Salon Seudun Sanomissa ikävää luettavaa

SSS uutiset
Apulaisoikeusasiamieheltä huomautus Salon johdolle
Tekijä Asko Lehtonen -24.1.2019 | 15:3012
Eduskunnan apulaisoikeusmies on antanut Salon apulaiskaupunginjohtaja Jari Niemelälle huomautuksen lainvastaisista menettelyistä. Huomautuksen sai myös Salon kaupunginhallitus.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin toteaa, että �Salon kaupunginhallituksen ja virkamiesten osoittama piittaamattomuus huolehtia selvittämisvelvollisuudestaan ja kaupungin asukkaiden oikeusturvan asianmukaisesta toteutumisesta on erittäin poikkeuksellista�.

Huomautusten taustalla on kaksi eri tapausta. Kumpikin sai alkunsa, kun Niemelä oli kaupunginlakimies. Toisessa on kyse siitä, että kaupunki ei ole vastannut asianmukaisesti kantelijan tiedusteluihin ja tietopyyntöihin. Toisessa tapauksessa kesti melkein kolme vuotta ennen kuin apulaiskaupunginjohtaja teki päätöksen vahingonkorvauksen maksamisesta.

Kummastakin tapauksesta kanneltiin apulaisoikeusasiamiehelle. Kaupunki vastasi apulaisoikeusasiamiehen selvityspyyntöihin vasta muistutusten jälkeen. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tällainen hidastelu vaarantaa perustuslaissa asetettua laillisuusvalvontatehtävää.

– Myönnän virheeni ja olen ottanut opikseni. Pahoittelen, että kaupunginhallituskin sai huomautuksen, vaikka sillä ei ole roolia asiassa, sanoo Niemelä Salon Seudun Sanomille.

Kaupunginjohtaja Lauri Inna kertoi apulaisoikeusmiehen päätöksestä kaupunginhallitukselle viime maanantaina. Sitä ennen hallituksella ei ole ollut tietoa tilanteesta.

Kokonaisuus tulee puitavaksi perusteellisesti

Päätökset kuntien valtionosuuksista vuodelle 2019 tehtiin 31.12.2018. Kunnille myönnetään valtionosuutta yhteensä 8 389 miljoonaa euroa vuonna 2019. Kuntien valtionosuudet vähenevät -70 milj. euroa (-0,8 %, 13 €/asukas) vuodesta 2018 vuoteen 2019.

Valtionosuuden muutokseen vaikuttavat mm. vuodelle 2019 tehtävä kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus (-231 milj. €) ja valtionosuuden kautta kunnille maksettavat veromenetysten kompensaatiot (+224 milj. €). Kilpailukykysopimuksen (kiky) takia kuntien valtionosuutta vähennetään vuonna 2019 yhteensä -497 milj. € (-91 €/as). Lisäksi hallitusohjelman mukaisten indeksijäädytysten takia kunnilta jää peruspalvelujen valtionosuutta saamatta -92 milj. euroa vuonna 2019. Peruspalvelujen hintaindeksin arvo vuodelle 2019 on 1,3 %. Yhteensä hallituskautta eli vuosia 2016-2019 koskevista indeksijäädytyksistä johtuen peruspalvelujen valtionosuus on -243 milj. euroa alemmalla tasolla mitä se olisi ilman päätöstä indeksikorotusten jäädyttämisestä.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousee 0,03 prosenttiyksikköä ja on 25,37 vuonna 2019 (25,34 vuonna 2018).

AIheesta lisää Kuntaliiton verkkopalvelussa:
Valtionosuudet vuonna 2019

Hyvää joulua ja kiitos kuluneesta vuodesta!

Läheisten muistaminen lahjoin vuoden pimeimpänä aikana on joulunviettoa vanhempi tapa. Roomalaiset antoivat vuosisatoja lahjoja läheisilleen keskitalvella ennen Kristinuskon ja Jeesuksen syntymäjuhlan vieton yleistymistä. Tapa siirtyi jouluun ja kristinuskon mukainen joululahjaperinne syntyi Itämaan tietäjien Jeesus-lapselle tuomista lahjoista.


Lahja on kuin liima, tai nauha, joka liittää meitä yhteen. Se on tapa kertoa, että välitämme; annamme lahjan tärkeälle ihmiselle. Se yhdistää antajaa ja saajaa - muistamisella luodaan yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä. Aivan pienelle lapselle on merkittävää, mikä lahja paketista löytyy - onko kääreessä juuri se toivottu barbi tai keppihevonen. Aikuistuessa taas on tärkeintä ajatus siitä, että joku muistaa ja haluaa antaa lahjan; se lämmittää mieltä, kun tietää, että joku ajattelee.



Rauhallisen ja hyvän joulun toivotus Sinulle, vietätpä sitä yksin tai muiden kanssa, keskellä elämän iloa tai surua, kotona tai työnääressä, suurin tai pienemmin valmisteluin. Ja vielä siitä armeliaasta suhtautumisesta omaan itseemme; joulusta jouluun kannattaa muistaa marttojen aina ajankohtainen ohje: älä suotta siivoa kaappejasi, ellet aio viettää jouluasi siellä.

Yli 200 kunnan joulukuun verotilitykset painumassa negatiivisiksi
17.12.2018
Viime viikolla maksettiin ennätyssuuret veronpalautukset, joista uutisoitiin mediassakin näyttävästi. Vähemmälle huomiolle jäi kuitenkin se, mistä veronpalautukset ovat pois.

Maksetuista veronpalautuksista kunnallisveron palautusten osuus on noin 1,8 miljardia euroa. Tämä summa vähennetään kunnilta joulukuun tilityksistä. Kokonaissumma on noin 250 miljoonaa euroa suurempi kuin viime vuonna.

Samanaikaisesti kuntien joulukuun verotilityksiin kohdistuu lähes 200 miljoonan euron negatiivinen oikaisu. Valtiovarainministeriö alensi 13.12.2018 annetulla asetuksella kuntaryhmän jako-osuutta verovuoden 2018 ansio- ja pääomatuloista. Uusi jako-osuus on 61,62 prosenttia, kun tähän saakka verovuoden 2018 verot on tilitetty kunnille ennakkoon arvioidun 62,26 prosentin mukaan. Pääomatuloja on siis kertynyt ennakoitua enemmän.

Kuntaliiton arvion mukaan näiden kahden suuren negatiivisen erän johdosta joulukuun kunnallisveron ja yhteisöveron yhteenlaskettu tilitys olisi painumassa negatiiviseksi yli 200 kunnassa.

-Konkreettisesti tämä näkyy verotilitysten maksupäivänä 28.12.2018, kun suurimman osan kunnista tileille ei kilahda euroakaan kunnallisveron tai yhteisöveron tuottoa, vaan itse asiassa jäädään velkaa Verohallinnolle. Kiinteistöveroja ei käytetä kattamaan kunnallisverojen ja yhteisöverojen negatiivisuutta, koska ne maksetaan eri järjestelmästä, kertoo kuntatalousyksikön vt. johtaja Henrik Rainio.

Lisäksi joulukuun tilityksissä suoritetaan normaaliin tapaan kuntakohtaiset oikaisut verovuodelta 2018 tilitettyihin veroihin, mikä aiheuttaa kuntakohtaisia eroja joulukuun tilityksiin.

Joulukuun negatiiviset tilitykset peritään kunnilta tammikuun tilitysten yhteydessä. Rainio muistuttaa, että tämä tulee huomioida kuntien kertymäarvioissa.

-Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on päivittänyt tuloslaskelman laatimista koskevaa yleisohjetta lokakuussa 2018. Yleisohjeen mukaan mahdollinen joulukuun negatiivinen verotulojen tilitysmäärä kirjataan ao. tilikauden verotulojen vähennykseksi ja siirtovelaksi.

Kuntaliitto on laatinut kuntakohtaisten veroennustekehikoiden perusteella suuntaa antavan arvion joulukuun negatiivisen tilityksen tasosta eri kunnissa. Laskelma löytyy kuntakohtaiselta veroennustesivustolta. Verohallinto julkaisee tarkat kuntakohtaiset tiedot joulukuun tilityksistä 27.12.2018, joten vasta siinä vaiheessa tiedetään tarkat kuntakohtaiset euromäärät.

Mitä Sairaanhoitajille kuuluu?15.11.2018
Kysyimme syyskuussa sairaanhoitajien tämänhetkisiä mietteitä muun muassa työn mielekkyydestä, henkilöstön riittävyydestä ja työssäjaksamisesta. Kyselyyn vastasi vajaat 3000 julkisessa, yksityisessä ja kolmannen sektorin palveluksessa toimivaa sairaanhoitajaa.

Kyselyn tulokset ovat huolestuttavia. Ne vahvistavat sen viestin, jota sairaanhoitajat ovat työtilanteestaan jo pidemmän aikaa kertoneet. Jatkuvat muutokset uuvuttavat eikä henkilöstön resurssoinnissa ole huomioitu riittävästi potilaiden ja asiakkaiden vaativampaa hoitoisuutta. Sairaanhoitajaista 57 prosenttia koki työn mielekkyyden murentuvan jatkuvien muutosten vuoksi. Kaksi kolmesta sairaanhoitajasta, 61 % lähiesimiehistä ja noin puolet hoitotyön ylimmästä johdosta arvioi työssäjaksamisensa huonoksi tai ajoittain kuormittuneeksi. Kaikista vastaajista kuormittuneimpia olivat nuorimmat, alle 36-vuotiaat sairaanhoitajat 37 % ja lähiesimiehet 82 %. Peräti kaksi kolmasosaa sairaanhoitajista totesi, ettei henkilöstöä ole riittävästi.

Kysynkin, mitä pitää tapahtua, että tilanteen vakavuuteen herätään? Terveydenhuollossa tulisi jatkuvan tehostamisen sijaan panostaa muutoksen johtamiseen ja henkilöstön sitouttamiseen. Jotta unelma-ammattiinsa korkeasti koulutetut sairaanhoitajat sitoutuvat ja ovat innovatiivisia ja tuottavia, tulee heillä olla mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne organisaatiot, jotka ymmärtävät, että henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, tyytymättömät työntekijät tulevat yritykselle kalliiksi. Uupunut hoitaja on riski myös hoidon laadulle ja potilasturvallisuudelle.

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan nopeita konkreettisia tekoja niin poliittisilta päättäjiltä kuin organisaatioiden johdoiltakin. Olemme lähettäneet tämän viestin sairaanhoitopiirien johtajille, hallintoylihoitajille sekä valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajille. Sairaanhoitajaliitto edellyttää, että terveydenhuollon organisaatiossa sairaanhoitajilta tuleva viesti otetaan viimeistään nyt vakavasti ja ryhdytään sen edellyttämiin toimiin!