Suomi on kaukana tasa-arvosta – �Rakenteellisia esteitä on vaikea nähdä, jos niitä ei itse kohtaa�
Suomalaisten työmarkkinoiden rakenteelliset jäykkyydet vaikeuttavat palkkaerojen supistamista, tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg sanoo.

Naisjärjestöt jakoivat palkkapäivämateriaalia ohikulkijoille Kolmen sepän aukiolla Helsingissä viime lokakuussa.

ONKO Suomi jo riittävän tasa-arvoinen, kuten Suomen BMW:n entinen toimitusjohtaja Mia Miettinen antoi ymmärtää Helsingin Sanomien haastattelussa lauantaina?

�Lause ’Suomi on jo riittävän tasa-arvoinen’ sisältää ajatuksen siitä, että tasa-arvo on toivottavaa vain tiettyyn rajaan asti. Sen sijaan täysi tasa-arvoisuus ei ole erityisen toivottavaa tai tavoiteltavaa�, erittelee kysymystä tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg Helsingin yliopistosta.

Koskinen Sandbergin mukaan Miettinen esittää näkemyksen, että naiset ovat suomalaisessa yhteiskunnassa jossain määrin alisteisessa asemassa miehiin verrattuna, ja tämä on hyväksyttävä asioiden tila.

�Vaikka kansainvälisessä vertailussa Suomi näyttääkin kohtuullisen tasa-arvoiselta maalta, on meillä edelleen tekemistä ja tavoiteltavaa tasa-arvoasioissa�, Koskinen Sandberg sanoo.

�Sukupuolten palkkaerot ovat varsin pysyvä ilmiö, meillä on erittäin vahvasti sukupuolen mukaan jakautuneet työmarkkinat, naisten urakehityksessä on merkittäviä ongelmia ja hoiva jakautuu epätasa-arvoisesti. Toisaalta myös poikien ja nuorten miesten putoaminen koulutuksesta ja työelämästä on merkittävä ongelma.�

TILASTOKESKUKSEN mukaan naisten keskiansio vuonna 2016 oli 3 077 euroa, 17 prosenttia pienempi kuin miehillä.

�Kärjistetysti palkkaero kertoo siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa edelleen arvostetaan naisten tekemää työtä vähemmän, naisten korkeasta koulutustasosta ja aktiivisesta työmarkkinoille osallistumisesta huolimatta�, Koskinen Sandberg sanoo.

Koskinen Sandberg väitteli viime syksynä sukupuolten palkkaerojen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Suomalaisiin työehtosopimuksiin oli vielä 1960-luvulla kirjattuna eri palkat miehille ja naisille, vaikka työtehtävät olivat samat. Viimeiset kirjaukset eri palkoista naisille ja miehille poistuivat 1970-luvun alkuun mennessä.

�Ajateltiin, että perheen elättäminen kuuluu ensisijaisesti miehille ja naisten tulot ovat lähinnä täydentäviä. Kun järjestelmä erillisistä palkkataulukoista purettiin, jäi jäänteitä erilaisesta palkkauksesta tes-järjestelmään ja ne ovat osittain siellä edelleen. Tämäntyyppinen ajattelu on taustalla yhä olemassa, se ei katoa muutamassa vuosikymmenessä totaalisesti�, Koskinen Sandberg sanoo.

RAKENTEELLISELLA palkkaeriarvoisuudella on siis pitkä historia. Koskinen Sandbergin mukaan asiaan vaikutti myös hyvinvointivaltion luonti, joka työllisti merkittävän määrän naisia julkiselle sektorille.

�Tämä on edelleen suomalaisen työmarkkinan rakenteellinen piirre, meillä on naisenemmistöinen julkisen sektorin työmarkkina ja miesenemmistöinen yksityisen sektorin työmarkkina. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että niiden välinen palkkaero olisi oikeudenmukainen.�

Suomalaisten työmarkkinoiden ja sopimusjärjestelmän rakenteelliset piirteet ja jäykkyydet vaikeuttavat palkkaerojen supistamista, Koskinen Sandberg sanoo.

TASA-ARVON kanssa on tekemistä myös perhevapaiden jakamisessa. Kelan tilastojen mukaan vanhempainvapaata käyttävät Suomessa lähes yksinomaan äidit.

�Perhevapaiden tasaisempi jakaminen parantaisi naisten työmarkkina-asemaa ja työllisyyttä. Lisäksi on kysymys hoitovapaasta, joka aiheuttaa merkittäviä urakatkoja suomalaisille naisille. Naiset myös kohtaavat työelämässä syrjintää, joka ilmenee esimerkiksi hitaampana urakehityksenä�, Koskinen Sandberg sanoo.

SUOMEN BMW:n entinen toimitusjohtaja Miettinen sanoi lauantaina, että jokainen suomalainen nainen, joka haluaa päästä pitkälle, voi niin myös tehdä.

�Ei se ole sukupuolikysymys�, hän sanoi.

Sen jälkeen Miettinen kertoi, että hän on tietoisesti päättänyt olla hankkimatta lapsia ja keskittyä uraansa.

Eikö tämä nimenomaan ole sukupuolikysymys?

�On erittäin ristiriitaista sanoa, että esteitä naisten uralle ei ole, että kaikki on itsestä kiinni ja samalla mainita tämän suuruusluokan kompromissi uran vuoksi�, Koskinen Sandberg sanoo ja jatkaa:

�Miettinen tuntuu sisäistäneen hyvin maskuliinisen käsityksen urasta ja sen vaatimuksista sekä myös työnjaosta yksityiselämän puolella.�

Yhteiskunta ei elä kauan, jos työelämässä eteneminen vaatii lapsettomuutta. Ura- ja perhe-elämä on käytännössä pakko yhdistää jotenkin, ja tämä on ongelma, jonka ratkaisuun pitäisi Koskinen Sandbergin mielestä keskittyä. Työelämän käytäntöjen pitää sopia paremmin ihmisten elämään.

�Tietenkään lapset eivät ole naisen uran absoluuttinen este, vaikkakin työn ja perheen yhdistäminen tuottaa haasteita, jotka on pystyttävä ratkaisemaan. Nämä haasteet koskevat enenevissä määrin myös miehiä.�

TOISIN sanoen uralla eteneminen on sukupuolikysymys, mutta on se myös persoonakysymys. Samalla se on verkostokysymys, koulutuskysymys, luokkakysymys – ja myös kysymys onnesta.

�Helposti käy niin, että etuoikeutetussa asemassa olevat ihmiset eivät kykene näkemään taustansa ja verkostojen merkitystä onnistuneessa uran rakentamisessa�, Koskinen Sandberg sanoo.

�Tällöin he ajattelevat onnistuneensa vain oman kovan työnsä ansiosta, vaikka tosiasiassa verkostot ovat myötävaikuttaneet uran etenemisessä merkittävästi. Rakenteellisia esteitä on vaikea nähdä, jos niitä ei itse kohtaa.�

ON hyvin mahdollista, että Suomen BMW:n entinen johtaja Miettinen ei ole koskaan törmännyt lasikattoon, mutta se ei tarkoita, etteikö lasikattoa olisi olemassa.

�Rakenteellinen eriarvoisuus ja syrjintä ei toimi niin, että joka ikinen henkilö kohtaisi sitä�, Koskinen Sandberg muistuttaa ja huomauttaa, että myös johtaja Miettinen on joutunut taipumaan yhteiskunnan valtarakenteisiin.

�Hyvää pärjäämistä pitää kompensoida osoittamalla, että on paitsi ’hyvä jätkä’ myös ’kunnon nainen’, joka ei uhkaa sukupuolijärjestelmää. Tätä hyväksyttävää naiseutta voi osoittaa esimerkiksi kertomalla silittävänsä puolison paidat.�
Suomi on jo riittävän tasa-arvoinen, sanoo BMW:n ex-johtaja Mia Miettinen – �Minulle ei ole koskaan ollut ongelma tehdä uraa ja samalla silittää mieheni paidat�
-------------------------------------------------------------------
Tässä tänään sunnuntain Hesarin kiinnostavin kirjoitus
Valtio olen minä HS.fi

Toki Trumpin hylkäämä vallan kolmijako-oppi kauhistuttaa ja kansainvälisen oikeuden professorin Matti Koskenniemen, entisen ulkoministeriön mirkamiehen ajatukset ovat virkistäviä. Niin tärkeää logiikkaa. Mitä tapahtuu kansainvälisille sopimuksille, ihmisoikeuksille ja kehityspolitiikalle. Jos Trump on pitkään vallassa hän voi tuhota Yhdysvallat ja sen perinnön, niin samaa mieltä. Barak Obamaa on ollut jo monasti ikävä. Trumpin toimintatavat ovat uhka maailmanrauhalle. Presidentti Trumpin politiikka kääntyy kannattajakuntaansa vastaan, ratkaisee tilanteen.
Kun käymme kuntavaaleihin Suomessa, tulee meidän muistaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja demokratian malli. Meidän hyvinvointimme perusta. Jota nyt Sote-uudistuksella pyritään muokkaamaan. Minulle uusi väliportaan maakuntamalli on turha himmeli. Byrokratiaa ja veronkeruuta. Julkisen terveydenhuollon ja sosiaalipuolen heikkouksia parantamalla, avuksi yksityistä palveluntarjontaa. Mullistamatta hyvin toimivaa järjestelmää.

Töissä eilinen päivä ja illalla 40 v syntymäpäiväjuhlissa. Nähtiin taas pienet ja suuret läheiset. Auttaa palautumaan arjessa.


Tunteemme, tekomme, ajatuksemme
ovat erilaisia.
tarvitsemme toinen toisiamme
erilaisuudesta huolimatta.
- Marja-Leena Romu -

Perniön alueen ja koko Salon talousalueen tulevaisuudella on merkitystä. Luontoarvomme ja vahva maaseutu merkitsevät ratkaisevan paljon. Elinkeinoelämän rohkeat stepit tarvitaan tuottamaan työpaikkoja. Suuret yritykset ovatkin saaneet tukea työllisyyden hoitoon. Työtä pitää löytyä tekeville. Jokaisella on annettavaa. PK-sektorin yrittäjyys onkin se joka todellisuudessa eniten luo työtä. Minusta nuorten pitää koulutuksen jälkeen saada jalansijaa. Eläkkeelle siirtyjän onkin hyvä luovuttaa seuraajilleen hiljaisen tiedon pääomaa.
Työilmapiirillä ja keskinäisillä ihmissuhteilla on tärkeä rooli työssäjaksamiselle. Tutustu teemoihini ja anna ajatuksiasi. Sivuiltani voit lukea miten asioita näen. Sairaanhoitajana tunnen arjen, kaikkine haasteineen. Perheen kautta sukupolvien ketjun.
Minulle sydämen sivistys, toisen huomioon ottaminen on merkityksellistä. Koulutus tulee tärkeänä, mutta jos ei sydämen sivistys ole hallussa ja itsekeskeisyys dominoi, ei korkeillakaan opinarvoilla ole merkitystä. Elämä on yhteistyötä.
Tehdään sitä yhdessä.
Minulla on Naisjäejestöjen Keskusliiton, Kokoomuksen Naisten Liiton, Maakuntavaltuuston, Valtakunnallisen Maanpuolustuskurssitoiminnan, Sairaanhoitajaliiton, Tehyn ym. verkostoni. Tunnen ihmisiä. EU:n meppejä olimme juuri tapaamassa. - Euroopassa tarvitaan kasvua rakentavaa talouspolitiikkaa, kunnianhoimoista ympäristöosaamista, ja työtä ihmisten perusoikeuksien ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.-
Meidän tulee keskittyä kasvuun, joka perustuu yrittämiseen ja työntekoon, ympäristöystävällisyyteen, laadukkaisiin julkisiin hankintoihin ja osaamiseen, sekä parempiin palveluihin.
Vauraus syntyy yhteistyöstä - vain sillä pärjäämme globaaleilla markkinoilla, sillä vuonna 2050 osuutemme maailman väestöstä on vain seitsämän prosenttia ja osuutemme maailman bruttokansantuotteesta vain kymmenen prosenttia.
Lähivuosien päättäjät vastaavat siitä , säilyykö maapallomme elinkelpoisena lapsillemme. tarvittava tieto ekologisista haasteista on. Teknologinen tieto siitä, miten niihin vastataan, on myös olemassa.
Veroparatiisit ja verohävikki koituu meidän kaikkien kansalaisten tappioksi.
Voimme luoda parempia ja joustavampia terveyspalveluja suoraan kotiin, osana digiajattelua.
Arvostan julkista terveydenhuoltoa vastuullisena toimijana.Palataan näihin asioihin jälleen pian. Nyt lenkille.

Lähden kohta käymään Perniön torille. Tavattavissa klo 10-12.
Kokoomuksen Kuntavaaliehdokkaat paikalla. Tule jutteleman.
Sieltä jatkan työhön sairaalan iltavuoroon.
Ensi viikolla tiiviisti töissä.
Mielenterveysseuran hallituksen kokous keskiviikkona iltapäivällä töiden jälkeen. Kaupungin tilinpäätös valmistuu, luettavaa arviointikertomuksen kirjoittamiseen riittää.
30.3.2017 tarkastuslautakunnan puheenjohtajisto kokoontuu. klo 17.30 NaisJärjestöjen Keskusliiton Kokous Helsingissä. ja loppuviikoksi taas töihin. Ja seuraava viikkokin töissä. Torstaina ja perjantaina syöpäkoulutuksessa Helsingissä.
Asiat mielessä. Jalat maassa arjessa. Kokemuksella.
Pian on jo vaalipäivä. Muista äänestää. Vaalimökeillä en juuri pääse käymään.

Salon Kokoomusnaiset viettivät kivan muoti-illan Muotiperhossa Salossa eilis-iltana. Hienosti naisia paikalla. Rennoissa merkeissä yhdessä kuntavaalien alla. Kiitos kaikille mukana olleille ja Kristiinalle ja Annelille. Tätä energiaa tarvitsemme!

Tänään piddämme Salon lukiolla Kevätkokouksemme klo 18.

Perjantaina klo 10-12 olemme Perniössä torilla, Kokoomuslaiset kuntavaaliehdokkaat.

Sairaanhoitajapäivillä Risikon Paula, Sarkomaan Sari, Jaana Laitinen - Pesola, Sari Multala, Sofia Vikman Sairaanhoitajapäivät 23-24.3.2017 Käy juttelemassa jos olet paikalla. Minä en nyt pääse.

Eilinen ilta vierähti lautakuntien toimintakertomuksia lukiessa. Tänään Muotiperhoon tunnelmoimaan kevään muodin pariin.
Klo 18
Huomenna kevätkokoukseen Salon Lukiolleklo 18

22.3.2017 HS Merja Vaarala

ELVYTYSTAITOJA ja haavan sitomista harjoitellaan perinteisellä ensiapukurssilla, mutta miten pitäisi toimia, kun ystävä tai kadunkulkija tarvitsee mielenterveyden ensiapua?

Monikaan ei vielä tiedä, ja tähän Suomen Mielenterveysseura haluaa muutoksen. Suomalaiset pitää saada mielenterveyden ensiapukursseille, joiden tarjontaa on nyt laajennettu koko maahan.

Hallituksen kärkihankerahaa projektiinsa saanut Mielenterveysseura suunnittelee, että maksuttoman ensiapukurssin käy seuraavan kahden vuoden aikana 25 000 kansalaista. Viime vuonna koulutuksiin lähes kolmetuhatta suomalaista. Suosituin oli omaan mielenterveyteen keskittyvä kurssi.

Kun koulutetut ohjaajat pitävät koulutuksia omissa yhteisöissään, koulutusmalli saadaan juurrutettua koko maahan. Opin ansiosta suomalaiset puhuvat uupumuksen oireistaan tai auttavat ahdistunutta läheistään yhtä luontevasti kuin kuvailevat selkävaivojaan.

�Ei haluaisi tuppautua eikä varsinkaan tehdä mitään hallaa.�

�MITEN sinun mielenterveytesi tänään jaksaa?� Kysymyksen esittäminen läheiselle oli Mari Käpykankaan ensimmäinen tehtävä, kun hän osallistui Mielenterveyden ensiapu 1 -kurssille Savonlinnassa.

�Se ei ollutkaan ihan helppo kysymys. Monesti sitä kysyy puolisolta vain, että miten työpäivä meni, mutta tästä kysymyksestä seurasikin lopulta tosi hyvä keskustelu.�

Esille nousi monen kurssilaisen perheessä asioita, jotka kuormittavat ja aiheuttavat ahdistusta ja pahaa oloa. Parisuhteelle keskustelu teki hyvää.

Kolmipäiväisellä kurssilla opittiin myös, miten auttaa ihmistä kriisin keskellä. Nyt Käpykangas tietää, mitä sanoa läheiselle, jota on kohdannut vaikkapa onnettomuus, läheisen kuolema tai avioero.

�Olen kokenut, että ne ovat itsellekin olleet vaikeita paikkoja, kun ei haluaisi tuppautua eikä varsinkaan tehdä mitään hallaa.�

Tärkein oppi oli läsnäolo. Kurssilta sai rohkeutta kohdata tilanteita ja uskoa siihen, ettei tarvitse olla mikään kriisityön ammattilainen.

Moni pelkää sanovansa kriisin keskellä jotain väärin.

�Vääriä lauseita on hyvin vähän. Ehkä on hyvä muistaa, ettei ikinä oleta tietävänsä asiaa paremmin kuin ihminen itse. Ei kannata sanoa, että kyllä se päivä vielä paistaa risukasaankin tai muistella kuinka itse selvisi parissa viikossa miehensä kuolemasta.�

Kannattaa tarjoutua auttamaan, Käpykangas oppi. �Voi kysyä, voinko käydä kaupassa tai ottaa lapset pariksi tunniksi.�

Hankkeen projektipäällikkö Tiina Lumijärvi Mielenterveysseurasta korostaa, ettei vääriä lauseita kannata ylen määrin varoa. Jos toisen oireet huolestuttavat, pitää rohkaistua kysymään.

�Harvoin ihminen siitä suuttuu. Joskus voi suuttua, mutta se riski kannattaa ottaa.�

SUOMEN Mielenterveysseuran laajassa kyselyssä kolme viidestä sanoi, että mielenterveyteen on vähemmän luontevaa hakea apua kuin fyysisiin vaivoihin.

Mielenterveyden ensiapukoulutuksiin on räätälöity kolme eri sisältöä. Ensiapu 1 antaa työkaluja oman ja läheisten mielenterveyden ylläpitoon ja ensiapu 2 tarjoaa tietoa mielenterveyden häiriöistä ja opastaa auttamaan sairastunutta.

Mielenterveyden ensiavun kakkoskurssi perustuu australialaiseen Mental Health First Aid -malliin. Sitä on markkinoinut myös Michelle Obama, joka on käynyt kurssin. Sillä opetellaan soveltamaan mielenterveyden ensiapua tavallisimmissa häiriöissä.

Kursseja järjestetään ympäri maata oppilaitoksissa ja yhdistyksissä. Ne kestävät yleensä 2–3 päivää. Ohjaajat ovat eri alojen ammattilaisia ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Kaikki hallituksen kärkihankkeeseen kuuluvat kurssit ovat opiskelijoille ilmaisia.

Kolmas kurssi Nuoren mielen ensiapu vastaa suureen tarpeeseen.

�Lasten ja nuorten kanssa työskentelevät kokivat tarvitsevansa konkreettisia työkaluja ripeään auttamiseen�, Lumijärvi kuvaa.

Kurssitarjontaa on pyritty kohdentamaan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen, jossa sairastavuuden perusteella on suurin tarve osaamisen kehittämiselle.

�Riskitekijöitä, kuten työttömyyttä ja pitkiä matkoja palveluiden piiriin, on siellä enemmän. Lisäksi haluamme saada kursseille lisää miehiä�, Lumijärvi korostaa.

Hyvinvointiin liittyviä koulutuksia käyvät perinteisesti hyvin toimeentulevat naiset. Tämän ryhmän tavoittaminen ei riitä, vaan mukaan halutaan myös esimerkiksi työttömiä ja muita haavoittuvassa asemassa olevia sekä miehiä laajana rintamana.

�Yhteistyötä onkin viritelty jo esimerkiksi varuskuntien ja Sotilaskotiliiton suuntaan�, Lumijärvi kertoo.

Stressin hallinta on osoittautunut yhdeksi tärkeimmistä opeista tähän asti pidetyillä kursseilla.

�Monelle on ollut ahaa-elämys pysähtyä ja miettiä kerrankin itseä. Osa huomaa, kuinka loppuja he ovat ja stressaantuneita. Sitten lähdetään miettimään keinoja vähentää kuormittavia tekijöitä�, Lumijärvi kuvaa.

KÄPYKANKAAN saamassa koulutuksessa käytettiin �myönteisen muistelun kortteja�.

�Niissä keskityttiin elämässä myönteisiin asioihin. Piti esimerkiksi muistella ikimuistoisimpia juhlia ja itse sai päättää, mitä jakaa toisille ryhmässä.�

Koulukuraattorin työssään Käpykangas on nähnyt, kuinka tärkeää on tunteiden tunnistaminen.

�Kurssin käyminen voisi olla ihan kansalaisvelvollisuus. Vanhemmat oppisivat, miten ohjata lastaan tunnistamaan tunteita ja puhumaan tunteista. Nämä ovat isoja asioita�, Käpykangas toteaa.
Fakta
Viisi neuvoa auttajalle

Lähesty, arvioi ja auta. Jos olet huolissasi ihmisestä, joka vaikuttaa olevan kriisitilanteessa, voit kysyä häneltä suoraan, miltä hänestä tuntuu ja miten kauan hän on tuntenut näin.

Kuuntele avoimena ja tuomitsematta. Suurin osa ihmisistä, joilla on ahdistavia tunteita ja ajatuksia, toivoo myötätuntoista kuuntelua ennen neuvojen tarjoamista.

Tue ja tarjoa tietoa. Kun ihminen kokee tulleensa kuulluksi, on tuen tarjoaminen ja tiedon välittäminen helpompaa. Osoita myötätuntoa ja anna toivoa toipumisesta. Auta sellaisissa käytännön asioissa, jotka tuntuvat sillä hetkellä ylivoimaisilta.

Rohkaise huolehtimaan itsestä. Rohkaise pyytämään apua perheeltä, ystäviltä ja muilta läheisiltä. Joitakin ihmisiä kokemusten jakaminen muiden saman läpikäyneiden kanssa voi auttaa.

Ajattelemisen aihetta!