lauantai, tammikuu 28, 2017, 11:22
Naisjärjestöjen Keskusliiton kuntavaalitavoitteet 2017Kuntavaalit käydään 9.4.2017. Kunnat ovat suurten muutosten kohteena. Valmisteilla olevat sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistukset vaikuttavat tulevaisuudessa merkittävästi kuntien tehtäviin. Sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy kunnilta vuoden 2019 alussa perustettaville maakunnille. Kunnat ovat myös tulevaisuudessa merkittäviä päätöksenteon areenoita, kansalaisten peruspalvelujen tarjoajia ja työllistäjiä. Kuntien tehtäväksi jää muun muassa varhaiskasvatus ja perusopetus, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, kulttuuri, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajantoimi sekä kaavoitus, asuntopolitiikka ja joukkoliikenne.
1. TASA-ARVOINEN PÄÄTÖKSENTEKO JA JULKINEN HALLINTO
Puolueiden on noudatettava sukupuolikiintiöitä ehdokasasettelussaan. Naisia tulee olla nykyistä
enemmän kuntien johtotehtävissä. Eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien naisten osuuden kuntien
päätöksentekijöinä on kasvettava ja alueiden välisten erojen naisten osallistumisessa kavennuttava.
Kuntien on edistettävä naisten etenemistä johtotehtäviin. Ulkomaalaistaustaisten naisten
äänestysaktiivisuuden ja osuuden kuntavaaliehdokkaista ja valituista päättäjistä tulee kasvaa.
Kunnallisten luottamustoimien hoitamisen ei tule pienentää äitiys- ja vanhempainpäivärahojen
määrää.
Kuntien on sitouduttava julkisesti sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Kuntien tasaarvonäkemykset
tulee määritellä ja kirjata niiden strategioihin. Kuntien on toteuttava tasaarvonäkemystä
kaikessa toiminnassaan. Kunnilla on osaamista, tarvittavat resurssit sekä toimivat
rakenteet ja käytännöt tasa-arvon edistämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi tasa-arvotoimikunta ja
toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen kunnan kaikessa toiminnassa.
Kuntapäätösten sukupuolivaikutukset on arvioitava ja kuntien varojen käytön ja palveluiden
edistettävä tasa-arvoa.
Kuntien on työnantajina edistettävä työn ja perheen yhteensovittamista. Kuntien tulee työnantajina
edistää työn ja perheen yhteensovittamista ja kannustaa erityisesti isiä perhevapaiden käyttöön.
Tavoitteet tulee kirjata kunnan henkilöstön tasa-arvosuunnitelmaan.
2. TASA-ARVOINEN KASVATUS JA KOULUTUS
Kaikilla lapsilla on oltava mahdollisuus laadukkaaseen ja kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen
vanhempien työ- tai opiskelutilanteesta riippumatta. Varhaiskasvatusta tulee olla saatavilla myös
vuorohoitona ja päivähoitomaksujen tulee olla kohtuullisia. Päiväkotien on oltava lähipalveluita.
Koulujen ja oppilaitosten on tehtävä suunnitelmallista tasa-arvotyötä. Koulujen ja oppilaitosten tulee
panostaa koulutuksen segregaation lieventämiseen sekä opetuksessa että opintojen ohjauksessa.
Sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän sekä kiusaamisen vastaista työtä tulee tehostaa.
Peruskoulujen on oltava lähipalveluita.
3. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN EHKÄISEMINEN
Kuntien päättäjillä sekä viran- ja toimenhaltioilla on oltava tietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta.
Naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyn ja väkivaltaa kokeneiden palveluiden tulee olla
kiinteä osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja väkivallan vastaisen kasvatuksen on sisällyttävä
osaksi varhaiskasvatusta, opetusta, koulutusta ja nuorisotoimea.
Kuntien ennaltaehkäisevän toiminnan ja maakuntien tarjoamien palveluiden rajapinnoille ei synny
aukkoja. Väkivaltaa kohdanneet naiset on osattava ohjata oikeiden palveluiden pariin.
2017–2021
WWW.NAISJARJESTOT.FI #NAISJARJESTOT #TASAARVO100
4. LIIKUNTA, KULTTUURI JA VAPAA-AIKA
Kunnan tarjoamien vapaa-ajan-, nuoriso- ja kulttuuripalveluiden on huomioitava eri taustaiset ja eriikäiset
naiset, miehet, tytöt ja pojat ja niiden tulee purkaa sukupuolistereotypioita.
Liikuntapaikkojen rakentamisessa, liikuntapalveluiden järjestämisessä ja liikunta- ja urheiluseurojen
vuorojen jakamisessa on huomioitava tyttöjen ja naisten harrastusten erityistarpeet, mukaan lukien
maahanmuuttajataustaiset ja vammaiset naiset.
5. JULKINEN LIIKENNE JA JULKISET TILAT
Kunnassa on oltava toimiva, kattava ja kohtuuhintainen julkinen ja palveluliikenne, joka huomioi eri
käyttäjäryhmien tarpeet. Kaikkien käyttäjäryhmien tulee voida matkustaa turvallisesti ilman pelkoa
esimerkiksi väkivallasta. Liikuntarajoitteisilla ja lastenvaunujen kanssa kulkevilla on oltava
mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä yhtäläisesti muiden kanssa.
Julkisen tilan on oltava yhtä turvallinen naisille ja miehille kaikkina vuorokaudenaikoina. Julkisten
alueiden, kuten puistojen ja pururatojen sekä kevyen liikenteen väylien on oltava valaistuja ja hyvin
hoidettuja kaikkina vuodenaikoina siten, että kaikkien on mahdollista ja turvallista liikkua niillä.
6. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT JA MAAKUNTAHALLINTO
Sukupuolten tasa-arvo huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Sosiaali- ja
terveyspalvelu-uudistuksen henkilöstövaikutukset kohdistuvat pääosin naisiin. Uudistuksella voi olla
pitkäkestoisia vaikutuksia sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon ja naisten eläkkeisiin.
Sukupuolivaikutukset on arvioitava ja huomioitava sote-uudistuksen kaikissa vaiheissa.
Kuntien ja maakuntien välisten palveluketjujen toimivuus on turvattava. Palveluketjujen toimivuus
on erityisen tärkeää kuntien vastuulle kuuluvan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja maakunnille
siirtyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla. Vanhustenhoidossa on huomioitava asiakkaan
sukupuoli. Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy, väkivallan uhreille tarjottavien palveluiden
resursointi ja oikea-aikainen saatavuus on turvattava. Naisten terveyden erityispiirteet on
huomioitava ja esimerkiksi naisten sydän- ja verisuonitautien varhaista diagnosoimista parannettava.
Naisille on taattava riittävät päihdepalvelut. Lapsiperheiden yhdenvertaisista oikeuksista
ennaltaehkäisevään neuvontaan ja kotipalveluihin on huolehdittava. Kouluterveydenhuollon
järjestäminen koulun yhteydessä on turvatta.
Maakuntauudistus ei saa vähentää naisten valtaa. Maakuntalakiin on kirjattava tasa-arvon
edistämisvelvoite. Naisten ja miesten tasapuolinen edustus on turvattava epäsuorasti valituissa
maakuntahallinnon toimielimissä. Maakuntiin on luotava toimivat rakenteet ja budjetoitava riittävät
resurssit sukupuolten tasa-arvon edistämiselle. Maakuntalakiin, maakuntastrategioihin sekä
maakuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun tulee sisällyttää sukupuolten tasa-arvon
edistäminen.
( 1113 views )
| permalink
|
<< <Edellinen | 34 | 35 | 36 | 37 | 38 | 39 | 40 | 41 | 42 | 43 | Seuraava> >>