori, Pt
Anne Hyven, työpsykologi, Mehiläinen
perjantai, maaliskuu 5, 2010, 19:30
Iloitsen tästä rohkeudesta ja esiintulosta. Lukekaa ja ajatelkaa. 5.3.2010 Arto Lahti
Onnea naistenpäivänä 8.3.2010 suomalainen nainen
Naiset ovat meitä miehiä sosiaalisempia, älykkäämpiä ja monesti myös ahkerampia. Mikäs meidän miesten on elellä, jos vain annamme suomalaiselle naiselle hänen ansaitsemansa arvostuksen. Naisia vain lisää päätöksenteokoon sekä elinkeinoelämässä että politiikassa niin kyllä asiat tästä korjaantuvat jos eivät heti niin vähän kerrassaan - näin naiset kaiketi ajattelevat.
Suomen talouden tila on kuin pelikuva suomalaisen miehen tilasta. Kun kaikki voisi olla niin hyvin, niin lähes kaikki on sekoitettu pahan kerran. Sodassa Suomen mies oli maailman paras mutta rauhan aikana hän ei kestä hyviä aikoja. AKT:n lakko on oikein osuva esimerkki miesten maailmasta. AKT:n puheenjohtaja puolusti lakon suuria tappioita yhteiskunnalle ja kolmansille osapuolille sillä, että kova talvi aiheuttaa suurempia viivästymiä vientitoimituksiin kuin lakko. Vain Suomen mies voi tämän keksiä - ei kukaan muu - eikä ainakaan nainen!
Suomalainen nainen on myös maailman viehättävin - ainakin minun mielestäni. Kuinka moni miehistä on saanut loistovaimon. Sitten voisi kylläkin ihmetellä, että miksi Suomen mies on niin väkivaltainen naisia kohtaan. Syy on miehessä itsessään - paha itsetunnon puute, mikä ei tietenkään tee oikeuteuksi yhtään väkivaltaista tekoa naista kohtaa. Mistäs jo me miehet otettaisiin tavoitteeksi nollatoleranssi!
Ja sitten vielä - kuten sanoin presidenttiehdokkaana - olen mielelläni ja onnellisesti vaimoni tossun alla!
Lähettänyt Arto Lahti klo 9.03 5.3.2010
Ja tänään on Naisex-messut, siis sinne...
perjantai, maaliskuu 5, 2010, 11:05
Eilen istuttiin EPO-työpajassa. Keskusteltiin, kuultiin alustuksia ja tehtin ryhmätöitä Salon kaupungin Elinkeinopoliittisen ohjelman 2010-2013 eteenpäinsaattamiseksi. Monipuolisen tarkastelun jälkeen työhön tehtiin muutamia korjausehdotuksia. Sitouttaminen lähti hyvin näin käyntiin ja avoimuus toteutui. Haastetta on rakennemuutosalueellamme. Keskustelu oli hyvää ja rakentavaa, näkemykset ja palautteet lisäsivät monipuolisuutta. Kiitos Kehittämis- ja elinkeinotoimen hyvästä yhteistyöstä alueemme Yrittäjä-yhdistysten kanssa.Tänään on siivouspäivä. Matot on jo lennätetty ulos. Mieli tekee kirjoittamaan. Asiana on Kokoomuksen Naistenliiton aloite Työn ja perhe-elämän yhdistämisen parantamiseksi. Ajatuksia ja kokemuksia on paljon.
Ulkoilemaan on päästävä, raikas pakkanen ja hankikanto houkuttaa hiihtämään!!
torstai, maaliskuu 4, 2010, 21:27
Puheenvuoro hyvinvointivaltion tulevaisuudestaTarkastelkaamme terveydenhuoltomme tulevaisuutta. Väki vanhenee ja nykyistä pienempi työikäisten joukko huolehtii vanhuksista. Suhde tulee olemaan Euroopan huonoimpia parinkymmenen vuoden kuluttua. Tarvitaan nuorta väkeä hoitotyöhön ja moneen palveluammattiin. Tulevat vanhukset ovat nykyistä terveempiä ja hoidon tarve siirtyy kauas pitkän elämän loppujaksolle. Huolta pitää kantaa nuorison terveydestä, syrjäytymisestä, tupakoinnista, painonnoususta, alkoholin kulutuksen kasvusta ja psyyken sairauksien yleistymisestä.
Keskeisiä ongelmia ovat sairastavuuden suuret alueelliset ja sosioekonomiset erot: työtä, toimeentuloa ja alueellisia elinehtoja, sairastavuutta, elämän laatua ja elämän pituutta tulee tarkastella asiantuntemuksella, kokemukseen ja alueellisiin olosuhteisiin tarkoin perehtyen. Työehdoista neuvoteltaessa olisi viisasta siirtää paino henkisen hyvinvoinnin rakentamiseen.
Kansalaiset ovat koulutettuja, tietoisia sairauksistaan, tutkimus- ja hoitomenetelmistä.
Terveydenhuollon kustannukset suurenevat nopeammin kuin kansantalous kasvaa. Väestön vanheneminen, kalliin teknologian eteneminen, ihmisten vaatimusten kasvu ja elämän lääketieteellistyminen ovat tämän huolen aineksia. Lääketiede teknistyy ja taloudelliset näkökohdat saavat ylivallan lääkintätaidon humanistisista arvoista.
Terveydenhuollon pulmat eivät ratkea niin kuin usein esitetään, vain rahoitusta lisäämällä. Tarpeet suurenevat sitä mukaa kun palvelut paranevat. Eivätkä kaikki tarpeet nouse vain ihmisestä itsestään. Kysymys on arvoista, terveydenhuollon tavoitteista ja sisällöstä.
Terveydenhuollon tavoitteena on edistää terveyttä ja estää sairauksien syntyä, parantaa ja hoitaa sekä tukea niitä ihmisiä, joita ei voida parantaa. Tavoitteena on myös vähentää sairauden aiheuttamia kipuja ja kärsimyksiä ja vähentää kuolevan ihmisen tuskaa. Oireiden hoito ei ole toissijaista vaan ensiarvoista.
Palvelujen järjestämismahdollisuudet vaihtelevat paikasta toiseen ja erot saattavat tulevaisuudessa kärjistyä. Terveydenhuollon keskeinen ongelma tulee olemaan, miten riittävät palvelut voidaan perustuslain mukaisesti turvata asuinpaikasta, iästä ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Vaikka järjestelyvastuu kuuluukin kunnille, syntyy eettisesti sietämätön tilanne, ellei kunnissa ole maksajia. Ongelma on ratkaistava valtiovallan, kuntien ja kansalaisten kesken. Terveydenhuollon toimivuutta joudutaan seuraamaan uudella tavalla ja ohjausvastuuta tarkentamaan.
Sairaalat ovat pistäytymispaikkoja lyhyitä hoitojaksoja varten. Alueellinen infrastruktuuri rakennetaan uudella tavalla keskittämällä vaativaa osaamista. Terveyskeskuksessa on oltava vahvistetut resurssit perusterveydenhuollon järjestämiseksi. Potilastiedostot ovat elektronisia, ne on kytketty käypähoito-ohjeisiin ja ne sisältävät monenlaisia hälytysmerkkejä lääkkeiden yhteisvaikutuksista ja muista vaaratilanteista. Teknologia on täynnä mahdollisuuksia. Kenen ehdoilla sitä toteutetaan?
Kehittyvän lääketieteen avulla lähes kaikki on mahdollista. Yhdet asettavat raja-aitoja taloudellisin perustein, toiset moraalisin, kolmannet pitävät sosiaalisen tasa-arvon toteutumista ensisijaisena. Välittäminen, kärsimysten ja kipujen lievittäminen ja parantumattomasti sairaiden hoito ei saa jäädä huipputeknologian jalkoihin. Priorisointikeskustelu tulee jatkumaan. Keskustelua käytäessä ei saa syyllistää parhaansa tekevää ihmisjoukkoa hoidon porrastuksen eri tasoilla.
<< <Edellinen | 207 | 208 | 209 | 210 | 211 | 212 | 213 | 214 | 215 | 216 | Seuraava> >>