27.3.2020 
perjantai, maaliskuu 27, 2020, 06:27
Korona paljastaa päätöksen tekijöiden etiikan

Viime vuoden lopulla Kiinassa leviämään lähtenyt korona-virus on elossa olevien sukupolvien suurin ja merkittävin haaste ilmastonmuutoksen ohella. Ilmastonmuutos vaan etenee hitaammin, korona tarvitsee ratkaisuja nyt. Molempien ehkäisyssä ja hidastamisessa toimii parhaiten samat perusperiaatteet: parhaaseen kansainväliseen tieteeseen pohjautuva päätöksenteko, varovaisuusperiaate ja yhteinen maailmanlaajuinen, tehokas toimintalinja.

WHO varoitti viruksen leviämisestä jo hyvissä ajoin tammikuussa ja totesi tämän olevan ensimmäinen pandemia, joka yhteistoimin olisi estettävissä ja voitettavissa: nopealla, ennakoivalla reagoinnilla ja järeillä toimenpiteillä. Tämä tarkoittaa laajaa ja tehokasta testaamista, mahdollisten taudin kantajien riittävää, varhaista, eristämistä ja laajoja sekä nopeita liikkumisen rajoittamistoimenpiteitä, riskialueilta tulleiden karanteeneja ja myös infektoituneiden karanteeneja, kuten Kiinan Wuhanissa tehtiin. Monet kansainväliset, ja myös suomalaiset, yritykset tekivät jo tammikuussa tehokkaita matkustusrajoituksia. Lisäksi olisi pitänyt riittävästi varautua varusteiden, tehohoitokapasiteetin ja lääkkeiden osalta infektion leviämiseen. Näistä kaikista toimenpiteistä maiden olisi siis jo pitänyt päättää tammikuussa.

Aasian malli on toistaiseksi osoittautunut valitun linjan tehokkuuden, heidän kannaltaan valitettavasti tautiriski tulee nyt tuontitavarana meiltä Euroopasta ja Yhdysvalloista.

Euroopassa ei ole onnistuttu estämään pandemian leviämistä. On reagoitu riittämättömästi ja liian myöhään. Keskeinen syy tähän on se, ettei ole toimittu WHO:n ja ECDC:n linjan mukaisesti. Jokainen maa on harjoittanut omanlaistaan politiikkaa samalla, kun pandemian virus on joka paikassa vaikuttava; ihmiset sairastuvat samalla tavalla ja ovat kuolemanriskissä samalla tavalla jäsenmaiden rajoista riippumatta. Eriaikaiset toimenpiteet alueella, joka on ihmisten ja tavaroiden liikkumisen kannalta yhtenäinen, tekevät myös toisten toimet tyhjiksi.

Sen ainakin olemme jo oppineet, että EU tarvitsee tehokkaan tartuntatautiasetuksen, jonka pohjalta kaikkien jäsenmaiden on toimittava kriteerien täyttyessä. Näiden kriteerien on pohjattava parhaaseen saatavilla olevaan tietoon, WHO:n ja ECDC:n ohjeisiin sekä varovaisuusperiaatteeseen.

Komission presidentti Ursula von der Leyen piti puheen Euroopan yhteisestä suunnasta koronaviruksen torjumiseksi ja talouden tukemiseksi.



©European Union 2020 - Source : EP
Parlamentti äänesti etänä

Parlamentti äänesti eilen ensimmäistä kertaa sähköisesti ylimääräisessä täysistunnossa. Esityslistalla olivat kiireelliset aloitteet investoinneista koronaviruksen vaikutusten lieventämiseen, EU:n solidaarisuusrahaston soveltamisalan laajentamisesta kansanterveysuhkiin sekä pandemian aiheuttamien tyhjien "haamulentojen" lopettamisesta.

Lue lisää EU:n toimista: https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/priorities/eu-n-toimet-koronavirusta-vastaan

Pari sanaa koronasta ja eurooppalaisesta yhteistyöstä

Globaalissa maailmassamme ihmiset, tavarat ja palvelut liikkuvat sujuvasti maasta ja mantereelta toiselle. Globalisaatio, pandemiat ja virukset leviävät helposti maasta toiseen. Terveyden osalta EU:n toimet täydentävät kansallista politiikkaa ja keskittyvät kansanterveyden edistämiseen, tautien ehkäisemiseen ja hallitsemiseen, terveysuhkien vähentämiseen sekä jäsenvaltioiden terveysstrategioiden yhdenmukaistamiseen. Jäsenvaltiot ovat päävastuussa terveyden suojelusta ja terveydenhuoltojärjestelmistä. Tartuntatautien osalta EU:n toimintaa säätelee päätös EU-valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista (päätös N:o 1082/2013/EU). Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksella ECDC:llä on varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä ja terveysturvakomitea koordinoi toimia epidemioiden puhjetessa. WHO, maailman terveysjärjestö, julkaisi maaliskuussa 2019 globaalin
influenssastrategian, jonka avulla globaaleja pandemioita estetään, kontrolloidaan ja niihin valmistaudutaan. Covid-19 sopii myös WHO:n vuonna 2018 ihmiskuntaa uhkaavien sairauksiensa listalle lisäämän tauti X:n, alkuvaiheessa tuntemattoman muihin tauteihin sekoittuva nopeasti ja hiljaisesti leviävän taudin, kuvaukseen. Tämä maailmanlaajuinen riski on ollut tiedossa. Tartuntataudit ja pandemiat eivät ole enää samanlaisia kuin aiemmin, koska ihmiset liikkuvat enemmän, nopeammin ja suuremmissa määrin kuin koskaan aiemmin ihmiskuntamme historian aikana. Ei ole olemassa kansallista pandemiastrategiaa, joko kaikki toimivat tai kaikkien toimet ovat tehottomia. WHO:lla tulisikin olla vahvempi toimivalta ja yhä keskeisempi rooli pandemioiden ja epidemioiden ennaltaehkäisyssä ja eri maiden valmiuden määrittelyssä. Kiina ymmärsi sars- ja mers-kokemuksiensa perusteella, että koronavirus tulee pysäyttää heti. Osaamista tartuntatautien torjuntaan on paljon Euroopan ulkopuolella. Eri jäsenmaissa on ollut erilaisia toimia ja tehottomuutta, kun emme ole hoitaneet omaa osaamme koordinoidusti. Tietoa on ollut olemassa. Nyt uudet Kiinan tartunnat tulevat Euroopasta, kun emme ole hoitaneet omaa osaamme. Koko Euroopan osalta ongelma on ollut sama; on toimittu liian kansallisesti, liian myöhään. Vallalla oleva käsitys on tuntunut olevan, ettei tätä tautia voi pysäyttää eikä ehkäistä. Jos näin päätetään, eikä edes yritetä pysäyttää ja ehkäistä, näinhän se on. Kiinan esimerkki kertoo, että ehkäisy on mahdollista. Kun nyt maailman väkirikkaimmassa maassa Kiinassa koronavirukseen kuolleita on 2 henkeä miljoonaa kohden ja Italiassa tällä hetkellä 136 henkeä miljoonaa henkeä kohden. Vaikka diagnostiikassa ja tilastoinnissa onkin eroja, niin kokoluokka ero on merkittävä. On selvää että aikainen ja radikaali rajoittaminen toimii. WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesu on todennut että tämä on ensimmäinen koronaviruksen aiheuttama pandemia, mutta myös ensimmäinen pandemia jota voisimme kontrolloida. On Euroopalta anteeksiantamatonta, ettei näin ole tehty. Matkustamisen rajoittaminen varhaisemmassa vaiheessa, eristäytyminen, omaehtoinen karanteeni riskialueilta tulleille ja laajamittainen testaus olisivat olleet näitä keinoja. Varhaisempi ja suurempi varautuminen hoitamalla testaus- ja tehohoitokapasiteetti ja riittävä terveydenhuollon toimintakyky koko Euroopassa. Näiden rajoitusten ja toimien suhteen on pelätty taloudellisia seurauksia, mutta pitäisi nähdä, että hyvissä ajoin toimiminen ja pandemian pysäyttäminen tulee halvemmaksi kuin epidemian laaja leviäminen ja pitkittyminen sekä joka tapauksessa samojen toimenpiteinen tekeminen laajempina ja rajumpina.

Koronavirus on inhimillinen ja taloudellinen tragedia, josta tulee ottaa opiksi. EU:n tulee säätää yhteinen eurooppalainen tartuntatautiasetus. Päätöksenteon tulee olla tiede-perustaista ja perustua WHO:n ja ECDC:n suosituksiin. On tärkeää noudattaa varovaisuus-periaatetta, jolloin reagoidaan parhaan tietämyksen mukaan, varhaisessa vaiheessa ja noudatetaan maksimi-varovaisuudella niin että vältetään epidemioiden leviämistä, joka säästää ihmishenkiä ja on taloudellisesti aina järkevämpää reagoida ajoissa eikä liian myöhässä. Tämä on ainoa keino, koska olemme pieni ja tiivis alue omine sisämarkkinoidemme. Ainoa tapa toimia järkevästi ja tehokkaasti tartuntatautivaaroissa on yhteinen tartuntatautiasetus, joka suojelee eurooppalaisia kansalaisia ja valtioita.

Komission toimet terveydenhuollon saralla:
- Kansallinen lisärahoitus terveydenhuollon investointeihin
- Julkisten hankintojen avaaminen suojavaruste- ja välinepulan helpottamiseksi
- Covid-19 asiantuntijaryhmän perustaminen
- Tutkimusrahoituksen lisääminen 17 valitulle uudelle projektille, varoja vapautettu 140 milj.euroa
- Maksimissaan 80 milj. euron rahoitus CureVac Horizon2020-tutkimusrahastosta
koronarokotteen kehitystyöhön
- Lääkinnällisten laitteiden (Medical Device Regulation) MDR-asetuksen toimeenpanon siirtäminen vuodella
- Strategisen Euroopan laajuisen varmuusvaraston kokoaminen, josta komissio rahoittaa 90%
- Tiettyjen suojavarusteiden ja laitteiden eurooppalaisten standardien tuotannon helpottaminen EU:n sekä kolmansien maiden yrityksille.

Komission korona-sivusto:
https://ec.europa.eu/info/live-work-travel-eu/health/coronavirus-response_en

© European Union 2011 EP/ Christian Creutz
Oikea-aikaisuus ratkaisee tehoavatko koronan vastaiset taloustoimet

Elämme poikkeuksellista aikaa. Talouskriisejä on Suomessa ja Euroopassa kuitenkin nähty aiemminkin. Viimeksi olimme vastaavassa tilanteessa kymmenen vuotta sitten yhdysvaltalaisten investointipankkien romahdutettua kansainväliset finanssimarkkinat vuonna 2008. Suomessa kävimme 90-luvulla läpi lamaan johtaneen pankkikriisin.

Erona tämänhetkisessä kriisissä on, ettei se ole rahoitusmarkkinalähtöinen, vaan tällä kertaa syynä on maailmanlaajuinen viruspandemia, joka vaikuttaa talouteen systeemisesti. Jo nyt on arvioitu, että koronan käynnistämä kriisi on aiheuttamassa finanssikriisiä ja jopa 30-luvun suurta lamaakin syvemmän taantuman.

On odotettavissa, että urakasta tulee pitkä. Taloudellisten pelastustoimien pitää olla oikea-aikaisia tehotakseen. Kriisi ja siihen kohdistuvat pelastustoimet alkavat rahoituksen saatavuudella ja takaamisella, siirtyvät reaalitalouteen, ja sieltä julkistalouteen. Sen sijaan kriisin ensimainingeissa ei ole vielä oikea aika ohjata yrityksille suoria tukia. Tämän ovat 90-luvun ja 2000-luvun talouskriisit opettaneet. Isot systeemiset kriisit eivät ole kuukausissa ohi. Kun akuuttikriisi on ohitettu, on kohdennetuilla yritystuilla vahvin teho.

Aluksi on taattava yritysten likviditeetti eli maksuvalmius tilanteessa, jossa tulovirta tyrehtyy ja yritysten maksukyky heikkenee rajusti. Ensimmäisenä painopisteenä kuuluu olla maksuvalmiuden takaaminen muun muassa maksuaikoja pidentämällä ja lyhennysvapaita antamalla.

Tähän likviditeettihaasteeseen sekä EU että Suomen hallitus ovat vastanneet ripeästi ja ennen näkemättömällä mittakaavalla. Euroopan keskuspankki ja Suomen pankki käynnistivät ripeästi yritysvelkakirjojen osto-ohjelman. Julkisella sektorilla pitää olla myös kyky käyttää rahaa ja ottaa velkaa talouden tasapainottamiseksi kasvavien sosiaali- terveysmenojen ja taloustukien kattamiseksi.

Tässä Euroopan komissio on toiminut ripeästi kriisin iskettyä höllentämällä valtiontukisäädöksiä ja EU:n budjettikuria ja käynnistämällä investointialoitteen koronakriisin vaikutusten lieventämiseksi. Keskustelussa on myös kriisirahaston, Euroopan vakausmekanismin hätälainoituksen käyttöön ottaminen.

EU ja Suomen hallitus ovat vastanneet ripeästi yritysten maksuvalmiuden pelastamiseksi ja rahoituksen saatavuuden takaamiseksi tässä ennennäkemättömässä tilanteessa. Parasta ja tehokkainta talouskriisin hallintaa on ennakointi, mahdollisimman tehokas koronaviruksen leviämisen ehkäisy ja tulevan terveyskriisin estäminen.

Voi kunpa olisimme olleet koronan ennaltaehkäisyissä yhtä ripeitä kuin EU on ollut talouden toimintaedellytysten ja likviditeetin turvaamisessa. Tehokkainta talouskriisin hoitoa olisi ollut varovaisuusperiaatteen mukainen taudin leviämisen ennaltaehkäisy.

Lisätietoa EU:n taloustoimista koronakriisissä:

http://www.sirpapietikainen.net/wp-cont ... %CC%88.pdf

https://ec.europa.eu/info/live-work-travel-eu/health/coronavirus-response/economy_fi

Maailman terveyspäivä 7.4.

7.4. juhlimme maailman terveyspäivää, joka on myös WHO:n, Maailman terveysjärjestön perustamispäivä. Joka vuonna terveyspäivällä on oma erityinen terveydellinen teemansa ja tänä vuonna muistamme erityisesti sairaanhoitajia ja kätilöitä ja heidän korvaamatonta rooliaan ympäri maailman. He ansaitsevat kiitoksemme joka päivä, ei ainoastaan globaaliin pandemian aikaan.
Nyt meidän on aika asettaa syrjään erimielisyytemme ja yhdistää voimamme koko maailmassa, EU:ssa, Suomessa kuten myös omassa arjessamme toistemme tukemiseen ja uhrauksia pelkäämättä kaikkiin mahdollisiin toimiin ihmisten suojelemiseksi sekä uhrien välttämiseksi. Ihmisyytemme mitataan nyt.

Pitäkää itsestänne ja toisistanne huolta!

( 165 views )   |  permalink   |  


<Edellinen | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | Seuraava> >>