8.2.2014 
lauantai, helmikuu 8, 2014, 05:41


Kuntatalous kuntoon kuntien ja valtion yhteispelillä

Kuntaliitto esitteli kuntatalouden sopeutusohjelmansa

Kuntien valtionosuuksien mittavat leikkaukset, tehtävien samanaikainen lisääminen, kuntapalvelujen kysynnän kasvu sekä pitkittynyt taloudellinen taantuma ovat ajaneet kuntatalouden historiallisen ahtaalle. Rahoitusperiaate, jonka mukaan valtio varmistaa kuntien mahdollisuudet selviytyä niille asettamistaan tehtävistä, on vakavasti uhattuna. Kuntaliitto esitteli omat ehdotuksensa kuntatalouden sopeuttamiseksi perjantaina 7. helmikuuta.
Kuntaliiton laskelmien mukaan alijäämäinen kuntatalous olisi tällä hetkellä ylijäämäinen, jos valtionosuusleikkauksia ei olisi tehty.

– Lisäleikkauksia valtionosuuksiin ei voi enää tehdä ilman, että kansalaisten lakisääteinen oikeus riittäviin kuntapalveluihin horjuu. Jo tehdyt leikkaukset ovat heikentämässä palvelujen laatua. Kuntalaisten lakisääteisten palvelujen laadun ja saatavuuden varmistaminen koko maassa kohtuullisella kunnallisveroasteella edellyttää, että kuntien valtionosuuksia ei enää leikata ja että kuntien verotulopohjaa laajennetaan, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen painottaa.

Valtionosuuksia on leikattu huomattavasti tällä vaalikaudella joka vuosi asteittain kasvatetulla määrällä. Tänä vuonna leikkaukset ylittävät 1,1 miljardia euroa. Leikkaukset ovat näkyneet kuntien veronkorotuksissa ja ne ovat pakottaneet kunnat merkittäviin henkilöstömenojen säästöihin.

– Julkinen talous ei tasapainotu lainkaan leikkaamalla valtion rahoitusta lakisääteisiin kuntapalveluihin. Siten siirretään vain vastuuta ikävistä sopeutuspäätöksistä kunnille. Kuntien valtionosuusleikkaukset ovat noin 60 prosenttia päätetyistä valtion menojen säästöistä.

– Kunnat ovat korottaneet verojaan vuodelle 2014 lähes 400 miljoonalla eurolla. Mitä ilmeisimmin vuodelle 2015 on odotettavissa vastaavanlainen kuntaverojen korotus. Lisäksi kunnat ja kuntayhtymät tekevät tänä vuonna arviolta noin 600 miljoonan euron säästöt henkilöstömenoissa erilaisin toimenpitein.

Kuntaliiton julkaisemassa kuntatalouden sopeutusohjelmassa esitetään toimenpiteitä vuosien 2015–2018 valtion talouden kehyksiin ja siihen liittyvään Peruspalveluohjelmaan.

Rahoitusperiaatteen toteutuminen selvitettävä

Linjauksista vähentää tehtäviä ja velvoitteita huolimatta kuntien tehtäviä ja velvoitteita on päätetty lisätä runsaalla 300 miljoonalla eurolla. Merkittävin uusista velvoitteista on työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirto valtiolta kunnille.

– Nämä vielä toteutumattomat, mutta jo päätetyt tehtävät ja velvoitteet on arvioitava kokonaan uudelleen. Valtion talouden kehyksestä vuosille 2015–2018 ja siihen liittyvästä Peruspalveluohjelmasta sekä valtionosuusuudistuksesta tulee tehdä perustuslain mukainen tarkastelu kuntien rahoitusperiaatteen toteutumisesta. Myös rahoitusperiaatteen seurannan arviointimenetelmiä on kehitettävä, Timo Kietäväinen sanoo.

Hallitusohjelman mukaan valtionosuutta uusiin tehtäviin ja velvoitteisiin korotetaan yli 50 prosenttiin. Tämä on toteutunut toistaiseksi vain vanhuspalvelulain täytäntöönpanossa.

Uudistuksia verotukseen ja valtionosuuksiin

Kuntatalouden sopeutusohjelma sisältää ehdotuksia vero- ja maksupohjan laajentamiseksi, kunta-valtiosuhteen kehittämiseksi, valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi sekä investointien tukemiseksi.

– Kuntien veropohjaa tulee laajentaa kiinteistöverotusta kehittämällä, kuntien määräaikaisesti korotettu yhteisövero-osuus tulee vakiinnuttaa pysyväksi ja mahdollisimman suuri osa verovähennyksistä tulee rahoittaa valtionverosta. Osa pääomaverotuksen tuotosta tulee siirtää kunnille ja lisäksi tulee selvittää ajoneuvo- ja liikenneverotuksen tuoton osittaista siirtoa kunnille, Kietäväinen listaa ohjelman sisältöä.

– Ratkaisevan tärkeää on jatkaa veroperusteiden korvaamista täysimääräisesti kunnille, kuten kolmen hallituksen toimesta on tehty.

Kuntien toimintaa ohjaavaa normistoa on kehitettävä ja kuntarakenteita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita on uudistettava kuntalähtöisesti alueelliset erot huomioon ottaen.

– Kuntien on omalta osaltaan jatkettava toimintojen tehostamista sekä kunta- ja palvelurakenteen sekä toimintatapojen uudistamista entistä tuloksekkaammiksi.


Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, p. 0400 486 043
kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu, p. 050 371 2999
apulaisjohtaja Reijo Vuorento, p. 050 667 41

Kuntaliiton esityksiä vuosien 2015 - 2018 valtion talouden kehyksiin ja siihen liittyvään Peruspalveluohjelmaan:

Kunta-valtiosuhdetta on kehitettävä:
– Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman linjaus kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä on toteutettava niin, että kuntatalous vahvistuu miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä.
– Jo päätetyt uudet tehtävät ja velvoitteet on otettava uudelleen tarkasteluun.
– Rahoitusperiaatetta on noudatettava ja sen seurantajärjestelmiä kehitettävä.
– Uuteen kuntatalouden ohjausjärjestelmään siirrytään hallitusti vuonna 2015.
– Kunnat jatkavat ja tehostavat tuottavuuden parantamista sekä edesauttavat työurien pidentämistä.
– Kunnat jatkavat aktiivisesti kuntarakenteeseen ja palveluiden järjestämiseen liittyviä rakenteellisia uudistuksia vapaaehtoiselta pohjalta.

Kuntien vero- ja maksupohjaa tulee laajentaa:
– Kiinteistöveron tietokannat on saatettava ajan tasalle.
– Osa pääomaverojen tuotosta tulee ohjata kunnille.
– Käynnistetään selvitys liikenteen vastuista, kustannuksista sekä liikenneverojen kohdentumisesta osittain kunnille.
– Yhteisöveron kuntien jako-osuus tulee säilyttää vuoden 2015 jälkeenkin vähintään nykyisellä tasolla.

Valtionosuusjärjestelmä tulee uudistaa:
– Valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa tulee edetä oikeudenmukaisempaan ja läpinäkyvämpään järjestelmään, jossa on vähemmän kriteereitä.
– Rahoitusperiaatteen tulee toteutua aidosti.
– Valtionosuusjärjestelmän on turvattava jatkossakin kunnallisten palvelujen järjestäminen tehokkaasti koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.
– Valtionosuuksien tasauksessa käytettävän veropohjan on oltava mahdollisimman laaja.
– Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus (entinen harkinnanvarainen rahoitusavustus) on pidettävä jatkossakin osana järjestelmää. Rakennemuutospaikkakuntien kuntapalvelujen rahoitusongelmiin sekä pahimmista kosteusvauriorakennuksista kärsivien kuntien talousongelmiin on kehitettävä erillisratkaisut.
– Valtionosuusjärjestelmän uudistusta on jatkettava ja järjestelmän hallinto on yhtenäistettävä.

Investointeja on tuettava:
– Suhdannepoliittisesti tärkeiden investointien valtion tukea on jatkettava.
– Valtion ja kuntien pitkäjänteinen infrainvestointien rahoitus on turvattava. Yhtenä vaihtoehtona on Infra Oy:n perustaminen.
– Investointien vaihtoehtoisia toteutus- ja rahoitustapoja on kehitettävä sekä selvitettävä uusien osapuolien saamista mukaan.
( 715 views )   |  permalink   |  

27.1.2014 
maanantai, tammikuu 27, 2014, 20:23
Takana antoisa päivä. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajiston tapaaminen; Tietoiskua ennen valtuustoa. Pihlajalinnan tilannekatsaus. Jokilaakson sairaalan Jämsän kehitysvaiheita. Erittäin kiinnostava selostus. Pitkästä aikaa selkeä ja lyhyt valtuuston kokous. Illalla tapasin vielä kotonamme kokoustavat Lupajan jätevesiosuuskunnan hallituksen miehet.

Jäätävä pakkastuuli hetkessä palautti maanpinnalle.

Minulla on loma. Ja siitä pitäisi nauttia kaikin siemauksin. No niin aamulla heitän kuopuksen bussiasemalle ja päivällä lähden onnittelukäynnille. Illalla saan vieraita. Hyvä päivä luvassa, jälleen. Siis kiitos tästä päivästä.
( 1129 views )   |  permalink   |  

21.12.2013 
lauantai, joulukuu 21, 2013, 17:52
Piparkakkuja tusina
puuroon eksynyt rusina
unohdetaan kiire ja hulina,
tuvan täyttäköön
tonttujen pulina!


Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille kanssaihmisille.
Arki on vaativaa ja siksi toivonkin jokaiselle mahdollisuutta nauttia hiljentymisestä ja Joulun Rauhasta. Herkistyminen Jouluun antaa sielulle sijaa - valaisee pimeän. Kynttilät palavat juhlaan valmistaen. Joulun askareet saattelevat muistoihin lapsuuden.

Kosketti ruutua ikkunan tutun jouluenkelin siipi.
Äänetön henkäys taivahalta läpi seinän sisälle hiipi.


Jouluuni kuuluu haikeus. Ja sen rinnalle ilo

( 1188 views )   |  permalink   |  

15.12.2013 
sunnuntai, joulukuu 15, 2013, 10:21
Joulu lähestyy

Työtä ja toimintaa tällä viikolla runsaasti. Maanantaina sairaalassa tiistaina Somerolla Lounaismaan edustajiston kokous, Salon Mielenterveyssauran hallituksen joulutapaaminen ja Kirkkovaltuusto, Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestön hallituksen kokous, Naisjärjestöjen keskusliiton pj Sirkka-Liisa Anttilan juhlat, auton huolto. Sitten saa Joulu tulla.

JOULUMYYJÄISET

*Tiistaina 17.12.2013 klo 15 - 19.
Teepä tänne jouluretki, vietä luonamme pieni hetki.
Saat piparia tuoksua tunnelmaa sieltä, mukaasi iloista joulumieltä!
Tavataan Galleria Levolassa/Nuketterissa jouluisessa myyjäistapahtumassa!



Valtionosuusuudistuksella on vaikutusta:

https://apps.scenegroup.fi/a/wm/webmail/attachment/folder/INBOX/id/154/part/2

( 1015 views )   |  permalink   |  

21.11.2013 
torstai, marraskuu 21, 2013, 20:44
Päättäjäseminaarissa puhuttiin paljon asiaa Salon Sairaalan puolesta 20.11.2013

Omalta osalta puhuin Kirurgian yksikön näkökulmasta näillä sanoin:

Arvoisat sairaanhoitopiirin valtuutetut ja muut läsnäolijat

Kolkko strategiaesitys on nostattanut aiheesta rajun vastarinnan.

Salossa on juuri rakennetut leikkaussalitilat, valvontaosasto, ensiapu.
Saneerattu B- ja C-siipi sekä keittiö 20 miljoonalla eurolla. Osoittaa strategista linjattomuutta jättää uudet tilat vajaakäytölle. Jokaisen päätöksentekoon osallistuvan on syytä tutustua näihin tehokkaisiin, kalliisiin, hyötyneliöihin.

Kirurgisella vuodeosastolla hoidetaan runsaasti päivystyspotilaita. 45% hoidettavista tulee päivystyksenä vuorokauden ympäri. Lonkkamurtumina, päivystysmahoina. Potilaat tarvitsevat nestehoitoa, antibioottia, verensiirtoa, kivunhoitoa, tarkkaa seurantaa, kuvantamistutkimuksia. Päivystysoperaatioon on ollut nopeassa tahdissa mahdollisuus anestesiapäivystyksen ja kirurgian takapäivystäjän toimesta. Kirurgian vuodeosastolla hoidetaan vuodessa 9500 potilasvuorokautta. Mahtuvatko he TYKS:iin? Nytkin potilaat kertovat joutuneensa olemaan käytäväpaikoilla.
Päiväkirurgia keskittyy ennalta suunniteltuun toimintaan. Päiväsaikaan. Saattaa käydä niin että PÄIKI ei pystykkään lähtemään kotiin operaation jälkeen, mitä sitten. Vuodeosastotoiminta aiotaan strategiassa ajaa alas. Tämä tuntuu nykytilanteessa mahdottomalta. Hoitojaksot ovat erittäin lyhyitä jopa tähystysteitse tehdyn suolistosyöpäleikkauksen jälkeen. Tähystysleikattu sappipotilas pääsee kotiin illalla, mikäli kaikki on hyvin.

Priorisoinnissa kannattaa selkeästi suunnata yhdessä sovittuja potilasvirtoja Saloon operoitavaksi. Osaavaa henkilökuntaa ja moderneja tiloja hyödyntäen.

Kulkemiskustannukset tulee huomioida. Kela:n matkakustannukset myös. Saattaja on iäkäille ja erityisryhmien asiakkaille enemmän kuin välttämätön. Nämä tulee huomioida lisänä hoitopäivän hintaan. Hoitopäivä on yliopistollisessa keskussairaalassa kalliimpi kuin aluesairaalassa.

Lähipalvelulle on tarvetta 55 000 asukkaan kaupungissa. Täällä halutaan hoitaa hyvin myös valinnan vapauden alkaessa 2014 alusta. Osaamista löytyy urologiasta, gastrokirurgiasta, ortopediasta, traumakirurgiasta,, infektio- ja kipupotilaista. Verisuoni- ja neurologisten potilaiden jatkohoidosta. Avopoliklinikoista mainitakseni hematologialta ja syöpäpoliklinikalta. Maha-suolikanavan skopiatoiminnassa Salon yksikkö on edistynyt. Syöpien varhainen toteaminen olisi yhteiskunnallisesti tärkeää myös resurssinäkökulmasta.


Nopeatempoisuus on nykypäivää. Vuodepaikkoja ei ole tyhjänä. Kirurgialta on vähennetty kahdessa vaiheessa potilaspaikkoja. Ensin 10 nyt 8. hoitajavakansseja on siirretty ja linjattu. Erikoisalakonsultaatiot onnistuvat notkeasti, lähes samana päivänä. Verisuonipotilaita on siirretty Saloon operoitavaksi leikkaussalikapasiteetin pulan takia. Miten se hoituisi toisinpäin?

AMK:n sairaanhoitajakoulutus on taannut meille sijaisia. Tulevaisuudessa pula hoitotyöntekijöistä tulee eteen eläköitymisenä. Ikäihmisten hoidontarve kasvaa kaikilla mittareilla. Työpaikat ovat alueellamme tärkeitä.

Strategiassa halutaan lähes kaikki siirtää TYKSI:in ahtauteen, resurssipulaan, homeongelmiin. Odotusajat pitenevät. Kustannukset lisääntyvät. Huoli potilaista ja omaisista on aito. Inhimillisyys häviää. Salossa henkilöstön sairastavuustilastot ovat pysyneet TYKS:iä matalampina.

Hoidon porrastus on priorisoinnin perusta.

Sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnan arviointikertomus on synkkää luettavaa.
Sopeuttamistoimia, talouden tasapainottamiseksi. Ymmärrettävää. Mutta miten se toteutetaan on ratkaistava viisasti resursseja hukkaamatta.


( 1149 views )   |  permalink   |  


<< <Edellinen | 53 | 54 | 55 | 56 | 57 | 58 | 59 | 60 | 61 | 62 | Seuraava> >>