Tärkeintä ei ole se miten on totuttu tekemään,
vaan millä onnistutaan


TYÖN JA PERHE-ELÄMÄN YHTEENSOVITTAMINEN ON YHTEISKUNTAMME SUURIMPIA HAASTEITA TULEVAISUUDESSA

Naisten ja miesten perusteettomat palkkaerot ovat n. 10 %:ia. Taustalla ovat työmarkkinoiden jakautuminen naisten ja miesten aloihin ja naisten uralla etenemisen lasikatot.

Työelämän joustot on saatava käyttöön tukemaan työssä jaksamista entistä paremmin, koska elämäntilanteet vaihtelevat lapsiperheissä. Osa-aikatyön jalostaminen isälle ja äidille antaa mahdollisuuden yhdistää uraa ja
perhettä paremmin. Myös naiset haluavat pitää kiinni työtään ja pysyä ajan tasalla jatkuvassa muutoksessa. Naiset tekevät pitempää työviikkoa, kun mukaan lasketaan ansio- ja kotityö. Kotityöt on jaettava tasaisesti molemmille vanhemmille perheen sisäisin järjestelyin.

Työ hyvinvointi on otettava huomioon, jotta jaksetaan pitenevillä työurilla ja pystytään pitämään vastuullisesti huolta myös perheestä. Suomessa naiset osallistuvat työelämään enemmän kuin muualla Euroopassa. Hallituksen on sitouduttava kamppailemaan samapalkkaisuusohjelman ja perhevapaakustannusten tasaamisen jatkamisen sekä työ hyvinvoinnin varmistamisen puolesta. Samapalkkaisuuden edistämisohjelmaan on sitouduttava ministeriöissä omalla hallinnonalallaan. Hallitusohjelmassa on sitouduttava perhevapaakustannusten tasaamisen jatkamiseen tavoitteena asteittain niiden kokonaan korvaaminen.

Perhevapaakustannusten tasaamisella parannetaan naisvaltaisten alojen kilpailukykyä sekä edistetään nuorten naisten työllistymistä kokoaikaisiin työsuhteisiin, kun perhevapaat eivät enää rasita yhtä mittavasti äidin työnantajaa. Isien työnantajan on osallistuttava perhevapaiden kustannusten tasaamiseen mitä pikimmin. Tulevaisuuden rakentamisessa on pidettävä huolta syntyvyyden lisäämisestä. TUPO -neuvotteluihin ja Elinkeinoelämän johtaviin virkoihin on saatava ehdottomasti myös naisia. Naisten osaamista ja arkielämän tuntemusta ei saa jättää hyödyntämättä tulopoliittisista sopimuksista ja elinkeinoelämän järjestämisestä neuvoteltaessa. Lisää naisia yritysten johtoon, toimitusjohtajiksi ja naisia uralla eteenpäin. Päätöksentekoon tarvitaan monipuolisia arvomaailmoja.

Perheen hyvinvointia vaalimaan tarvitaan äidit ja isät yhdessä. Tasapainoinen elämä, lasten turvallisuuden tunteen varmistaminen hektisessä yhteiskunnassamme edellyttää molempien vanhempien panostusta.

-Puoluekokousaloitteeni-



KUNTALIITOKSET OVAT HAASTE TASA-ARVOLLE

Kuntakoko ei kuitenkaan ole ollut ratkaiseva tekijä. Kaupunkimaisuus ja mm. korkea koulutustaso ovat olleet asukaslukua tärkeämpiä naisedustuksen selittäjiä.
Naisetovat aliedustettuina viranhaltijajohdon kärkipaikoilla.

Kuntaliitoskunnissa hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajan nuijaa heiluttaa useammin mies kuin ennen liitostilannetta. Kaikkien kuntien valtuustojen puheenjohtajista runsas neljännes on naisia. Hallitusten naispuheenjohtajien osuus on runsas viidennes.

Kunnan- ja kaupunginjohtajien joukossa naisten osuus on 14 prosenttia. Hallintojohtajien, talousjohtajien ja sivistysjohtajien sukupuolijakauma on tasainen, sosiaalitoimen johtajien joukossa on puolestaan naisenemmistö.

Kaikissa niissä 32 kunnassa, joissa kuntaliitos toteutui 1.1.2009, valittiin kunnanjohtajaksi mies. Ennen liitosta vastaavien alueiden 99:stä kunnanjohtajasta oli 11 naista. Kuntaliitoskunnissa naisten osuus on myös muissa päällikköviroissa pienempi kuin kunnissa, jotka jatkavat vanhan kuntajaon mukaan. Kuntakoko vaikuttaa niin, että naisia on kunnan- ja sektorijohtajina selvästi eniten pienissä kunnissa.

Tärkeää on molempien, miesten ja naisten näkemyksien esiin tuleminen päätöksenteossa ja kuntien johdossa. Kuntaliitostilanteissa kannattaa kiinnittää huomiota naisten asemaan ehdokasvalinnoissa ja vaalimainonnassa sekä puheenjohtajien ja viranhaltijoiden valinnoissa.

Tanskassa vuonna 2007 toteutetun kuntarakenneuudistuksen vaikutukset naisten edustukseen politiikan ja hallinnon johtopaikoilla olivat aluksi kielteisiä. Marraskuun 2009 kunnallisvaaleissa naisten alhainen edustus valtuustoissa nousi kuitenkin reippaasti 27 prosentista 32 prosenttiin naisjärjestöjen näkyvän kampanjan siivittämänä. Kampanja liittyi naisten kunnallisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlaan.
Naisen vaalieuro 81 senttiä

Suomessa 18 kuntaa kattava vaalirahoitusselvitys osoitti, että miesvaltuutetut ovat satsanneet vaalikampanjaan naisia enemmän: naisvaltuutetun vaalieuro on 81 senttiä. Sekä miehillä että naisilla panostus on yleensä sitä suurempi, mitä suuremmasta kunnasta on kysymys.