11.5.2017 
torstai, toukokuu 11, 2017, 11:03






Naiset kantavat suhteettoman suuren osan sote-uudistuksen kustannuksista






Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii, että sote-uudistusta koskevassa lainsäädännössä ja sen toimeenpanossa huomioidaan uudistusten merkittävät naisiin kohdistuvat vaikutukset. Uudistuksen sukupuolivaikutuksia on arvioitava jatkuvasti uudistuksen edetessä, ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon naisnäkökulma ja naisten terveyden erityispiirteet. Sukupuolten tasa-arvosta ja naisten asemasta sote-uudistuksessa keskusteltiin 3. toukokuuta Naisjärjestöjen sote-klinikassa Eurooppasalissa.






Hallituksen esitt√§m√§ sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaikuttaa naisiin sote-palvelujen k√§ytt√§jin√§, ty√∂ntekij√∂in√§ ja palveluntuottajina. ‚ÄĚEdellyt√§mme, ett√§ sote-palvelujen saatavuudessa ja saavutettavuudessa kiinnitet√§√§n erityist√§ huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Olemme huolissamme siit√§, ett√§ muun muassa monimutkainen monituottajamalli ja palvelujen digitalisaatio voivat vaikeuttaa esimerkiksi ik√§√§ntyvien, vammaisten tai maahanmuuttajanaisten palveluihin p√§√§sy√§‚ÄĚ, kiteytt√§√§ Naisj√§rjest√∂jen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet. ‚ÄĚUudistuksen riskin√§ on my√∂s naisvaltaisen sote-alan palkkauksen ja muiden ty√∂ehtojen huonontuminen, joilla on pitk√§n aikav√§lin kielteiset vaikutukset palkkatasa-arvoon ja naisten el√§kkeisiin. Sote-alalla toimivien naisyritt√§jien ja j√§rjest√∂jen kohdalla sote-uudistus tarkoittaa mittavaa toimintakent√§n muutosta, jonka huolena on, ett√§ varsinkin pienet toimijat j√§√§v√§t ulkomaisomisteisten suuryritysten jalkoihin.‚ÄĚ
Naiset sote-palvelujen käyttäjinä
Naisj√§rjest√∂jen Keskusliitto muistuttaa, ett√§ uudistuksella on merkitt√§vi√§ vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen ja saavutettavuuteen. K√§til√∂liiton puheenjohtaja ja Naisj√§rjest√∂jen Keskusliiton hallituksen j√§sen Millariikka Rytk√∂nen n√§kee uudistuksen my√∂s mahdollisuutena kehitt√§√§ saumattomia hoito- ja hoivaketjuja ja sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota esimerkiksi seksuaali- ja lis√§√§ntymisterveyspalveluissa. Monika-Naiset liiton huolena on, osataanko sote-uudistuksessa ottaa huomioon maahanmuuttajataustaisten naisten tarpeet. Liiton toiminnanjohtaja Jenni Tuominen kysyy: ‚ÄĚParantaako sote-uudistus palveluiden saatavuutta, laatua ja yhdenvertaisuutta vai vahvistaako se eriarvoisuutta ja ulkopuolisuutta tuottavia rakenteita?‚ÄĚ Varatuomari Tuulikki Pet√§j√§niemi Zonta International Piiri 20:sta puolestaan muistuttaa ik√§ihmisten olevan sek√§ sosiaali- ett√§ terveyspalveluiden suuri k√§ytt√§j√§ryhm√§. Mit√§ vanhempiin ik√§luokkiin siirryt√§√§n, sit√§ suuremmaksi kasvaa naisten osuus v√§est√∂st√§ ja siten my√∂s palveluiden k√§ytt√§jist√§. ‚ÄĚL√§hipalvelut ovat ik√§√§ntyneille t√§rkeit√§, sill√§ et√§√§ll√§ olevat palvelut erist√§v√§t ja heikent√§v√§t osallisuutta. My√∂s jatkuvuus ja pysyvyys ovat ik√§ihmisille t√§rkeit√§ ja ne tulisi ottaa huomioon palveluiden laatukriteereiss√§ hinnan ohella.‚ÄĚ Invalidiliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija ja vammaisj√§rjest√∂jen naisverkoston edustaja Tiina Lappalainen on huolissaan vammaisten naisten valinnanvapaudesta ja sote-palvelujen esteett√∂myydest√§. Valinnanvapauden toteutumisesta on huolehdittava esimerkiksi kuljetuspalveluista riippuvaisten kohdalla. Vammaisille naisille on tarjottava p√§√§sy laadukkaisiin terveyspalveluihin, kuten joukkoseulontoihin, joissa k√§ytett√§vien kuvantamis-, laboratorio ja muiden hoitov√§lineiden sek√§ tilojen on oltava esteett√∂mi√§. T√§m√§ on edellytys seulontojen yhdenvertaiseen saavutettavuuteen. Esteett√∂myyden vaatimuksen on koskettava my√∂s s√§hk√∂isi√§ palveluja: ‚ÄĚDigitalisaatiosta halutaan ratkaisuja moneenkin palveluun. Toisia ihmisi√§ se auttaa, mutta toisille se tuo lis√§√§ kynnyksi√§ palvelun toteutumiseen. Miten tieto, tekstin selkeys ja v√§lineet saadaan saavutettaviksi?‚ÄĚ
Naiset sote-alan työntekijöinä
Erityisen suurten muutosten kohteena ovat naisvaltaiset sote-alojen ty√∂paikat ja pienet sote-yritykset. Suomen sairaanhoitajaliitto kantaa huolta henkil√∂st√∂n asemasta uudistuksessa. Uudistuksen my√∂t√§ 220 000 sote-alan ty√∂ntekij√§√§, joista noin 90 prosenttia on naisia, siirtyy maakuntien palvelukseen. Osa henkil√∂st√∂st√§ vaihtanee maakuntien ohella my√∂s yksityiselle ty√∂nantajalle. ‚ÄĚEnemmist√∂ sairaanhoitajista pelk√§√§ uudistuksen v√§hent√§v√§n sosiaali- ja terveydenhuollon ty√∂paikkoja ja lis√§√§v√§n ep√§tyypillisten ty√∂suhteiden m√§√§r√§√§. T√§llaiset muutokset heikent√§v√§t naisten ty√∂suhteiden ehtoja entisest√§√§n‚ÄĚ, huomauttaa liiton puheenjohtaja Nina Hahtela. ‚ÄĚHoivasta aiheutuu aina kustannuksia. On huolehdittava siit√§, etteiv√§t sote-menoja rajoitettaessa k√§rsij√∂in√§ ole hoivaty√∂t√§ tekev√§t naiset‚ÄĚ, muistuttaa lastenl√§√§k√§ri ja Naisj√§rjest√∂t Yhteisty√∂ss√§ NYTKIS ry:n hallituksen j√§sen Tiina Tuomela. ‚ÄĚKustannukset eiv√§t saa siirty√§ hoivaty√∂t√§ tekeville naisille huononevien palkkojen, ty√∂n kuormittavuuden ja palkattoman hoivaty√∂n kasvun muodossa.‚ÄĚ
Naiset sote-palvelujen tuottajina
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat naisyritt√§jien toiseksi suurin toimiala. Naisten osuus sote-alan yritt√§jist√§ on yli 70 prosenttia ja valtaosa sote-alan yrityksist√§ on pieni√§, alle 10 hengen mikroyrityksi√§. Fysioterapeutti Kirsi Miss per√§√§nkuuluttaa pienyritt√§jien toimintaedellytysten turvaamista: ‚ÄĚTuleeko pienyritt√§jist√§ suurten sote-keskusten kiireapulaisia? Vai pit√§√§k√∂ alkaa ketjuuntumaan ja myyd√§ yrityksemme isommille toimijoille, jotta pysyisimme mukana?‚ÄĚ Toinen uhka on asiakassetelin hinnan asettaminen niin alhaiseksi, ettei pienill√§ toimijoilla ole varaa tuottaa palvelua. Uuden sote-mallin ja maakunnan palveluntuottajille osoittamien kriteerien tulee mahdollistaa my√∂s pienten toimijoiden p√§√§sy markkinoille.
Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää, että sote-uudistusta koskevassa päätöksenteossa hyödynnetään asiantuntijatiedon lisäksi työntekijä- ja käyttäjäryhmien kokemustietoa. Erilaisilla palvelunkäyttäjäryhmillä on myös oltava yhdenvertainen mahdollisuus saada tietoa saatavilla olevista palveluista ja niiden laadusta.
Sote-uudistuksen tasa-arvovaikutuksia tarkasteleva Naisjärjestöjen sote-klinikka kokosi naisjärjestöjen edustajia, naisyrittäjiä sekä poliittisia päätöksentekijöitä keskusteluun naisista sote-palveluiden käyttäjinä, työntekijöinä ja palveluntuottajina. Tilaisuuden järjesti Naisjärjestöjen Keskusliitto yhteistyökumppaneinaan Eurooppanaiset ry, Lastentarhanopettajaliitto ry, Monika-Naiset liitto ry, Naistoimittajat ry, Suomen Akateemisten Naisten Liitto ry, Suomen Naisyhdistys ry, Suomen sairaanhoitajaliitto ry, Suomen Kätilöliitto ry, Suomen Yrittäjänaiset ry, Tunne rintasi ry, Zonta International Piiri 20 ry, Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry, Suomen Kuntaliitto, Suomen YK-liitto, Vammaisfoorumi ja Vammaisjärjestöjen naisverkosto.
Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täältä. Lue myös Naisjärjestöjen Keskusliiton lausunto hallituksen esityksestä valinnanvapauslaiksi.

Lisätietoja
Terhi Heinilä, pääsihteeri terhi.heinila@naisjarjestot.fi puh. 040 530 5544Anniina Vainio, järjestösihteeri anniina.vainio@naisjarjestot.fi puh. 050 388 8868Anni Hyvärinen, projektikoordinaattori anni.hyvarinen@naisjarjestot.fi puh. 050 3763020
( 230 views )   |  permalink   |  


<< <Edellinen | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 | 22 | Seuraava> >>