1.2.2015 
sunnuntai, helmikuu 1, 2015, 08:34
Naisjärjestöjen Keskusliitto
Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
The National Council of Women of Finland

Hallitusohjelmatavoitteet
2015-2019


Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten välistä tasa-arvoa edistä-
vien naisjärjestöjen kattojärjestö ja yhteistyöfoorumi. Keskusliitto yhdistää eri alojen toimijoita
tavoitteelliseen työhön tasa-arvoisemman yhteiskunnan aikaansaamiseksi. Naisjärjestöjen
Keskusliittoon kuuluu 57 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Hallitusohjelmatavoitteet
on laadittu yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.
1. Tasa-arvoinen työ- ja perhe-elämä
2. Tasa-arvoinen kasvatus ja koulutus
3. Tyttöjen ja naisten hyvinvointi ja terveys
4. Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen
5. Tasa-arvoinen päätöksenteko ja julkinen hallinto1. TASA-ARVOINEN TYÖ JA PERHE-ELÄMÄ
Vanhempainvapaajärjestelmä on uudistettava ja yksinkertaistettava
painottamalla miesten perhevapaaoikeuksien
käytön tukemista. Perhevapaajärjestelmässä on pyrittävä
kohti 6+6+6-mallia, jossa molemmat vanhemmat saavat kuusi
kuukautta, ja kolmas kuuden kuukauden jakso voidaan jakaa
halutulla tavalla. Järjestelmän tulee olla joustava ja huomioida
kaikki perhemuodot tasapuolisesti.
Perhevapaiden kustannukset on jaettava tasaisemmin. Tällä
hetkellä naiset pitävät yli 90 % perhevapaista ja vanhemmuuden
kustannukset maksaa suurimmalta osaltaan äidin työnantaja,
mikä heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla.
Perusteettomat palkkaerot on poistettava ja samapalkkaisuusohjelmaa
on jatkettava tehostetusti. Naisen palkka on
keskimäärin 83 prosenttia miehen palkasta. Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmia
koskevien säännösten noudattamista on
seurattava.
Vuoden 2017 eläkeuudistuksen sukupuolivaikutukset on
arvioitava huolellisesti ja eläkejärjestelmästä on luotava tasa-arvoinen.
2. TASA-ARVOINEN KASVATUS JA KOULUTUS
Kasvatus- ja koulutusjärjestelmien tulee taata tasa-arvoinen
pääsy kaikkiin ammatteihin. Jokaisella lapsella on oltava
oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja peruskouluun,
jossa henkilökunnalla on riittävää osaamista tukea tyttöjen ja
poikien kiinnostuksen kohteita tasa-arvoisuuteen kannustavasti
ja koulutusvalintojen sukupuolittuneisuutta purkavasti.
Kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon resurssit on varmistettava.
Kouluterveydenhuollon toimivuutta on tuettava
mm. syrjäytymisen, kouluväkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi.
Tyttöjen ja poikien on saatava asianmukaista seksuaaliterveys-
ja turvataitokasvatusta.
Suomen kehitysyhteistyötä on jatkossakin suunnattava kehitysmaiden
tyttöjen koulutukseen.
3. TYTTÖJEN JA NAISTEN HYVINVOINTI JA TERVEYS
Julkisissa ja kolmannen sektorin palveluissa tulee varmistaa
erityispalvelujen tarjonta tytöille ja naisille, ml. ennaltaehkäisevät
toimet. On varmistettava, että ennaltaehkäisevät
seulonnat naisilla jatkuvat ja että niistä tiedotetaan riittävästi.
Vanhustenhuollossa on huomioitava asiakkaiden sukupuoli
sekä taattava vanhusten ihmisoikeudet ja yksityisyyttä suojelevat
palvelut. Kolme neljäsosaa omaishoitajista on naisia.
Yhteiskunnan on kannettava päävastuu vanhustenhuollosta ja
jatkettava omaishoidon tukemisen kehittämistä.
Naisille tulee taata heidän tarpeisiinsa sopivat ja riittävät
päihdepalvelut. Erityisesti päihderiippuvuusriskiryhmiin kuuluville
naisille on resursoitava matalan kynnyksen palveluja.
4. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN EHKÄISEMINEN
Suomi on allekirjoittanut 1.8.2014 voimaan tulleen nk. Istanbulin
sopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan
ehkäisemisestä ja torjumisesta. Sopimus velvoittaa
Suomea laatimaan kansallisen koordinaatioelimen,
toimeenpano-ohjelman ja osoittamaan riittävät resurssit
työn toteuttamiselle. Väkivallan uhrien auttamisjärjestelmää
on kehitettävä, turvakotiverkostoa on laajennettava ja väkivallan
uhreille on taattava sote-alueittain järjestetyt matalan
kynnyksen palvelut ml. 24/7 avoinna oleva palveleva puhelin.
Palveluissa on huomioitava erityisryhmien tarpeet.
Kunniaan liittyvään väkivaltaan on puututtava tehokkaasti
ja uhrien suojelun on oltava keskiössä. Sukupuolielinten silpominen
ja pakkoavioliitot on kriminalisoitava.
Ihmiskauppaan tulee puuttua paikallisella, kansallisella ja
kansainvälisellä tasolla.
Seksin osto on kriminalisoitava. Kaikkinainen seksin ostaminen
pitää tehdä rangaistavaksi teoksi.
5. TASA-ARVOINEN PÄÄTÖKSENTEKO JA JULKINEN HALLINTO
Naisten osuutta päätöksenteossa on lisättävä. Tasa-arvolain
periaatteita tulee noudattaa valtioneuvoston lisäksi mm.
puhemiehistön kokoonpanossa. Naisten tasavertaisia mahdollisuuksia
päästä yritysten hallitusten jäseniksi ja muihin
johtaviin asemiin on parannettava. Valtion on jatkettava valtionyhtiöissä
toteutettua naisten nimeämistä hallituspaikoille
sekä edistettävä vastaavaa menettelyä listayhtiöille sukupuolikiintiöllä.

Lakihankkeiden sukupuolivaikutukset on selvitettävä, ja tasa-arvonäkökohdat
on otettava huomioon lain valmistelussa
sekä valtion ja kuntien budjetteja laadittaessa.
Tasa-arvotyön tulee olla jatkuvaa. Tasa-arvovaltuutetun, Tasa-arvoasiain
neuvottelukunnan, Tasa-arvoyksikön, Tasa-arvotiedon
keskus Minnan, vähemmistövaltuutetun ja naisjärjestöjen
toiminta on turvattava riittävillä resursseilla.
Hallituksen tulee laatia naisten ja miesten tasa-arvoa edistävä ohjelma sekä varmistaa resurssit
sen toteutumiseen ja seurantaan. Tavoitteissa tulee huomioida Pekingin toiminta-ohjelman osa-alueet.
( 365 views )   |  permalink   |  


<< <Edellinen | 38 | 39 | 40 | 41 | 42 | 43 | 44 | 45 | 46 | 47 | Seuraava> >>