Salon jätepoliittinen ohjelmaluonnos tuleville vuosille 2012 - 2016 yhteistyökuntien kanssa luotuna. Kannattaa lukea. Hyvä ohjelma.

http://salo.tjhosting.com/kokous/2011945-5-33836.PDF

Salon Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille 2011 - 2030. Hyvää luettavaa, vastauksia moniin kysymyksiin.

http://salo.tjhosting.com/kokous/2011945-4-27970.PDF

Hyvää työtä virkamiehiltä.

26.11.2011 Kuntatalouden karmea kuva
Kuntaministeri Virkkusen kolumni Nykypäivässä


Miltä kuulostaa kuntaveroprosentti 30? Tai sadan miljardin lisävelka kunnille seuraavan kolmen valtuustokauden aikana. Ei hyvältä kuulosta.


Meneillään olevan kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoksi valmistellun talousanalyysin ennakkotiedot osoittavat, että talousvaikeudet laajenevat 2020 –luvulla koskettamaan koko kuntakenttää. Noin kolmannes nykykunnista olisi suurissa vaikeuksissa.


Kansantuotteen kasvun hitaus, työikäisen väen väheneminen, ikääntyvän väestön sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen kasvu, muuttoliike. Kaikki nämä haastavat suomalaisen yhteiskunnan ja kuntakentän.


Nykyisellä toimintamallilla vaihtoehtoina olisivat joko suuret kuntaveron korotukset tai kuntien lainakannan raju kasvu. Vaikka kunnat onnistuisivat sopeuttamaan lähivuosina toimintaansa, ennakkolaskelmien mukaan kuntien keskimääräinen veroprosentti nousisi seuraavan kolmen valtuustokauden aikana yli 24 prosenttiin ja samaan aikaan lainakanta tuplaantuisi nykyisestä.


Jos kunnat turvautuisivat veronkorotusten sijasta pelkkään lainanottoon, nykyinen 5,9 miljardin nettovelka kymmenkertaistuisi vuoteen 2024 mennessä. Ellei samaan aikaan toimintamenoja onnistuttaisi puristamaan alemmas, velka nousisi sataan miljardiin.


Myös kuntien väliset erot ovat kasvussa. Tämä näkyy jo kuntien ensi vuoden veroprosenteissa, joissa alhaisimman ja korkeimman veroprosentin kuntien välillä on yli viiden prosenttiyksikön ero. Seuraavina vuosina ero on vain kasvussa, ollen ennusteen mukaan kolmen valtuustokauden jälkeen 15 prosenttiyksikköä kuntien ääripäiden välillä.


Ja nämä eivät ole mitään inhorealistisia laskelmia. Pikemminkin päinvastoin: taustaoletuksissa luotetaan siihen, että kunnat pystyvät puristamaan toimintakatteestaan muutaman prosentin säästöt kuluvan ja seuraavan vuoden aikana, prosentin verran vielä kahtena seuraavakin, ja vanhustenhoito kehittyisi niin vahvasti, että vanhusrakenteesta on laskelmassa huomioitu vain 20 prosenttia.


Silti kuntatalouden kuva näyttää varsin dramaattiselta jo vuonna 2024. Ja tuolloinhan emme ole Suomen väestön huoltosuhteen osalta vielä siinä kaikkein kovimmassa paikassa.


On selvää, että tällaisen kehityksen ei saa antaa toteutua. Hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi kuntarakenteiden uudistus on tehtävä nyt rivakasti. Suomessa rakenneuudistusta on siirretty ja siirretty. Nyt sitä ei enää voi siirtää.


Pelkkä rakenneuudistus ei riitä; samalla myös toimintamallit ja palveluprosessit on perusteellisesti uudistettava. Jo kuntatyöntekijöiden ikääntyminen pakottaa siihen: joka kolmas kuntasektorilta jää eläkkeelle kuluvan vuosikymmenen aikana.


Kuntauudistus tuo mahdollisuuden uudistaa palvelut ja toimintamallit. On selvää, ettei tätä työtä jättää yksin kuntapäättäjien harteille. Voimat on koottava ja valtion tuettava kuntia tässä isossa muutoksessa.

Henna Virkkunen

Hallinto- ja kuntaministeri

Ajatuksiani hoitotyöstä tässä hetkessä

Kunta-alan sosiaalipalvelujen ja terveydenhuoltopalvelujen eläkepoistuma on Kevan ennusteen mukaan 2020 mennessä 83 466 työntekijää ja vuoteen 2030 mennessä jopa 153 831 työntekijää, mikä on 60,4 prosenttia nykyisestä henkilöstön määrästä.

Huoli sosoiaali- ja terveydenhuollon laadun tulevaisuudesta on aito.
Työvoiman riittävyys alalla, imago, osaamisen varmistaminen ja monikulttuurius.

Hyvillä työolosuhteilla on merkitystä. THL:n tutkimuksen mukaan yli 14 prosenttia koulutetuista lähihoitajista on löytänyt töitä oman alan ulkopuolelta. Tehy on huolissaan kehityksestä.

Koulutuspaikkojen lisääminen ja ulkomainen työvoima eivät voi olla ainoita ratkaisuja, jos työntekijöitä samaan aikaan menetetään.

Työehtoja - sekä olosuhteita parantamalla on voitava houlutella alalta lähteneitä koulutettuja takaisin.

Palkkauksen ja työolojen ohella on myös tärkeää että työntekijät voivat itse vaikuttaa työyhteisön toiminnan kehittämiseen. Alati muuttuvassa toimintaympäristössä osaamisen ylläpitäminen on niin hoidettavan kuin hoitajankin etu.

Ammattilaisilla on paljon näkemuksiä siitä, miten työprosessit ja hoitoketjut saataisiin toimimaan paremmin. Koulutetun henkilöstön osaamista ei hyödynnetä riittävästi.

Resurssien paremmalla kohdentamisella ja kuuntelemalla tekijöitä syntyisi säästöä ja tyytyväisempiä potilaita.

Saavutetun osaamisen ja hiljaisen tiedon jakamiseksi olisi syytä tehdä toimintasuunnitelma enne pulan alkamista. Osaamispääomasta suurin osa on työntekijöiden ammatillista asiantuntemusta.

Koulutus lisää jaksamista ja lisää työmotivaatiota. Perjantaisen kehittämispäivän jälkeisiä tuntoja. Hoitotyötä tekevän ammattilaisen näkökulmaa tilanteesta jossa eletään. Kun aika kuluu työssä ja vapaa-aika päätöksenteossa. Ei vapaallakaan voi silmiään ummistaa todellisuudelle.

Jatkuvuus on turvattava.

Talousarviota käyty läpi päivä budjettikokouksessa. Ei järin positiivinen olo palatessa. Leikkauksia ja niukkuutta luvassa. Yritystä oli pitää luvattuja hankkeita mukana. Valmiiksi oli puheenjohtajisto asiat ruotinut.

www.valoaeivakivaltaa.fi

”Raiskaus on raiskaus kotonakin”
Vuoden 2011 teemana on seksuaalinen väkivalta lähisuhteissa

Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry ja Amnestyn Suomen osasto ry järjestävät Valoa, Ei Väkivaltaa -kynttilätapahtumia YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11.

Yhteistyössä: puolueiden naisjärjestöt, Profeministimiehet, Miina-projekti (Pienperheyhdistys) ja Naisten Linjan paikalliset aktiiviryhmät.

Kynttilätempauksia järjestetään tänä vuonna ympäri Suomen.

Tapahtumapaikkakunniksi ovat tähän mennessä ilmoittautuneet:
Alavus, Hamina, Heinävesi, Helsinki (Kolmen sepän aukio ja Vuosaari), Hämeenlinna, Iisalmi, Imatra, Inkoo, Isokyrö, Joensuu, Juva, Jyväskylä, Jämsä, Kajaani, Kangasniemi, Karvia, Kauhava, Keuruu, Kerimäki, Kiikoinen, Kotka, Kouvola, Kuopio (keskusta, Kiuruvesi, Petonen, Päivärinta), Lahti, Lapinlahti, Lappeenranta, Lieksa, Mikkeli, Mäntyharju, Nivala, Nurmo, Oulu, Parainen, Peräseinäjoki, Pieksämäki, Pietarsaari, Pori, Punkaharju, Puolanka, Rauma, Riihimäki, Ristiina, Salo, Savonlinna, Seinäjoki, Sotkamo, Sulkava, Suomussalmi, Tampere, Teuva, Turku, Vaasa, Valtimo, Vimpeli, Äänekoski

Katso ajantasaiset tiedot tapahtumakalenterista.
Sivut © Tiia Öhman www.tiiaohman.com

Kuntauudistus

Jyrki Kataisen hallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa.

Hallitus toteuttaa kuntauudistuksen. Kuntauudistus on koko maan laajuinen ja sen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuuluonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista, pois lukien vaativa erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon palvelut. Hallituksen kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Hallitus määrittelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä. Annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan puitelain.

Kuntauudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Tavoitteena on muun muassa poistaa lainsäädännöstä kuntaliitoksia vaikeuttavia tekijöitä. Lisäksi kuntauudistuksen osana uudistetaan valtionosuusjärjestelmä sen kannustavuutta parantaen. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain sekä muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnallisen kuntauudistuksen kanssa. Uudistuksessa turvataan henkilöstön asema nykylainsäädännön tasoisena. Uudistuksessa otetaan huomioon alueiden erilaisuus, kuten kasvukeskukset, harva asutus, pitkät etäisyydet, saaristoisuus ja kielelliset olosuhteet selvittämällä kullekin alueella tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne. Syrjäisten alueiden palvelut turvataan kokoamalla palvelut riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi vastuukuntamallilla. Lisäksi Kainuun maakunnan hallintomallista päätetään erikseen kuntauudistuksen edetessä.

Tehtävä kuntauudistus muodostaa perustan tehtävälle kuntalain kokonaisuudistukselle.