Kuntatalous kuntoon kuntien ja valtion yhteispelillä

Kuntaliitto esitteli kuntatalouden sopeutusohjelmansa

Kuntien valtionosuuksien mittavat leikkaukset, tehtävien samanaikainen lisääminen, kuntapalvelujen kysynnän kasvu sekä pitkittynyt taloudellinen taantuma ovat ajaneet kuntatalouden historiallisen ahtaalle. Rahoitusperiaate, jonka mukaan valtio varmistaa kuntien mahdollisuudet selviytyä niille asettamistaan tehtävistä, on vakavasti uhattuna. Kuntaliitto esitteli omat ehdotuksensa kuntatalouden sopeuttamiseksi perjantaina 7. helmikuuta.
Kuntaliiton laskelmien mukaan alijäämäinen kuntatalous olisi tällä hetkellä ylijäämäinen, jos valtionosuusleikkauksia ei olisi tehty.

– Lisäleikkauksia valtionosuuksiin ei voi enää tehdä ilman, että kansalaisten lakisääteinen oikeus riittäviin kuntapalveluihin horjuu. Jo tehdyt leikkaukset ovat heikentämässä palvelujen laatua. Kuntalaisten lakisääteisten palvelujen laadun ja saatavuuden varmistaminen koko maassa kohtuullisella kunnallisveroasteella edellyttää, että kuntien valtionosuuksia ei enää leikata ja että kuntien verotulopohjaa laajennetaan, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen painottaa.

Valtionosuuksia on leikattu huomattavasti tällä vaalikaudella joka vuosi asteittain kasvatetulla määrällä. Tänä vuonna leikkaukset ylittävät 1,1 miljardia euroa. Leikkaukset ovat näkyneet kuntien veronkorotuksissa ja ne ovat pakottaneet kunnat merkittäviin henkilöstömenojen säästöihin.

– Julkinen talous ei tasapainotu lainkaan leikkaamalla valtion rahoitusta lakisääteisiin kuntapalveluihin. Siten siirretään vain vastuuta ikävistä sopeutuspäätöksistä kunnille. Kuntien valtionosuusleikkaukset ovat noin 60 prosenttia päätetyistä valtion menojen säästöistä.

– Kunnat ovat korottaneet verojaan vuodelle 2014 lähes 400 miljoonalla eurolla. Mitä ilmeisimmin vuodelle 2015 on odotettavissa vastaavanlainen kuntaverojen korotus. Lisäksi kunnat ja kuntayhtymät tekevät tänä vuonna arviolta noin 600 miljoonan euron säästöt henkilöstömenoissa erilaisin toimenpitein.

Kuntaliiton julkaisemassa kuntatalouden sopeutusohjelmassa esitetään toimenpiteitä vuosien 2015–2018 valtion talouden kehyksiin ja siihen liittyvään Peruspalveluohjelmaan.

Rahoitusperiaatteen toteutuminen selvitettävä

Linjauksista vähentää tehtäviä ja velvoitteita huolimatta kuntien tehtäviä ja velvoitteita on päätetty lisätä runsaalla 300 miljoonalla eurolla. Merkittävin uusista velvoitteista on työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirto valtiolta kunnille.

– Nämä vielä toteutumattomat, mutta jo päätetyt tehtävät ja velvoitteet on arvioitava kokonaan uudelleen. Valtion talouden kehyksestä vuosille 2015–2018 ja siihen liittyvästä Peruspalveluohjelmasta sekä valtionosuusuudistuksesta tulee tehdä perustuslain mukainen tarkastelu kuntien rahoitusperiaatteen toteutumisesta. Myös rahoitusperiaatteen seurannan arviointimenetelmiä on kehitettävä, Timo Kietäväinen sanoo.

Hallitusohjelman mukaan valtionosuutta uusiin tehtäviin ja velvoitteisiin korotetaan yli 50 prosenttiin. Tämä on toteutunut toistaiseksi vain vanhuspalvelulain täytäntöönpanossa.

Uudistuksia verotukseen ja valtionosuuksiin

Kuntatalouden sopeutusohjelma sisältää ehdotuksia vero- ja maksupohjan laajentamiseksi, kunta-valtiosuhteen kehittämiseksi, valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi sekä investointien tukemiseksi.

– Kuntien veropohjaa tulee laajentaa kiinteistöverotusta kehittämällä, kuntien määräaikaisesti korotettu yhteisövero-osuus tulee vakiinnuttaa pysyväksi ja mahdollisimman suuri osa verovähennyksistä tulee rahoittaa valtionverosta. Osa pääomaverotuksen tuotosta tulee siirtää kunnille ja lisäksi tulee selvittää ajoneuvo- ja liikenneverotuksen tuoton osittaista siirtoa kunnille, Kietäväinen listaa ohjelman sisältöä.

– Ratkaisevan tärkeää on jatkaa veroperusteiden korvaamista täysimääräisesti kunnille, kuten kolmen hallituksen toimesta on tehty.

Kuntien toimintaa ohjaavaa normistoa on kehitettävä ja kuntarakenteita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita on uudistettava kuntalähtöisesti alueelliset erot huomioon ottaen.

– Kuntien on omalta osaltaan jatkettava toimintojen tehostamista sekä kunta- ja palvelurakenteen sekä toimintatapojen uudistamista entistä tuloksekkaammiksi.


Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, p. 0400 486 043
kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu, p. 050 371 2999
apulaisjohtaja Reijo Vuorento, p. 050 667 41

Kuntaliiton esityksiä vuosien 2015 - 2018 valtion talouden kehyksiin ja siihen liittyvään Peruspalveluohjelmaan:

Kunta-valtiosuhdetta on kehitettävä:
– Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman linjaus kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä on toteutettava niin, että kuntatalous vahvistuu miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä.
– Jo päätetyt uudet tehtävät ja velvoitteet on otettava uudelleen tarkasteluun.
– Rahoitusperiaatetta on noudatettava ja sen seurantajärjestelmiä kehitettävä.
– Uuteen kuntatalouden ohjausjärjestelmään siirrytään hallitusti vuonna 2015.
– Kunnat jatkavat ja tehostavat tuottavuuden parantamista sekä edesauttavat työurien pidentämistä.
– Kunnat jatkavat aktiivisesti kuntarakenteeseen ja palveluiden järjestämiseen liittyviä rakenteellisia uudistuksia vapaaehtoiselta pohjalta.

Kuntien vero- ja maksupohjaa tulee laajentaa:
– Kiinteistöveron tietokannat on saatettava ajan tasalle.
– Osa pääomaverojen tuotosta tulee ohjata kunnille.
– Käynnistetään selvitys liikenteen vastuista, kustannuksista sekä liikenneverojen kohdentumisesta osittain kunnille.
– Yhteisöveron kuntien jako-osuus tulee säilyttää vuoden 2015 jälkeenkin vähintään nykyisellä tasolla.

Valtionosuusjärjestelmä tulee uudistaa:
– Valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa tulee edetä oikeudenmukaisempaan ja läpinäkyvämpään järjestelmään, jossa on vähemmän kriteereitä.
– Rahoitusperiaatteen tulee toteutua aidosti.
– Valtionosuusjärjestelmän on turvattava jatkossakin kunnallisten palvelujen järjestäminen tehokkaasti koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.
– Valtionosuuksien tasauksessa käytettävän veropohjan on oltava mahdollisimman laaja.
– Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus (entinen harkinnanvarainen rahoitusavustus) on pidettävä jatkossakin osana järjestelmää. Rakennemuutospaikkakuntien kuntapalvelujen rahoitusongelmiin sekä pahimmista kosteusvauriorakennuksista kärsivien kuntien talousongelmiin on kehitettävä erillisratkaisut.
– Valtionosuusjärjestelmän uudistusta on jatkettava ja järjestelmän hallinto on yhtenäistettävä.

Investointeja on tuettava:
– Suhdannepoliittisesti tärkeiden investointien valtion tukea on jatkettava.
– Valtion ja kuntien pitkäjänteinen infrainvestointien rahoitus on turvattava. Yhtenä vaihtoehtona on Infra Oy:n perustaminen.
– Investointien vaihtoehtoisia toteutus- ja rahoitustapoja on kehitettävä sekä selvitettävä uusien osapuolien saamista mukaan.