Pääkirjoitus | Vieraskynä
Perhevapaita ei tule uudistaa talouden ehdoin
Työllisyyden ja julkisen talouden kannalta tehokkain perhevapaamalli ei välttämättä edistä sukupuolten tasa-arvoa.

Julkaistu: 18.3. 2:00
KOKOOMUS ja Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkistivat vastikään omat perhevapaamallinsa. Uudistustarve nostetaan esiin myös kannustinloukkutyöryhmän tuoreessa selvityksessä.

Lähes kaikki perhevapaauudis­tusta vaativat toimijat ilmoittavat tavoit­televansa naisten työmarkkina-aseman parantamista ja tasa-arvoista vanhemmuutta. Uusien perhe­vapaamallien ja niistä käytävän keskustelun lähempi tarkastelu kuitenkin paljastaa, että sukupuolten tasa-arvo on jäämässä talouden ja työllisyyden jalkoihin.

TASA-ARVOTUTKIJAT ja naisjärjestöt ovat ajaneet tasa-arvoa edistävää ja hoivavastuuta tasaavaa perhe­vapaauudistusta vuosikausia mutta törmänneet työnantajajärjestöjen ja poliitikkojen muodostamaan seinään. Uudistus on ottanut tuulta ­alleen vasta, kun perhe­vapaat on alettu ymmärtää eko­nomeja, oikeistoa ja elinkeino­elämää kiinnostavana työllisyys- ja talouspoliittisena kysymyksenä. Tämä kertoo tasa-arvokysymysten heikosta arvostuk­sesta.

Monia keskustelijoita motivoi ­ensisijaisesti työllisyyden lisääminen Suomessa. Sukupuolten tasa-arvosta ja hoivavastuun jakamisesta onkin ­tullut koristeita, joiden avulla edistetään talouteen liittyviä tavoitteita.

Keskittyminen talouteen on muuttanut keskustelun käsitteitä. Yleistynyt tapa puhua ­kotihoidon tuesta kannustinlouk­kuna suuntaa huomion työmarkkinoihin ja yksilöiden motivaatioon tehdä työtä. Naisten ja miesten epätasa-arvoiset taloudelliset asemat ja lapsiperheiden köyhyys jäävät sivuun.

Talouden ensisijaisuus näkyy myös uudistustarvetta perustelevassa tiedossa, jossa korostuvat työl­lisyystilastot. Tärkeä tutkimustieto vanhempien omista näkemyksistä ja perhevapaiden käytön suhteutumisesta vanhempien koulutustaustaan ja työmarkkinatilanteeseen on vähemmän näkyvässä roolissa.

TUTKIMUSTEN mukaan sekä pisimpään kotihoidon tukea käyttävät ­äidit että vähiten perhevapaita käyttävät isät ovat useimmiten vähän koulutettuja, pienituloisia ja heikossa työmarkkina-asemassa.

Ellei tutkimustietoa huomioida laaja-alaisesti, on vaarana, että perhevapaauudistus toteutetaan koulutettujen ja hyvässä työmarkkina-asemassa olevien vanhempien ­ehdoin. Tällaisissa perheissä isät ­todennäköisemmin käyttävät heille kiintiöidyn vapaan ja äidillä on vakituinen työpaikka, johon palata.

Talousnäkökulma näkyy myös pyrkimyksenä kustannusneutraaliuteen: perhevapaiden uudistaminen ei saisi kasvattaa julkisia menoja. Tavoite heijastaa piintynyttä ajatusta siitä, ettei tasa-arvo saisi maksaa.

KUSTANNUSNEUTRAALIUDEN tavoittelu on johtanut siihen, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämä ja naisjärjestöjen pitkään ajama 6+6+6-malli on tuomittu liian kalliiksi. Mallissa isille korvamerkitty kuuden kuukauden vapaa yhdistyy ­ansiosidonnaisen vanhempainrahakauden pidennykseen. Uusissa malleissa ansiosidonnainen vapaa pitenisi vain joitain viikkoja.

Koska kaikki isät eivät käyttäisi heille kiintiöitävää osuutta, isä­kiintiön merkittävä kasvattaminen ilman vanhempainrahakauden pidentämistä heikentäisi äitien, perheiden ja lasten tilannetta.

Tämä on ongelma EK:n mallissa, jossa 12 kuukauden vanhempain­rahakausi jaetaan vanhempien kesken puoliksi. Jos isä jättää kiintiönsä käyttämättä, äiti putoaa kotihoidon tuelle lapsen ollessa kuuden kuukauden ikäinen. Verrattuna nyky­tilanteeseen perheen tulot pienenevät ja äidin taloudellinen itsenäisyys kärsii. Tutkimustiedon valossa näin kävisi useammin jo muutoinkin pienituloisissa perheissä.

PERHEIDEN valinnat ovat sidoksissa sukupuolten työnjaon pitkään historiaan, eikä tilanteen voi olettaa muuttuvan taikaiskusta. Uudistus on tarpeen, mutta sen lähtökohtana tulisi olla tutkimukseen perustuva ymmärrys perheiden, työelämän ja yhteiskunnan sukupuolittuneista rakenteista ja pyrkimys muuttaa ne tasa-arvoisemmiksi.

Tasa-arvo pitäisi nähdä investointina hyvinvointiin. Perhevapaamalli, joka todennäköisimmin parantaa työllisyyttä ja rasittaa vähiten julkista taloutta, ei välttämättä edistä ­sukupuolten tasa-arvoa.

Anna Elomäki ja Hanna Ylöstalo

Elomäki toimii Suomen Akatemian tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa ja Ylöstalo tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa.

Suomen Kuvalehden 17.3.2017 ilmestyneessä numerossa 11 on kiintoisa aihekokonaisuus. Suomen kunnat luokiteltu viiden tähden hotelleiksi ja yhden tähden majataloiksi. Kuntavaaleissa huhtikuussa on alueesta riippen varsin erilaisia ongelmia alueittain. Kuntien eriytymiskehitys on vaihtelevaa. Tutkija, valtiotieteiden tohtori Timo Aro ja kuntakonsultti, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä laativat SK tilastoaineiston Manner-Suomen kunnista.
Perustana on 18 muuttujaa. Kunnat on jaettu viiteen ryhmään:
väestö-, elinvoima-,kuntatalousindeksien yhteistuloksen perusteella.
Kärkeen päässeet 59 kuntaa ovat viiden tähden kuntia. Seuraavat kategoriassa neljän, kolmen, kahden tähden kuntia. Kussakin 60 kuntaa. Yhden tähden kuntia on 58. Aineisto on tehty vuoden 2016 kuntajaotuksen pohjalta. Manner-Suomessa oli tuolloin 297 kuntaa.
Miten erilaiselta pohjalta käydään kuntavaaleihin ja päätöksentekoon.
Toteutuessaan hallituksen suuri Maakunta- ja SOTE-uudistus jättää käsiin elinvoimatehtävät: maankäytön, kaavoituksen, elinvoimapolitiikan,koulutuksen, päivähoidon ja muut sivistyspalvelut.
Ei yllätä, että kärki löytyy etelästä: Kauniainen, Sipoo, Helsinki, Pirkkala, Espoo. Helsinki Tampere Turku. Kärkeen nousevat myös yllättäen kaksikieliset kunnat Pohjanmaalta. Vaasa, Pietarsaari. Pohjanmaan 15 kunnasta elinvoimaisimpien joukossa on peräti 11.
Kunnan sisäinen elinvoima on kiinni kyvystä tehdä päätöksiä.
SIJAINTI ratkaisee. Etelän ja länsirannikon, sekä pääradan kasvukeskukset nousevat elinvoimaisimpien joukkoon.

TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE, työllisten määrä suhteessa ei työllisiin on fataali muuttuja. tämä vaikuttaa alueella monia vuosia 5-10 v. Taloudellinen huoltosuhde on keskeinen. Se määrittää kuntatalouden vuosiksi eteenpäin. Työpaikka on keskiössä, se voi olla lähikunnissakin. Kaarinan ja Nurmijärven päättäjien ei ole tarvinnut miettiä, mitä arki olisi ilman Turkua ja Helsinkiä.
Neljän tähden kuntalistalta löytyy Raasepori, alempaa Forssa ja Salo. Sijainti ratkaisee. Koululaitokset merkitsevät. Erityisesti Yliopisto.
Salo ja Uusikaupunki ovat rakennemuutoskuntia.
Keskikaartin kolmoskaupungeissa on maakuntakeskuksia kuten Mikkeli ja Kouvola. Ryhmässä on myös mm. Hanko. Kaupungit ovat eläneet pitkän rakennemuutoksen.
Toisaalta kolmen tähden kunnissa voi päästä lyhyemmällä jonotuksella lääkäriin kuin viiden tähden kunnissa.
Tulevaisuuden ratkaisee strateginen päätöksentekokyky. Myös rata ja satama ratkaisevat.

Taistelua työpaikkakatoa vastaan
Elinvoiman paras tae on työpaikat. Kaksoiskansalaisuudella saattaisi olla merkitystä, siis kesämökit ja lisääntyvä kakksoasuminen. Kannattaa ottaa huomioon.
Toisen asteen ja ammattikorkeakoulutuksen sijainti ja tuoma pöhinä merkitsee paljon. Tässä meille pohdittavaa.
Tunnustan, että strategiatyö johon olen osallistunut Salon 2009 alusta ja viime vuosille asti on helpottanut omaa sisäistä prosessointiani. Ei ole mennyt hukkaan vaan avannut vaihtoehtojen pakan ja sisällön pohdinnan.

LSSY:n Salo Karinan Palveluasemalla tänään töissä.
Tärkeitä kohtaamisia ja keskusteluja. Kasvokkain ja puhelimitse. Tällä toiminnalla on tarvetta ja tilausta. Liity Jäseneksi!

Kotiin palatessa odotti pöydällä jo 1/17 Syöpäjärjestöjen aikakauslehti Syöpä. Kansainvälinen yhteistyö on kehityksen elinehto. Pääkirjoitus Sirkku Jyrkkiöltä, palstallani lyhennetty.
Syöpä oli harvinainen sairaus, kun Suomi itsenäistyi. Suomalaisten elinajanodote oli tuolloin 50 v. Kun Suomi täyttää 100 vuotta tartuntatauteihin kuolee vähän ihmisiä ja syöpään sairaistuneistakin yli puolet paranee. Lääketieteen valtava kehitys pohjautuu kansainväliseen yhteistyöhön. Syöpätutkijoiden perimmäinen tarkoitus on kehittää syövän hoitoa entistä paremmaksi.
Suomen Syöpärekisteri on pitkään raportoinut syövän hoitotuloksia. tavoite on saada tiedot myös kansalaisten käyttöön.
Potilaalle on tärkeää sekä tehokas hoito, että tuttu ja turvallinen hoitosuhde sairaalassa, joka sijaitsee mahdollisiamman lähellä kotia. Suomalainen syövänhoito kootaan alueellisiin syöpäkeskuksiin, jotka järjestävät hoitokokonaisuisuuden diagnostiikasta seurantaan ja kuntoutukseen. kansallinen syöpäkeskus koordinoi sekä alueellisten syöpäkeskusten toimintaa että yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Potilas ei ole enää hoidon kohde vaan yhteistyökumppani. Vapaehtoistyö on elämän eliksiiriä.
Yhdessä rintamassa syöpää vastaan. CANCON-hanke edistää syövänhoitoa EuroopassaPotilaiden seurantaan liittyvät suositukset ovat Canconin lopputuloksena syntyvässä opaskirjassa. Opaskirja auttaa EU:n jäsenmaita parantamaan syöväntorjuntansa laatua. Varhainen toteaminen, paremmat hoitotulokset. Suomessa syöpäseulontoja on järjestetty jo 1960-luvulta. Lakisääteiset seulonnat ovat merkittävästi alentaneet niihin kutsuttujen syöpäkuolleisuutta. Kunnat päättävät seulonnoista, valitsevat niiden järjestäjät tarjouskilpailun perusteella. Maahan tulisi luoda keskitetty ohjausjärjestelmä. Ohjausryhmä, koordinaatiokeskus. Tarvitaan pitkäjänteistä toimintaa parantamaan seulontojen laatua. Arviointeineen.

Hoitoonpääsysyyn tavoitellaan yhdenmukaisia aikarajoja.
STM antoi vuonna 2010 suosituksia syövänhoidon kehittämiseksi aina vuoteen 2020. Suosituksessa määritettiin aikarajoja syövän hoidon järjestämiselle kuuden viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. leukemiat jopa päivystysluontoisesti. Radiologin lausunnon pitäisi olla käytettävissä viikossa tutkimuspyynnöstä. Kudosnäyte tulisi ottaa viikossa tutkimuspyynnön saapumisesta. Patologin lausunnon tulee olla käytettävissä viikon kuluessa näytteen otosta. Myös liitännäishoidot, kuten leikkausten jälkeiset sädehoidot , olisi aloitettava viimeistään neljän viikon kuluessa.
Toipuminen leikkauksesta on yksilöllistä ja vaikuttaa kokonaisuudessa. Syövän hoidon strategiaan kirjattiin näin 2010.
Hoitoonpääsyn seuranta tieto hyödyttää kaikkia. Sairaanhoitopiireissä onkologit ja kirurgit antavat työhön apuaan.
Rinta-, suolisto-,eturauhassyöpä enimmäisodotusajat on määritelty. Odottaminen on potilaan kannalta raskasta. Nopea konsultaatio on tavoitteena, tieto auttaa. Tiedon pohjalta tehdään valintoja.
Seuranta paljastaa jatkossa missä sairaalassa pääsee nopeimmin hoitoon.

Soita Syöpäkipulinjalle jos sinulla on kipuja arkena klo 9-12; Utsjoelta Hankoon välillä. Paikallispuhelun hinnalla. Soile Haakana ja Anna-Maija Koivusalo vastaavat puhelimeen. 050 3696707

Perheiden ja työelämän edut ovat yhteisiä



Kokoomus julkaisi tällä viikolla Perheet ja työelämä -asiakirjan, joka kokoaa yhteen kokoomuksen keskeiset perhettä ja työelämää koskevat linjaukset. Asiakirjatyö sai alkunsa Kokoomusnaisten puoluekokousaloitteesta, ja minulla oli ilo johtaa Perheet ja työelämä -asiakirjan valmistelua.



Asiakirja koostuu kolmesta osasta: Kokoomuksen perhevapaamallista, varhaiskasvatukseen liittyvästä osiosta sekä perheiden sujuvaan arkeen liittyvistä ehdotuksista.

Yhteiskunnan tukijärjestelmien on edistettävä mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista ja vältettävä kannustinloukkujen muodostumista sekä turvattava lapsille yhdenvertaiset lähtökohdat elämään. Keskustelussa asetetaan usein vastakkain perheiden ja työelämän edut, vaikka todellisuudessa ne ovat yhtä. Työllisyysaste on hyvinvointivaltion koh­talon­kysymys, ja siksi sitä on onnistuttava parantamaan.

Uudistus viipymättä

Perhevapaajärjestelmä on uudistettava viipymättä täällä vaalikaudella. Perhevapaauudistuksessa ei ole kyse yksittäisten tukien sorvaamisesta tai leikkaamisesta vaan kokonaan uudesta kokonaisuudesta.

Kokoomuksen malli lisää perheiden valinnanvapautta ja kannustaa töihin. Malli myös edelleen mahdollistaa lapsen hoitamisen kotona, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. Kokoomuksen perhevapaamalli huomioi erilaisten perheiden tilanteet ja joustaa niissä yksilöllisesti.

Suomella ei ole varaa muita Pohjoismaita alhaisempaan pienten lasten äitien työllisyysasteeseen. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa vanhempainvapaita on kehitetty voimakkaasti tasa-arvoisen vanhemmuuden suuntaan. Uudistus on järkevä niin naisten, lasten kuin kansantaloudenkin kannalta.

Kokoomuksen ehdotuksessa perhevapaat koostuvat:

– 5 viikon äidille maksettavasta odotusrahasta,

– vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainvapaasta, josta molemmille vanhemmille on kiintiöity 3kk sekä

– 6 kuukauden mittaisesta joustavasta hoitorahasta (800 e/kk), jonka vanhemmat voivat jakaa haluamallaan tavalla.

Täysimääräisenä tuet riittävät siihen asti, kunnes lapsi on 1,5 vuotias ja puolitettuina 3 vuotiaaksi asti. Puolitettunakin alin etuus on 400 e/kk, mikä pärjää nykyiselle kotihoidon tuelle tason ja keston osalta.

Ensimmäinen kuukausi ansiosidonnaista maksetaan korotettuna molemmille vanhemmille. Nykymallissa korotuksen saa vain äiti.

Kokoomus haluaa lisätä perhevapaiden joustavuutta ja valinnanvapautta. Nykyisessä mallissa on liiankin tiukat raamit sille, milloin vapaita saa käyttää ja missä järjestyksessä.

Kokoomuksen esityksessä etuuksien käyttämisen järjestystä ei ole säännelty. Esimerkiksi isä voi pitää ansiosidonnaista vanhempainvapaata vasta sen jälkeen, kun äiti on käyttänyt jo hoitorahaakin.

Uudessa mallissa vapaasti jaettavan osuuden voi käyttää esimerkiksi isovanhempi tai uusioperheen aikuinen jäsen. Perhevapaita voi käyttää kokopäiväisenä tai puolikkaana, esimerkiksi osa-aikaisen työn ohessa.

Kaikki tämä lisää perheiden valinnanvapautta, ja perhevapaa on paremmin yhdistettävissä vaihtuviin työtilanteisiin ja erilaisten perheiden tarpeisiin. Nykymallissa työllistyminen osa- tai väliaikaisesti ei ole kannattavaa.

Toivon hallitukselta ripeitä tekoja jo kevään kehysriihessä perhevapaiden uudistamiseksi. Ainoa syy jarruttaa perhevapaauudistusta on ideologinen halu pitää naiset kotona. Olisi hienoa, jos voisimme satavuotiaan Suomen kunniaksi saada yhdessä aikaan tämän merkittävän uudistuksen. Kokoomuksesta perhevapaiden uudistaminen ei jää kiinni.

Maksuttomaan varhaiskasvatukseen

Kokoomuksen pitkän aikavälin tavoitteena on maksuton, laadukas, pedagoginen osapäiväinen varhaiskasvatus, johon osallistuu koko ikäluokka. Jokaisella on oltava taustasta riippumatta mahdollisuus oppia, kouluttautua ja löytää omat vahvuutensa. Varhaiskasvatus on elinikäisen oppimisen polun ensimmäinen askel ja OECD:n mukaan kaikkein vaikuttavinta koulutusta.

Ongelmana Suomessa on, että ne lapset, jotka hyötyisivät varhaiskasvatuksesta eniten, osallistuvat siihen vähiten. Varhaiskasvatuksen maksuttomuuteen edetään askel kerrallaan. Ensimmäinen askel otettiin eilen 1.3., jolloin pienituloisten 2–3 hengen perheiden maksut laskivat.

Perhevapaiden ja varhaiskasvatuksen lisäksi perheen ja työn sujuvaan yhdistämiseen vaikutetaan esimerkiksi lastenhoitoavun palkkaamista helpottamalla ja työpaikkojen perheystävällisestä ilmapiiristä huolehtimalla.

Perheet ja työelämä -asiakirjaan voit tutustua täällä: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/frantic/kokoomus/PERHEET_JA_TYOELAMA.pdf

Tarkastuslautakuntapäivä. On aika arviointikertomuksen teolle. Tilinpäätöstiedot tulevat 28.3.2017. Taas niin tärkeää asiaa kuultavana. Meillä on hyvä foorumi luotettavalle ajatustenvaihdolle.
Kevät on kiireinen, ylimääräistä aikaa ei ole.

Pikku Hillevi jo odotteli Emilian kanssa mummia kotiin. Ihanaa aurinkoista rattaiden ajelua kotikylän sulalla raitilla. Emilia ratsasti ja sähkökaapelia vedetään tien varteen, paljon koneita ja puuhaa katseltavaksi. Kohta eivät puut enää katko sähkölinjoja. Aurinkolaseille oli tarvetta jokaisella tytöllä. Melkein Näseeseen asti käveltiin. Hyvä me.
Aurinkopäivä. Kiitos!