Turun sanomien artikkeli viestii jotakin

Nuorten naisten kato käy demokratian päälle

Miksi parhaassa työiskussa, lisäääntymisiässä olevat kansanedustajat jättävät eduskunnan? Onko kansanedustuslaitoksessa jotain vialla. Politiikka ei ole muuttunut tarpeeksi. Eduskunta on miehisyyden linnake. Naispoliitikoilla on selvästi suuremmat julkisuuden paineet, varsinkin jos he ovat äitejä. Miesten ei tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä, ovatko he tarpeeksi kotona hoitamassa lapsiaan. On menetys, jos tietyssä elämänvaiheessa, tietynikäiset eivät voi toimia politiikassa. On huono tilanne, jos työssäkäyvät pienten lasten äidit eivät ole tekemässä sosiaalipoliittisia päätöksiä. Eduskunnassa pitää olla kaikenlaisia, monenikäisiä edustajia, muuten edustuksellisuus kärsii. Pystyykö sitä tekemään ihminen jolla on perhe - ja hoivavelvoitteita. Työn ja vanhemmuuden hoitaminen ei onnistu hyvin.
Jos kansanedustajan tehtävä nauttii vähän arvostusta, sinne ei enää haluta ja äänestäjillä ei ole valinnanvaraa. Kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia panostaa rahallisesti kampanjoihin. Tuleviin vaaleihin tarvitaan rahaa enemmän kuin 50 000 euroa kertovat asiantuntijat. Miten perheelliset suhtautuvat tällaisiin panostusvaateisiin? Valikoituuko hakijoiden joukko.

Omassa suuressa kaupungissamme ja Suomessamme on paljon tehtävää
Kuntastrategian mukaan meidän tulee tavoitella
• Yritysten ja työpaikkojen määrän kasvua ja
positiivista väestökehitystä
• Vetovoimaista kuntaimagoa
• Asukaslähtöistä ja joustavaa palvelurakennetta
• Tervettä taloutta
• Asiakkaitten ja Kuntalaisten hyvinvointia
• Toimia uusien palvelumallien ja
yhteistyömuotojen hakemiseksi
• Henkilöstöhyvinvointi tarkoittaa oikeaa määrä oikeanlaista
osaamista, hyvässä työilmapiirissä.

Kiva päivä tänään. Tapasimme serkuskaartimme pitkästä aikaa. Moni pääsi tulemaan. Valtavan hyvä mieli pitkien matkojen ajamisen jälkeen lämpimin halauksin. Puhetta ja pulinaa, hyvää ruokaa ja viintä. Vanhojen valokuvien tarinaa. Kiitos Pirjolle.

Onnistumisen kannalta tärkeitä eivät ole ne asiat,
joita teet silloin tällöin. Tärkeitä ovat asiat,
joita teet joka ikinen päivä.

-Jenny Graig


Tiistaina 23.3.2010 pitivät Salon Kokoomusyhdistykset kevätkokouksiaan. Kevätkokousyleisölle alustamaan tullut puoluesihteeri Taru Tujunen kertoi ensi vuoden eduskuntavaaleista toiminnanjohtaja Aki Lehtosen ja Maija Perhon kanssa. Ehdokkaita pitäisi olla tasaisesti alueellisesti, miehiä ja naisia eri ikäryhmistä.

Eduskuntavaaliehdokas-listalla tarjotaan äänestäjille nuorta yrittäjänaista Somerolta, mielenterveyshoitajaa, päätöimista kaupunginhallituksen puhenjohtajaa Salosta, musiikkipedagogia, nuorta naista Salosta ja istuvaa kansanedustajaa Salosta.

Salon Kokoomusnaiset ry nimitti minut kevätkokouksessaan ehdokkaaksi Varsinais-Suomen Kokoomuspiirin kansanedustajaehdokkaita valitsevalle toimikunnalle. Ehdokastyöryhmä / piirihallitus tekee esityksen piakkoin. Ja, jos / kun se tarkoittaa jäsenäänestystä, se järjestetään 26-30.4. - kirje vaalina.
Ja äänet lasketaan, tulos julkistetaan. Virallisesti ehdokkaat asetetaan ylimääräisessä piirikokouksessa (alustava päivä 24.5.) Huom -alustava.- Monessa muodossa tuotiin esiin sopuvaalin ensisijainen tavoitteellisuus. -

Voit liittyä mukaan Facebookin eduskuntavaali ehdokas ryhmääni ja olla mukana tukemassa vaalityötäni!

Painotan naisnäkökulmaa yhteiskunnan päätöksenteon tärkeänä osana. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteita työhyvinvointia lisäämään. Maaseudun asukkaiden huomioimista tulevaisuutta rakennettaessa. Sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisessä olen pitkän työkokemuksen omaava erikoissairaanhoitaja. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen jalostaminen tulevaisuuden tarpeisiin mm. avohoitopainotteisuutta ja esim syöpäpotilaiden aluellista sateliittitoimintaa jatkaen.

Tukiryhmältäni saamalla kannustuksella katson rohkeasti eteenpäin.

Työttömyys kontra työvoimapula

Menestyksen eväät kuntakentällä:

- Vahva ja vakaa kuntatalous
- Osaava ja motivoitunut henkilöstö
- Toimiva päätöksenteko
- Riittävät, laadukkaat kuntapalvelut
- kunnan kehitystä tukeva maapolitiikka ja yhdyskuntasuunnitelu
- uusien toimintatapojen käyttöönotto kuntapalvelujen tarjonnassa
- Palvelujen laatu, saatavuus ja valikoima
- tehokas toiminta, tuottavuus ja vaikuttavuus
- tuotannon organisointi ja sujuvat prosessit
- vahva ja selkeä organisaatio
- Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö
- kehittynyt infrastruktuuri
- hyvä johtaminen ja yhtenäinen toimintakulttuuri
- vahva yliopistoyhteistyö

Kuntapalveluiden haasteista

Kunta on monitoimikone. Palveluilla tulee olla kansalaisten hyväksyntä. Kuntien tavoitteena on kustannustehokkaat, hyvät ja laadukkaat palvelut.

Normit ja subjektiiviset oikeudet ohjaavat kuntapalveluiden järjestämisvastuuta.

Ikääntyminen siirtää ihmisiä lähelle palveluja. Kansalaisten ikääntyminen on haaste sekä siihen vastaaminen, työvoiman saannin vaikeutuessa.

Palveluiden rahoitus valtionosuuksien kautta. Kuntien verotuloihin perustuva verotulokertymä ja valtionosuuksien tarkastus.

Palveluiden kustannukset nousevat herkästi ja se edellytä kustannustietoisuuden lisäämistä, hinnoittelun ja rahoituksen läpinäkyvyytä. Omarahoitusosuutta ja verorahoitusta.

Valtion ja kuntien työnjako, suhteet esiintyvät julkisuudessa kielteisinä. Valtio tekee arkastuksia ja kyselyitä. Kuntalaiset tekevät kanteluita. Hyvinvointipalvelujen ei pidä tuottaa pahoinvointia!

Kohti tulevaisuutta kuljettaessa valtion ja kuntien tulee löytää yhteisymmärrys.Ja se edellyttää selkeää työnjakoa. Valtio vastaa kansalaisten perustoimeentulosta ja kunnat palveluista. Valtio ei saa määrätä kunnille lisää velvotteita, määräaikoja tai suosituksia. Kunnille on annettava uudistumisn rauha!

Kunta valtio foorumin terveiset

Valtion on tunnettava vastuunsa kuntapalveluiden toimivuudesta

Valtion on välttämätöntä pidättäytyä kuntien tehtävien lisäämisestä. Jos tehtäviä lisätään, on valtion rahoitettava ne täysimääräisesti.Kuntien toiminnan tuottavuuden nostamiselle on annettava mahdollisuudet valtion kuntien toimintaan ohjaavaa normistoa joustavoittamalla.

Kuntien tuloja on lisättävä joko lisäämällä valtionosuuksia tai laajentamalla veropohjaa, käytännössä toteuttamalla molempia. Jäteveron tuotto on siirrettävä kunnille jo ensi vuoden alusta. Kuntien korotettu yhteisöveron jako-osuus on säilytettävä vuoden 2011 jälkeenkin, jolloin se nykypäätöstn perusteella poistuu.

Kiinteistöverojärjestelmää on kehitettävä korottamalla kiinteidtöveron ylärajojaja irrottamalla vakituisten asuntojen tontit yleisestä kiinteistöverosta. Osa pääomaveron tuotosta on siirrettävä kunnille verouudistuksen yhteydessä.

Kuntapalvelujen rahoitusvajeen kattaminen pääasiallisesti kunnallisverotusta kiristämällä lisäisi merkittävästi kansalaisten eriarvoisuutta. Kunnallisvero vaikuttaa valtion tuloveroa voimakkaimmin pieni- ja keskituloisin. Kunnallisvero on progressiivinen vähennyksistä johtuen, mutta se ei kohdistu suurituloisiin niin voimakkaasti kuin valtion tulovero.

Kunnallisveron voimakas kiristys heikentäisi myös työllistymistä. Se heikentäisi myös kansantalouden kasvua. Vastaavan rahoitustarpeen kattaminen esim. ympäristöveroja tai eriltä osin arvonlisäveroa korottamalla ja valtionosuuksia vastaavasti lisäämällä olisi parempi niin työllisyydenkuin kestävän talouskasvun kannalta.

Viime vuosina valtion talousarvioiden tiukat menoraamit ovat tehneet erittäin vaikeaksi lisätä kuntien tulopohjaa valtionosuuksia riittävästi. Siksi Kuntaliitto on ryhtynyt vaatimaan kuntien veropohjan laajentamista. Veropohjan laajentamista tukee myös se, että 1990-luvun lopulta vuoden 203 alkupuolelle saakka tehdyt kunnallisverovähennysten korotukset ovat yhä kompensoimatta kunnille.

Timo Kietäväinen

Tulevaisuuden peilausta
vientiteollisuuden osuus pienenee ja palvelujen osuus kasvaa. Jos näin todella käy, joudumme ehkäpä pysyvästi sopeutumaan entistä hitaampaan talouskasvuun. Ja se tulee vaikuttamaan monen elämään.