19.3.2016 
lauantai, maaliskuu 19, 2016, 16:18
MPK217 on hyvässä vaiheessa, viimeinen viikko käynnistyy Helsingissä. Turvallisuus ja varautumistietoa, soveltaviaharjoituksia. Hieno mahdollisuus koulutukseen hyvien verkostojen saaminen ja todellisten käyttötietojen päivitys.

SOTE-uudistus etenee: kooste aiemmasta...
PAULA RISIKKO
Soteuudistuksen ja aluehallintouudistuksen päätavoitteet
Palvelujen saatavuuden parantuu
Laatu ja vaikuttavuus
Valinnanvapauden lisääntyminen
Integraatio (sote, sote + kunnat)
Palveluketjujen sujuvuus
Henkilöstön saatavuus/riittävyys
Terveyserojen kaventuminen
Kustannusten hallinta
Demokraattinen ja selkeä hallinto
MATS BROMMELS
Valinnanvapaus soteuudistuksessa
Professori Mats Brommels johtaa STM:n selvityshenkilöryhmää, jonka tehtävänä on valmistella linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauden laajentamiseksi Suomessa.
Brommels kertoi kokemuksia Ruotsista, jossa valinnanvapaus on pääsääntöinen ja pakollinen perusterveydenhuollossa ja vapaaehtoinen erikoissairaanhoidossa. Moni maakäräjäalue on kuitenkin lähtenyt laajentamaan valinnanvapautta myös erikoissairaanhoitoon.
Suomessa sovittu, että valinnanvapaus on pääsääntö sote-peruspalveluissa ja soveltuvin osin erikoispalveluissa. Brommels pitää valinnanvapauden lisäämistä oikeana ratkaisuna. Myös muissa Euroopan maissa edetty samaan suuntaan ja potilaiden liikkuvuusdirektiivi tukee kehitystä.
Ruotsissa käynnit lisääntyneet ja kustannuksen kasvaneet. Ongelmat, joita havaittu ovat johtuneet pitkälti rahoituksen ongelmista. Kuitenkaan mikään puolue Ruotsissa ei ole ollut luopumassa valinnanvapaudesta.
Suomelle tehdään oma malli. Huomioidaan soten monikanavarahoitus ja palvelusetelijärjestelmä, joka jo käytössä. Tavoitteena on lisätä palveluiden saatavuutta
erityisesti peruspalveluissa. Palveluiden tuottajina kriteerit täyttävät tuottajat: julkiset, yksityiset ja järjestöt. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että myös pienet yritykset ovat mukana, kuten Ruotsissa, jossa erityisesti niiden osuus on lisääntynyt valinnanvapauden laajentumisen kautta.
Valinnanvapautta tuetaan lainsäädännöllä.
TUOMAS PÖYSTI
Soteuudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia
-Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen
-VM arvio 3 ½ prosenttiyksikköä suhteessa BKT
olennaista riski ja rakenteelliset seikat, ei yksin pistearvo.
-Väestön ikääntyminen ja ikäsidonnaisten menojen kasvu, alhainen tuottavuuden ja talouskasvun aikakausi
- lähes puolet kohdistuu kuntatalouteen => kuntatalous nykyrakenteilla ei kestä ja perusoikeudet vaarantuvat
- Kustannusten hallinnan tavoite uudistuksessa
- 3 mrd euroa alhaisempi sote-menojen taso vuoden 2030 alussa kuin nykyisessä perusuran mukaisessa ennusteessa (some -malli)
Valtionohjauksen välineet
Laki
säädösohjaus ja sääntelyarkkitehtuuri
puitteet ja edellytykset asiakasohjaukselle
Tieto
tiedolla johtaminen ja ohjaaminen
perusta asiakasohjaukselle
Raha => rahoitusohjaus
Digi => avoin data, pelillinen osallistaminen, älykkäät järjestelmät palveluohjaukseen
Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö:
- käyttäjälle mahdollisuus valita itse palveluiden julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja
- valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erityistason palveluissa
- Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö saadaan voimaan 1.1.2019.
- vahvistetaan perustason palveluita ja turvataan nopea hoitoon pääsy
yksilön valinnanmahdollisuuksia tuetaan palveluiden yhtenäisillä laatukriteereillä ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla
Selvityshenkilöt ja valmistelu käynnistynyt 2016
LAURI TARASTI
Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistaminen Lauri Tarastin lähtökohdat uudistamiseen ovat asiakaslähtöisyys, ymmärrettävyys, yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen.
Tehtävien jaosta ja hallinnon rakenteesta -nykyisten maakuntien tehtävät uuteen maakuntaan -nykyisten ELY-keskusten tehtävät joko maakuntiin tai valtiollisen luonteensa mukaan aluehallintovirastoihin tai keskusvirastoihin -pääsääntöisesti samat tehtävät kaikilla 18 maakuntavaltuustolla ja maakuntahallituksella -18 maakuntaviraston tehtävät eroavat, koska resursseja ja asiantuntemusta ei voida jakaa kaikkialle. Tehtäviä jaetaan yhteen, viiteen, kahteentoista tai kahdeksaantoista maakuntavirastoon -tavoitteena on kaikissa maakunnissa yhtenäiset tietojärjestelmät ja yksi yhteinen asiakaspalvelukeskus -ELY-keskusten toiminta jatkuu leikkauksitta nykytasollaan uudistuksen voimaantuloon saakka
Tehtävien jaosta maakunnissa ja aluehallintovirastoissa -maakunnissa poliittista harkintaa vaativat tehtävät ratkaistaan pääsääntöisesti maakuntavaltuustossa tai vähemmän tärkeissä asioissa maakuntahallituksessa -pääosin vain lain soveltamista tarkoittavat ns. oikeusharkintaiset asiat ratkaistaan maakuntavirastossa. Tämä on seurausta asioiden valtavasta lukumäärästä ja siitä, että erikseen säädettävissä asioissa maakuntavirasto voi päättää toistenkin maakuntien asioista. -hallinnon selkeyden, yhdenmukaisuuden ja asiakaslähtöisyyden vuoksi muita päättäjiä ei maakunnissa ole, vaan päätökset tehdään näiden kolmen nimissä. -valmistelua varten voidaan vapaasti perustaa lautakuntia, työryhmiä yms. -ei tule luoda 18 päärakenteiltaan erilaista maakuntahallintoa Valtiolle siirtyviä tehtäviä varten ei perusteta uusia virastoja, vaan tehtävät siirretään pääosin aluehallintovirastoille, joista yksi nimetään pääaluehallintovirastoksi. Niiden toimivalta muutetaan valtakunnalliseksi ja pääaluehallintovirasto määrää työnjaosta ja resurssien käytöstä.
Tärkeimmät ehdotetut tehtävien siirrot I -maakuntiin siirretään tehtäviä lähes 13.000 henkilötyövuoden verran -yrityspalvelujen ja työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, jotka voivat tuottajiksi osoittaa suuria kuntia, kaupunkiseutuja, yksityisiä tahoja tai järjestää palvelut
itse. -erilaisten EU-rahastojen Suomen hallintoa siirretään maakuntiin -rakennusvalvonnan järjestämisvastuu siirtyy maakuntiin, mutta kunnat voivat ilmoittaa hoitavansa rakennusvalvonnan itse; samoin menetellään sosiaali- ja terveysministeriölle kuuluvan terveydensuojelun ja tupakkavalvonnan osalta -pelastustoiminnan tehtävät siirretään maakunnille ja pelastuslaitosten lukumääräksi tulee 12, pelastusasemat jatkavat -maankäyttö- ja rakennuslaissa jo oleva velvoite laatia yhteinen yleiskaava Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kesken toteutetaan -liikenteen tehtävien siirto ELY-keskuksista selvitetään ensi kevään aikana valmisteilla olevan liikennekaaren yhteydessä
Tärkeimmät ehdotetut tehtävien siirrot II -maataloushallinto yksinkertaistuu ja siirtyy kunnista ja aluehallintovirastoista maakuntiin ja osin keskusvirasto Eviran hoidettavaksi -näin tehdään myös maa- ja metsätalousministeriön alaisessa terveydenhuollossa (eläinlääkärit, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta -ELY-keskuksille nyt kuuluvat ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojelutehtävät siirtyvät eräin poikkeuksin aluehallintovirastoille, jotka nytkin toimivat näissä asioissa lupaviranomaisina, muutoin ympäristönsuojelu jää kuntien tehtäväksi Toimivaltakysymys -kunnille jää yleinen toimivalta, sillä sitä ei ehdoteta samanaikaisesti myös maakunnille, mutta kysymystä tarkastellaan myöhemmin Tulevaisuuden kunta -hankkeessa
( 426 views )   |  permalink   |  


<< <Edellinen | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 | 32 | 33 | 34 | 35 | 36 | Seuraava> >>