23.10.2018 
tiistai, lokakuu 23, 2018, 07:14
Your text to link here...

Täällä Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet tuleville vuosille

Jatkossa Kriisikuntamenettely tarkentuu, tietoa.

Kriisikuntakriteerit muuttumassa - parempaan suuntaan

Kriisikuntakriteerit muuttumassa - parempaan suuntaan
Henrik Rainio
Kuntien niin sanottuja kriisikuntakriteerejä ehdotetaan muutettavaksi lähivuosina. Muutostarvetta selvittäneen työryhmän ehdotus julkaistiin 5.10.2018, jonka myötä luonnos hallituksen esitykseksi lähti lausuntokierrokselle kuntiin. Uusia kriteerejä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätösten perusteella laskettaviin kuntien tunnuslukuihin.

Työryhmä ehdottaa, että kriisikuntamenettelyn eli kuntalain 118 §:n rakenne säilyy ennallaan, mutta arviointimenettelyyn liittyviä kuntien taloudellisia tunnuslukuja päivitetään kauttaaltaan.

Konsernitaseeseen kertynyt alij√§√§m√§ euroa/asukas olisi edelleen ‚ÄĚsuperkriteeri‚ÄĚ, jonka t√§yttyminen yksist√§√§n voisi laukaista arviointimenettelyn. Raja-arvot s√§ilyisiv√§t ennallaan, eli viimeisimm√§ss√§ konsernitilinp√§√§t√∂ksess√§ raja-arvo on 1 000 euroa ja sit√§ edelt√§v√§ss√§ 500 euroa.

Kunnan tai kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulisi edelleen kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tähän työryhmä ei ehdota muutosta.

Kertynyt alijäämä kuvaa useimmiten hyvin kunnan taloutta pitkällä aikavälillä. Siksi tämä kriteeri haluttiin säilyttää. Viime vuosina noin 3-4 kuntaa on tämän kriteerin täyttänyt. Kertyneen alijäämän kaksi heikkoutta liittyvät siihen, että se ei välttämättä kuvaa kunnan tämänhetkistä tilaa, ja toisaalta erilaiset yhtiöittämiskuviot vaikuttavat tunnusluvun arvoon, vaikka ne eivät välttämättä vaikuta kunnan taloudelliseen tilaan.

Neljä tunnuslukua voivat yhdessä laukaista menettelyn
Työryhmä ehdottaa, että kuntalaissa on edelleen neljä tunnuslukua, joiden kaikkien täyttyessä kahtena peräkkäisenä vuotena kunta voi joutua arviointimenettelyyn. Tunnusluvut laskettaisiin kunnan konsernitilinpäätöksen perusteella.

Vuosikate prosenttia poistoista olisi uusi tunnusluku, joka korvaisi kriteerin negatiivisesta vuosikatteesta. Uusi tunnusluku on monella tapaa yksi parhaista kunnan talouden tasapainon mittareista. Tunnusluku kuvaa erityisesti kunnan lyhyen aikavälin tilannetta. Jos vuosikate riittää poistoihin, kunnan talous on tasapainossa. Työryhmä ehdottaakin, että raja-arvona pidetään sitä, että vuosikate on 80 prosenttia poistoista. Vuosien 2017 ja 2016 tietojen perusteella tämä kriteeri täyttyisi 8 kunnalla.

Tuloveroprosentti kuvaa tietyllä tavalla kunnan taloudellista liikkumavaraa. Kunnallisvero on kuntien tärkein tulonlähde ja kunnilla on itsehallintoon perustuva oikeus päättää veroprosentistaan. Kuitenkin korkean tuloveroprosentin kunnalla on vähemmän liikkumavaraa kuin matalan veroprosentin kunnalla. Raja-arvoa ehdotetaan nostettavaksi siten, että jatkossa kriteeri olisi 2,0 %-yksikköä keskimääräistä korkeampi tuloveroprosentti. Tällä hetkellä raja arvo keskimääräinen + 1,0 % yksikköä. Nykyinen raja-arvo täyttyy 141 kunnalla, kun taas uusi raja-arvo täyttyisi 24 kunnalla vuosien 2017 ja 2016 tillinpäätösten perusteella.

Lainamäärä euroa/asukas säilyisi edelleen kriteerinä, mutta pelkän lainamäärän lisäksi tunnusluvussa huomioitaisiin myös vuokravastuut. Tämä kuvastaisi paremmin kunnan taloudellista todellisuutta nykypäivänä, kun esimerkiksi kiinteistöjen leasing-järjestelyt ovat kasvamaan päin. Vuokravastuiden kuntakohtaisia tietoja ei vielä ole kattavasti kerätty, joten uuden tunnusluvun täyttymistä on vielä vaikea arvioida. Tunnusluvun raja-arvo olisi edelleen keskimääräinen + 50 %, joten kriteerin täyttävien kuntien lukumäärä tuskin merkittävästi kasvaa nykyisestä 11:sta.

Laskennallinen lainanhoitokate olisi uusi tunnusluku, joka korvaisi nykyisen suhteellisen velkaantuneisuuden. Uusi tunnusluku on hieman vaikeaselkoinen ja sen laskukaava on koko kriteeristön vaikein. Perusajatus on, että tunnusluku kuvaa velanhoitokykyä, kun vuosikatteen riittävyyttä verrataan lainojen korkokuluihin ja lyhennyksiin. Koska lainojen lyhennysaikataulut vaihtelevat kunnittain, laskennassa käytettäisiin kaavamaisesti kahdeksaa vuotta kaikkien kuntien osalta. Velkoina huomioitaisiin sekä lyhytaikaiset että pitkäaikaiset velat. Tunnusluvun raja-arvoksi ehdotetaan 0,8, jonka vuosina 2017 ja 2016 täyttäisi yhteensä 23 kuntaa. Vertailun vuoksi, nykyinen suhteellisen velkaantuneisuuden kriteerin täyttää vastaavasti 176 kuntaa.

Hyvä vertailupohja kunnan oman talouden arviointiin
Uusi kriteeristö olisi kokonaisuudessaan tasapainoisempi ja raja-arvot kuvastaisivat paremmin kunnan taloutta. Ehdotus ei kiristäisi kriteerejä kokonaisuudessaan. Tällä hetkellä yksikään kunta ei täytä 4/4 nykyisistä kriteereistä. Myöskään ehdotetuilla tunnusluvuilla ja raja-arvioilla yksikään kunta ei täyttäisi kaikkia neljää kriteeriä vuosien 2017 ja 2016 tilinpäätöstietojen perusteella.

Uudet kriteerit toimivat paremmin my√∂s kunnan talouden ohjauksen mittarina, vaikka akuuttia kriisi√§ menettelyyn joutumisesta ei olisikaan. Ty√∂ryhm√§ on hallituksen esitysmuotoon laatimassa ehdotuksessaan pyrkinyt m√§√§rittelem√§√§n my√∂s ‚ÄĚkeltaiset valot‚ÄĚ, eli tietyt raja-arvot, jolloin kannattaa jo olla huolissaan. N√§m√§ raja-arvot ovat puhtaasti viitteellisi√§, eik√§ niiden t√§yttyminen johda mink√§√§nlaisiin toimiin arviointimenettelyn osalta. ‚ÄĚKeltaiset valot‚ÄĚ voivat kuitenkin auttaa kuntaa arvioimaan omaa talouttaan ja ennakolta ryhtym√§√§n tarvittaviin toimenpiteisiin.

kriisikunta
Työryhmät esittämät uudet kuntalain 118 §:n mukaiset kriteerit (punaisella), talouden heikkenemistä kuvaavat viitteelliset raja-arvot (keltaisella) sekä kuntien lukumäärä vuosien 2015/2016 sekä 2016/2017 tiedoilla.

Lopuksi on todettava, että kriteerien täyttyessä arviointimenettely voidaan käynnistää, mikäli kunta täyttää kuntalain 118 §:n raja-arvot. Kriteerien täyttyminen ei kuitenkaan tarkoita väistämättä arviointimenettelyä, vaan valtiovarainministeriö voi käyttää asiassa harkintavaltaa. Lisäksi on muistettava, että arviointimenettely itsessään ei vielä johda kuntien pakkoliitoksiin, vaikka näin joskus käykin. Joka tapauksessa kunnan taloudesta kannattaa pitää huolta hyvissä ajoin.

( 31 views )   |  permalink   |  


<< <Edellinen | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | Seuraava> >>