Ystävyys ei ole trendi,
se ei seuraa muotia,
siitä ei saa korkoa,
eikä eläkettä.
Silti se on elämän paras sijoitus.


Ystävyys on kuin elämän vettä
– virkistävää, puhdistavaa,
peilin lailla heijastuvaa.
Pois se huuhtoo turhat huolet,
näyttää meistä parhaat puolet.

Kiitos ystävät Elinan päivän muistamisesta. Kivaa on kuulla teistä puhelimitse sekä sosiaalisen median kautta. Iloa on aina mukava saada osakseen.

Tästä pääset tutustumaan Kokoomuksen viime viikonloppuna julkaisemaan vaaliohjelmaan.
http://www.kokoomus.fi/strateginen-vaaliohjelma/

Ja Kokoomuksen Naisten Liiton tahtotila
www.parasmaa2017.fi.


Tule mukaan!

Naisjärjestöjen Keskusliitto
Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
The National Council of Women of Finland

Hallitusohjelmatavoitteet
2015-2019

Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten välistä tasa-arvoa edistä-
vien naisjärjestöjen kattojärjestö ja yhteistyöfoorumi. Keskusliitto yhdistää eri alojen toimijoita
tavoitteelliseen työhön tasa-arvoisemman yhteiskunnan aikaansaamiseksi. Naisjärjestöjen
Keskusliittoon kuuluu 57 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Hallitusohjelmatavoitteet
on laadittu yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.
1. Tasa-arvoinen työ- ja perhe-elämä
2. Tasa-arvoinen kasvatus ja koulutus
3. Tyttöjen ja naisten hyvinvointi ja terveys
4. Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen
5. Tasa-arvoinen päätöksenteko ja julkinen hallinto1. TASA-ARVOINEN TYÖ JA PERHE-ELÄMÄ
Vanhempainvapaajärjestelmä on uudistettava ja yksinkertaistettava
painottamalla miesten perhevapaaoikeuksien
käytön tukemista. Perhevapaajärjestelmässä on pyrittävä
kohti 6+6+6-mallia, jossa molemmat vanhemmat saavat kuusi
kuukautta, ja kolmas kuuden kuukauden jakso voidaan jakaa
halutulla tavalla. Järjestelmän tulee olla joustava ja huomioida
kaikki perhemuodot tasapuolisesti.
Perhevapaiden kustannukset on jaettava tasaisemmin. Tällä
hetkellä naiset pitävät yli 90 % perhevapaista ja vanhemmuuden
kustannukset maksaa suurimmalta osaltaan äidin työnantaja,
mikä heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla.
Perusteettomat palkkaerot on poistettava ja samapalkkaisuusohjelmaa
on jatkettava tehostetusti. Naisen palkka on
keskimäärin 83 prosenttia miehen palkasta. Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmia
koskevien säännösten noudattamista on
seurattava.
Vuoden 2017 eläkeuudistuksen sukupuolivaikutukset on
arvioitava huolellisesti ja eläkejärjestelmästä on luotava tasa-arvoinen.
2. TASA-ARVOINEN KASVATUS JA KOULUTUS
Kasvatus- ja koulutusjärjestelmien tulee taata tasa-arvoinen
pääsy kaikkiin ammatteihin. Jokaisella lapsella on oltava
oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja peruskouluun,
jossa henkilökunnalla on riittävää osaamista tukea tyttöjen ja
poikien kiinnostuksen kohteita tasa-arvoisuuteen kannustavasti
ja koulutusvalintojen sukupuolittuneisuutta purkavasti.
Kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon resurssit on varmistettava.
Kouluterveydenhuollon toimivuutta on tuettava
mm. syrjäytymisen, kouluväkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi.
Tyttöjen ja poikien on saatava asianmukaista seksuaaliterveys-
ja turvataitokasvatusta.
Suomen kehitysyhteistyötä on jatkossakin suunnattava kehitysmaiden
tyttöjen koulutukseen.
3. TYTTÖJEN JA NAISTEN HYVINVOINTI JA TERVEYS
Julkisissa ja kolmannen sektorin palveluissa tulee varmistaa
erityispalvelujen tarjonta tytöille ja naisille, ml. ennaltaehkäisevät
toimet. On varmistettava, että ennaltaehkäisevät
seulonnat naisilla jatkuvat ja että niistä tiedotetaan riittävästi.
Vanhustenhuollossa on huomioitava asiakkaiden sukupuoli
sekä taattava vanhusten ihmisoikeudet ja yksityisyyttä suojelevat
palvelut. Kolme neljäsosaa omaishoitajista on naisia.
Yhteiskunnan on kannettava päävastuu vanhustenhuollosta ja
jatkettava omaishoidon tukemisen kehittämistä.
Naisille tulee taata heidän tarpeisiinsa sopivat ja riittävät
päihdepalvelut. Erityisesti päihderiippuvuusriskiryhmiin kuuluville
naisille on resursoitava matalan kynnyksen palveluja.
4. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN EHKÄISEMINEN
Suomi on allekirjoittanut 1.8.2014 voimaan tulleen nk. Istanbulin
sopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan
ehkäisemisestä ja torjumisesta. Sopimus velvoittaa
Suomea laatimaan kansallisen koordinaatioelimen,
toimeenpano-ohjelman ja osoittamaan riittävät resurssit
työn toteuttamiselle. Väkivallan uhrien auttamisjärjestelmää
on kehitettävä, turvakotiverkostoa on laajennettava ja väkivallan
uhreille on taattava sote-alueittain järjestetyt matalan
kynnyksen palvelut ml. 24/7 avoinna oleva palveleva puhelin.
Palveluissa on huomioitava erityisryhmien tarpeet.
Kunniaan liittyvään väkivaltaan on puututtava tehokkaasti
ja uhrien suojelun on oltava keskiössä. Sukupuolielinten silpominen
ja pakkoavioliitot on kriminalisoitava.
Ihmiskauppaan tulee puuttua paikallisella, kansallisella ja
kansainvälisellä tasolla.
Seksin osto on kriminalisoitava. Kaikkinainen seksin ostaminen
pitää tehdä rangaistavaksi teoksi.
5. TASA-ARVOINEN PÄÄTÖKSENTEKO JA JULKINEN HALLINTO
Naisten osuutta päätöksenteossa on lisättävä. Tasa-arvolain
periaatteita tulee noudattaa valtioneuvoston lisäksi mm.
puhemiehistön kokoonpanossa. Naisten tasavertaisia mahdollisuuksia
päästä yritysten hallitusten jäseniksi ja muihin
johtaviin asemiin on parannettava. Valtion on jatkettava valtionyhtiöissä
toteutettua naisten nimeämistä hallituspaikoille
sekä edistettävä vastaavaa menettelyä listayhtiöille sukupuolikiintiöllä.

Lakihankkeiden sukupuolivaikutukset on selvitettävä, ja tasa-arvonäkökohdat
on otettava huomioon lain valmistelussa
sekä valtion ja kuntien budjetteja laadittaessa.
Tasa-arvotyön tulee olla jatkuvaa. Tasa-arvovaltuutetun, Tasa-arvoasiain
neuvottelukunnan, Tasa-arvoyksikön, Tasa-arvotiedon
keskus Minnan, vähemmistövaltuutetun ja naisjärjestöjen
toiminta on turvattava riittävillä resursseilla.
Hallituksen tulee laatia naisten ja miesten tasa-arvoa edistävä ohjelma sekä varmistaa resurssit
sen toteutumiseen ja seurantaan. Tavoitteissa tulee huomioida Pekingin toiminta-ohjelman osa-alueet.

Naisjärjestöjen keskusliiton Strategiaviikonlopun prosessi oli erityinen. Työmme jatkuu.

Jäsenjärjestömme Marttojen hallitusohjelmalinjaus on hyvä.
Meillä on yhtenäinen näkemys. Tässä teesit malliksi yhden järjestön erityisestä arjen ohjeistuksesta naisille ja perheille vaaleihin mentäessä.

Marttaliiton tasa-arvoon, perheiden hyvinvointiin,
kansanterveyteen ja sujuvaan arkeen liittyvät eduskuntavaaliteesit
Helsinki 15.01.2015 Marttaliitto ry
Kolmannen sektorin osaamista tulee entistä paremmin hyödyntää
ravitsemustiedon ja käytännön taitojen opetuksessa kansanterveyden
edistämiseksi.
WHO on asettanut tavoitteen, että alle 70-vuotiaiden kuolleisuus
sydäntauteihin, aivohalvauksiin, syöpiin, keuhkoahtaumatautiin ja
diabetekseen vähenee jäsenmaissa neljänneksellä vuoteen 2025 mennessä.
Terveellinen ravinto, riittävä liikunta ja painonhallinta suojaavat kroonisilta
sairauksilta. Terveellisten elämäntapojen omaksuminen ja muutosten
tekeminen ovat pitkiä prosesseja, joihin tarvitaan tukea eri sektoreilta.
Terveyttä edistävien ruokavalintojen omaksumiseen tarvitaan monenlaista
tietoa. Sosiaalisen median aikakaudella luotettavan ja epäluotettavan tiedon
erottaminen on vaikeaa, jos ei ole tietoa terveyden perusteista. Käytännön
ruoanvalmistustaidot antavat mahdollisuuden valita millaista ruokaa syö.
Perustiedot ravitsemuksesta sekä elintarvikkeiden koostumuksesta auttavat
tekemään terveellisiä valintoja. Keskeisen ravitsemustiedon saannin ja
ruoanvalmistustaidon oppimisen pitää olla mahdollista kaiken ikäisenä.
Arjessa ja yhteisössä pärjäämisen taitoja tulee vahvistaa hyödyntäen
kolmannen sektorin osaamista ja sen tuottamia palveluja julkisten ja
yksityisten toimijoiden rinnalla ja niiden kanssa yhteistyössä.
Nuoria ja nuoria aikuisia on tuettava heidän elämänsä merkittävissä
nivelvaiheissa.
Nuoria ja nuoria aikuisia on tuettava erityisesti elämän nivelvaiheissa:
ennaltaehkäisevien resurssien tasavertainen takaaminen oppilaanohjaukseen
ja oppilashuoltoon, koulupsykologin palveluihin ja kouluterveydenhuoltoon
on turvattava erityisesti matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita
painottaen.
Nuorten kansallinen talouslukutaidon strategia on sisällytettävä
hallitusohjelmaan.
Kotitalouksien ja erityisesti nuorten talousosaamisen edistämiseksi ja
määrätietoiseksi kehittämiseksi seuraavan hallituksen ohjelmaan on otettava
kansallisen taloudenhallinnan strategian tekeminen ja sen edellyttämien
toimenpiteitten käynnistäminen. Strategia tulee rakentaa yhdessä
viranomaisten, alan järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa ja samassa
yhteydessä on määriteltävä asiasta vastaava viranomaistaho.
Kansainvälisesti vertailtuna suomalaisten talouslukutaito on melko hyvä,
mutta osaaminen on epätasaista. Varsinkin nuoret ovat erityisessä vaarassa.
Tilanne näkyy mm. maksuhäiriömerkintöjen kasvussa ja opintolainojen
hoitamatta jättämisessä, joissa nuorten määrä kasvaa suhteellisesti eniten.Lapsiperheillä tulee olla tasavertainen mahdollisuus kotipalveluihin
asuinkunnasta riippumatta.
Myös järjestöjen olisi saatava mahdollisuus tarjota näitä ja muita sosiaalialan
palveluja kunnissa ja tiedottaa niistä entistä tehokkaammin.
Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista on edistettävä työelämän joustoja
kehittämällä.
Perheet ja heidän elämäntilanteensa sekä erilaiset työn tekemisen muodot ja
työsuhteet ovat yhä monimuotoisempia.
Yhteiskunnassa on paljon painetta eläköitymisiän nostoon ja työelämässä
jaksamisen parantamiseen.
Mm. edellä mainituista syistä työntekijällä tulisi olla mahdollisuus
hoitovapaan tai osa-aikaisen hoitovapaan kaltaiseen järjestelyyn (ml.
vapaaehtoinen työajan lyhentäminen) esimerkiksi oman vanhemman tai
muun läheisen vanhuksen hoitajana toimiakseen. Myös kouluikäisen lapsen
perheessä voi tulla vastaan tilanteita, joissa työajan lyhentäminen edistää
koko perheen hyvinvointia ja työssä jaksamista. Pitkäaikainen kriisiytyminen
on mahdollista välttää näillä oikea-aikaisilla toimenpiteillä.
Työvoimapolitiikassa on vahvistettava palkkatasa-arvoa edistäviä
toimenpiteitä.
Ilman palkkatasa-arvoa työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen jää
useimmiten naisten osaksi. Esimerkiksi perhevapaat pitää käytännössä
pienempipalkkainen nainen, koska perhe päättää työnjaosta usein
taloudellisin perustein.
Palkkatasa-arvo vaikuttaa aikanaan myös kertyneen eläkkeen määrään, joka
sekin tulee olemaan pitkään kotona olleella vanhemmalla pienempi.
Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus kestäviin ja vastuullisiin valintoihin,
kierrätykseen ja ympäristön huomioivaan jätehuoltoon.
Vuoden 2016 alusta tekstiilijätettä ei enää saa viedä kaatopaikalle. Lain
toimeenpanoa on seurattava alueellisesti, jotta kotitalouksien mahdollisuus
tekstiilien lajitteluun ja kierrätykseen on helppoa asuinpaikasta riippumatta.
Tuotteen tai palvelun koko elinkaaren ympäristövaikutuksia on arvioitava
raaka-aineen hankinnasta tuotteen hylkäämiseen asti ja veronkevennykset
on kohdistettava ympäristöystävällisiin tuotteisiin.
Ympäristökasvatus on ulotettava päiväkoti-ikäisestä vanhuuteen. Kasvatus
ohjaa elintapojen vastuullisuuteen, vahvistaa luontosuhdetta, antaa
valmiuksia elämänarvojen pohdintaan ja opastaa kestävään elämäntapaan.

Palveluliikenteen käyttö ja tasa-arvovaikutukset Salossa

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapa ... alossa.pdf

Tase-hankkeen loppusuoralla tehdyn kyselyn tuloksia Salon reuna alueiden kuljetuksista. STM, Naisjärjestöt yhteistyössä tehdyn työn raportti tiedoksi. Toivottavasti tätä hyödyntää Roope Virta kehittäessään liikkumista maaseudulla ikäihmisten hankaluuksien helpottamiseksi Salossa.
Tässä Loppuyhteenveto: Yhteenveto kyselyn tuloksista naisten ja miesten välisen
tasa-arvon näkökulmasta
Palveluliikenteen kysely tehtiin osana Kuntaliiton tasa-arvoprojektia2
, jossa Salo on mukana
pilottikaupunkina. Kyselyn tarkoituksena oli tuottaa tietoa palveluliikenteen
sukupuolivaikutusten arviointiin, joka Salossa oli valittuna yhdeksi projektin painopisteistä.
Sukupuolivaikutusten arviointi tarkoittaa, että palvelua arvioidaan erikseen naisten ja
miesten sekä sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen kannalta. Jotta
sukupuolivaikutuksia voidaan arvioida, palvelusta pitää olla saatavilla sukupuolen mukaan
kerättyä tietoa käyttäjistä. Tällaista tietoa ei ollut Salon palveluliikenteestä valmiiksi
kerättynä, minkä vuoksi tämä kysely tehtiin kesällä 2012.
Jo ennen kyselyn tekemistä tiedettiin, että palveluliikennettä käyttävät pääasiassa
ikääntyneet ja erityisesti naiset. Kysely vahvisti tiedon, sillä kyselyyn vastanneista kaikkiaan
113:sta palveluliikenteen käyttäjistä 83 % oli naisia. Myös niistä vastaajista, jotka eivät
käytä palveluliikennettä (yhteensä 104 vastaajaa), naisia oli 79 %. Vastaajista valtaosa oli
yli 65-vuotiaita. Palveluliikenne näyttää siis täyttävän erityisesti ikääntyneiden naisten
liikkumistarpeita. Oletettavasti samasta syystä myös suurin osa niistä vastanneista, jotka
eivät kyselyn tekohetkellä käyttäneet palvelua, oli naisia.
Naisten ja miesten vastaukset ovat monen kysymyksen kohdalla samansuuntaisia.
Esimerkiksi asiointikohteet ovat sekä naisten että miesten kohdalla samantyyppisiä. Kaikille
vastaajille tärkeimpiä asiointikohteita ovat ruokaostokset sekä pankissa ja apteekissa
asiointi. Palveluliikenne näyttääkin liittyvän erityisesti perustarpeiden hankkimiseen.
Vastausten perusteella sekä naiset että miehet ovat selvästi tyytyväisiä palveluliikenteen
laatuun. Erityisesti kuljettajalta saatu palvelu, auton varustelu ja matkustusmukavuus
saavat kiitoksia. Valtaosa vastaajista on tyytyväisiä myös palveluliikenteen reittiin, matkan
hintaan, matkoihin kuluvaan aikaan ja asiointiin käytettävissä olevaan aikaan.
Vastausten perusteella palveluliikennettä käyttävien naisten ja miesten toiveissa ja palvelun
käytössä on myös jonkin verran eroja. Esimerkiksi asiointiin käytettävän ajan suhteen naiset
toivovat miehiä useammin kolmen tunnin asiointiaikaa, vaikka toisaalta suurin osa sekä
nais- että miespuolisista vastaajista pitää kahta tuntia sopivimpana asiointiaikana. Naiset
myös kertovat miehiä useammin palveluliikenteen helpottaneen asiointia ja lisänneen
palveluiden käyttöä. Lisäksi 30 % naisista vastaa palveluliikenteen lisänneen
kanssakäymistä. Miehillä vastaava luku on 13 %. Eroa löytyy myös tiedon saamisesta:
neljäsosa kyselyyn vastanneista miehistä ilmoitti, ettei ole saanut lainkaan palveluliikennettä
koskevaa tietoa. Naiset olivat saaneet tietoa useimmiten kaupunkitiedotteesta tai tuttavilta,
miehet puolestaan kaupunkitiedotteesta ja sanomalehdestä.
Kyselyn tulosten perusteella palveluliikenne näyttää tukevan erityisesti iäkkäiden naisten
tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkumiseen ja asiointiin. Kysyttäessä, mitä muita
kulkuneuvoja vastaajat käyttävät liikkumiseen, naiset vastasivat miehiä useammin
                                                            
2
Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä. Sosiaali- ja terveysministeriö
on myöntänyt projektille Euroopan sosiaalirahaston rahoituksen vuosille 2010-2013. 47
käyttävänsä linja-autoa tai matkustavansa jonkun muun kyydissä henkilöautolla. Miehistä
taas suurempi osa kertoi ajavansa omaa autoa. Myös niiden vastaajien joukossa, jotka eivät
nykyisin käytä palveluliikennettä, oma auto oli miehillä selvästi yleisin kulkumuoto. Myös
naisilla auton käyttö on palveluliikennettä käyttämättömien joukossa tavallinen kulkutapa,
mutta naiset ovat miehiä useammin autossa matkustajana. Naiset näyttävät siis olevan
miehiä riippuvaisempia muiden kuljetusavusta. Kyselyn perusteella voidaankin päätellä, että
palveluliikenne mahdollistaa erityisesti ikääntyneiden, ajokortittomien tai autottomien
naisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia päästä liikkumaan, käyttämään palveluita ja
tapaamaan muita ihmisiä.