MPK217 on hyvässä vaiheessa, viimeinen viikko käynnistyy Helsingissä. Turvallisuus ja varautumistietoa, soveltaviaharjoituksia. Hieno mahdollisuus koulutukseen hyvien verkostojen saaminen ja todellisten käyttötietojen päivitys.

SOTE-uudistus etenee: kooste aiemmasta...
PAULA RISIKKO
Soteuudistuksen ja aluehallintouudistuksen päätavoitteet
Palvelujen saatavuuden parantuu
Laatu ja vaikuttavuus
Valinnanvapauden lisääntyminen
Integraatio (sote, sote + kunnat)
Palveluketjujen sujuvuus
Henkilöstön saatavuus/riittävyys
Terveyserojen kaventuminen
Kustannusten hallinta
Demokraattinen ja selkeä hallinto
MATS BROMMELS
Valinnanvapaus soteuudistuksessa
Professori Mats Brommels johtaa STM:n selvityshenkilöryhmää, jonka tehtävänä on valmistella linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauden laajentamiseksi Suomessa.
Brommels kertoi kokemuksia Ruotsista, jossa valinnanvapaus on pääsääntöinen ja pakollinen perusterveydenhuollossa ja vapaaehtoinen erikoissairaanhoidossa. Moni maakäräjäalue on kuitenkin lähtenyt laajentamaan valinnanvapautta myös erikoissairaanhoitoon.
Suomessa sovittu, että valinnanvapaus on pääsääntö sote-peruspalveluissa ja soveltuvin osin erikoispalveluissa. Brommels pitää valinnanvapauden lisäämistä oikeana ratkaisuna. Myös muissa Euroopan maissa edetty samaan suuntaan ja potilaiden liikkuvuusdirektiivi tukee kehitystä.
Ruotsissa käynnit lisääntyneet ja kustannuksen kasvaneet. Ongelmat, joita havaittu ovat johtuneet pitkälti rahoituksen ongelmista. Kuitenkaan mikään puolue Ruotsissa ei ole ollut luopumassa valinnanvapaudesta.
Suomelle tehdään oma malli. Huomioidaan soten monikanavarahoitus ja palvelusetelijärjestelmä, joka jo käytössä. Tavoitteena on lisätä palveluiden saatavuutta
erityisesti peruspalveluissa. Palveluiden tuottajina kriteerit täyttävät tuottajat: julkiset, yksityiset ja järjestöt. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että myös pienet yritykset ovat mukana, kuten Ruotsissa, jossa erityisesti niiden osuus on lisääntynyt valinnanvapauden laajentumisen kautta.
Valinnanvapautta tuetaan lainsäädännöllä.
TUOMAS PÖYSTI
Soteuudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia
-Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen
-VM arvio 3 ½ prosenttiyksikköä suhteessa BKT
olennaista riski ja rakenteelliset seikat, ei yksin pistearvo.
-Väestön ikääntyminen ja ikäsidonnaisten menojen kasvu, alhainen tuottavuuden ja talouskasvun aikakausi
- lähes puolet kohdistuu kuntatalouteen => kuntatalous nykyrakenteilla ei kestä ja perusoikeudet vaarantuvat
- Kustannusten hallinnan tavoite uudistuksessa
- 3 mrd euroa alhaisempi sote-menojen taso vuoden 2030 alussa kuin nykyisessä perusuran mukaisessa ennusteessa (some -malli)
Valtionohjauksen välineet
Laki
säädösohjaus ja sääntelyarkkitehtuuri
puitteet ja edellytykset asiakasohjaukselle
Tieto
tiedolla johtaminen ja ohjaaminen
perusta asiakasohjaukselle
Raha => rahoitusohjaus
Digi => avoin data, pelillinen osallistaminen, älykkäät järjestelmät palveluohjaukseen
Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö:
- käyttäjälle mahdollisuus valita itse palveluiden julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja
- valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erityistason palveluissa
- Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö saadaan voimaan 1.1.2019.
- vahvistetaan perustason palveluita ja turvataan nopea hoitoon pääsy
yksilön valinnanmahdollisuuksia tuetaan palveluiden yhtenäisillä laatukriteereillä ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla
Selvityshenkilöt ja valmistelu käynnistynyt 2016
LAURI TARASTI
Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistaminen Lauri Tarastin lähtökohdat uudistamiseen ovat asiakaslähtöisyys, ymmärrettävyys, yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen.
Tehtävien jaosta ja hallinnon rakenteesta -nykyisten maakuntien tehtävät uuteen maakuntaan -nykyisten ELY-keskusten tehtävät joko maakuntiin tai valtiollisen luonteensa mukaan aluehallintovirastoihin tai keskusvirastoihin -pääsääntöisesti samat tehtävät kaikilla 18 maakuntavaltuustolla ja maakuntahallituksella -18 maakuntaviraston tehtävät eroavat, koska resursseja ja asiantuntemusta ei voida jakaa kaikkialle. Tehtäviä jaetaan yhteen, viiteen, kahteentoista tai kahdeksaantoista maakuntavirastoon -tavoitteena on kaikissa maakunnissa yhtenäiset tietojärjestelmät ja yksi yhteinen asiakaspalvelukeskus -ELY-keskusten toiminta jatkuu leikkauksitta nykytasollaan uudistuksen voimaantuloon saakka
Tehtävien jaosta maakunnissa ja aluehallintovirastoissa -maakunnissa poliittista harkintaa vaativat tehtävät ratkaistaan pääsääntöisesti maakuntavaltuustossa tai vähemmän tärkeissä asioissa maakuntahallituksessa -pääosin vain lain soveltamista tarkoittavat ns. oikeusharkintaiset asiat ratkaistaan maakuntavirastossa. Tämä on seurausta asioiden valtavasta lukumäärästä ja siitä, että erikseen säädettävissä asioissa maakuntavirasto voi päättää toistenkin maakuntien asioista. -hallinnon selkeyden, yhdenmukaisuuden ja asiakaslähtöisyyden vuoksi muita päättäjiä ei maakunnissa ole, vaan päätökset tehdään näiden kolmen nimissä. -valmistelua varten voidaan vapaasti perustaa lautakuntia, työryhmiä yms. -ei tule luoda 18 päärakenteiltaan erilaista maakuntahallintoa Valtiolle siirtyviä tehtäviä varten ei perusteta uusia virastoja, vaan tehtävät siirretään pääosin aluehallintovirastoille, joista yksi nimetään pääaluehallintovirastoksi. Niiden toimivalta muutetaan valtakunnalliseksi ja pääaluehallintovirasto määrää työnjaosta ja resurssien käytöstä.
Tärkeimmät ehdotetut tehtävien siirrot I -maakuntiin siirretään tehtäviä lähes 13.000 henkilötyövuoden verran -yrityspalvelujen ja työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, jotka voivat tuottajiksi osoittaa suuria kuntia, kaupunkiseutuja, yksityisiä tahoja tai järjestää palvelut
itse. -erilaisten EU-rahastojen Suomen hallintoa siirretään maakuntiin -rakennusvalvonnan järjestämisvastuu siirtyy maakuntiin, mutta kunnat voivat ilmoittaa hoitavansa rakennusvalvonnan itse; samoin menetellään sosiaali- ja terveysministeriölle kuuluvan terveydensuojelun ja tupakkavalvonnan osalta -pelastustoiminnan tehtävät siirretään maakunnille ja pelastuslaitosten lukumääräksi tulee 12, pelastusasemat jatkavat -maankäyttö- ja rakennuslaissa jo oleva velvoite laatia yhteinen yleiskaava Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kesken toteutetaan -liikenteen tehtävien siirto ELY-keskuksista selvitetään ensi kevään aikana valmisteilla olevan liikennekaaren yhteydessä
Tärkeimmät ehdotetut tehtävien siirrot II -maataloushallinto yksinkertaistuu ja siirtyy kunnista ja aluehallintovirastoista maakuntiin ja osin keskusvirasto Eviran hoidettavaksi -näin tehdään myös maa- ja metsätalousministeriön alaisessa terveydenhuollossa (eläinlääkärit, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta -ELY-keskuksille nyt kuuluvat ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojelutehtävät siirtyvät eräin poikkeuksin aluehallintovirastoille, jotka nytkin toimivat näissä asioissa lupaviranomaisina, muutoin ympäristönsuojelu jää kuntien tehtäväksi Toimivaltakysymys -kunnille jää yleinen toimivalta, sillä sitä ei ehdoteta samanaikaisesti myös maakunnille, mutta kysymystä tarkastellaan myöhemmin Tulevaisuuden kunta -hankkeessa

Onnea Eve, syntymäpäivänäsi13.3.2016!

8.3.2016 Kansainvälisenä Naistenpäivänä olin Helsingissä. Paluu tuohon päivään ja sen sisältöön vielä:

Tasa-arvo ajankohtaista kunnissa ja alueilla juuri nyt
Kansainvälisenä naisten päivänä Kuntaliitto muistuttaa, että naisten ja miesten tasa-arvo on paikallis- ja aluedemokratian perusarvo ja kuntien ja alueiden tärkeänä tehtävänä on poistaa sitkeitä tasa-arvon esteitä.
- Myös Euroopan kuntajärjestöjen yhteistyöjärjestö, The Council of European Municipalities and Regions, CEMR korostaa kansainvälisen naistenpäivän julistuksessaan kuntien ja alueiden merkitystä tasa-arvon edistämisessä.
CEMRin julistus painottaa seuraavia kysymyksiä
Tasa-arvon tulee olla mukana poliittisessa keskustelussa ja lainsäädännön valmistelussa.
Taloudellista tasa-arvoa on edistettävä ja naisiin kohdistuvan väkivalta on ehkäistävä.
Sotaa ja vainoa pakenevien pakolaisten kuntiin kotouttamisessa on otettava naisten ja -lasten erityistarpeet huomioon.
Naisten ja tyttöjen tasa-arvoa tulee tukea maailmanlaajuisesti.


Paikallishallinnon tasa-arvon peruskirja jo kymmenen vuotta


Eurooppalainen peruskirja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Kuntaliitto hyväksyi peruskirjan omalta osaltaan jo vuonna 2006 ja liitto suosittelee sen hyväksymistä kunnille. Kaikki suurimmat kaupungit ovat jo hyväksyneet peruskirjan.

- Tasa-arvokeskustelu kunnissa ja alueilla on erittäin tärkeää juuri nyt. Peruskirjan avulla keskus-telu tasa-arvon toteuttamisesta tuodaan mukaan kuntien ja kuntayhtymien arkeen isojen muutosten keskellä, muistuttaa Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero.

Euroopan kuntajärjestöjen yhteistyöjärjestö, CEMR on valmistanut yhteistyössä kuntien ja eurooppalaisten kuntaliittojen kanssa työkalun kunnan ja aluehallinnon tasa-arvotilanteen ja peruskirjan toteutumisen seuraamiseksi. Työkalussa on luotu peruskirjan sisältöä vastaavat indikaattorit eri aihealueille esimerkiksi naisten poliittista edustuksesta ja osallistumista päätöksentekoon.
Euroopan kuntaliittojen kattojärjestö CEMR:n tasa-arvokomitea painottaa, että naisten ja miesten
välinen tasa-arvo on perusoikeus ja demokratian keskeinen arvo. Paikallis- ja aluehallinnoilla on
kansalaisia lähimpänä parhaimmat yhteiskunnalliset edellytykset torjua pysyvää epätasa-arvoa ja
edistää naisten oikeuksia Euroopassa ja koko maailmassa.
Kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.2016 paikallis- ja aluehallintojen edustajat:
1. Muistuttavat, että demokratia ei voi kehittyä ilman naisia. Sen takia paikallisella, alueellisella,
kansallisella, eurooppalaisella ja maailmanlaajuisella tasolla tulee ottaa käyttöön kaikki
tarvittavat keinot, jotta saavutetaan naisten ja miesten tasapuolinen osallistuminen
päätöksentekoon;
2. Vaativat maiden hallituksia ja eurooppalaisia toimielimiä varmistamaan, että naisten ja
miesten välinen tasa-arvo on keskeinen osa eurooppalaisia arvoja ja yhteisöjä. Siksi tasa-arvo
on asetettava poliittisten ohjelmien keskiöön ja otettava huomioon asianomaisessa
politiikassa ja lainsäädännössä;
3. Kehottavat eurooppalaisia paikallis- ja aluehallintoja, antamaan virallisen sitoumuksensa
tasa-arvon puolesta allekirjoittamalla Eurooppalaisen peruskirjan naisten ja miesten välisestä
tasa-arvosta paikallishallinnossa. CEMR julkaisi peruskirjan vuonna 2006 ja sen on
allekirjoittanut tähän päivään mennessä 1 500 paikallis- ja aluehallintoa;
4. Edistävät työnantajina ja palveluntarjoajina sukupuolten tasa-arvoa tukeakseen naisten
ammatillisen tilanteen parantamista ja antaakseen tunnustusta heidän panokselleen
taloudessa;
5. Kehottavat peruskirjan allekirjoittajia tekemään konkreettisia poliittisia toimenpiteitä
edistääkseen tasa-arvoa alueellisesti ja paikallisesti; käyttämään CEMR:n Observatorysivuston1
tarjoamia keinoja eri maiden paikallis- ja aluehallinnoille toimivallan mukaisesti; ja
varmistamaan riittävät varat ja henkilöresurssit toteutusta varten;
6. Tuomitsevat väkivallan, jota naiset joutuvat vielä nykyäänkin kokemaan: kaikkea julkisesti tai
yksityiselämässä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan on taisteltava ja se on saatava
loppumaan, mukaanlukien myös ihmiskauppa, seksuaalinen hyväksikäyttö, perheväkivalta ja
kaikki muu ihmisoikeuksien vastainen toiminta;
7. Vetoavat maiden hallituksiin ja eurooppalaisiin toimielimiin, jotta yhteiset
toimintaperiaatteet ja lainsäädännöt omaksuttaisiin sukupuoleen kohdistuvan väkivallan
estämiseksi ja uhrien suojelemiseksi ja tukemiseksi; vetoavat maiden hallituksiin, jotta ne
ratifioisivat Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja
perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi (Istanbulin yleissopimus);
8. Ottavat huomioon kuntiin saapuvat sotaa ja vainoa pakenevien naisten ja lasten
erityistarpeet; varmistavat, että pakolaisnaiset saavat asiaankuuluvan vastaanoton ja avun, ja
että kaikenlainen väkivalta ja syrjintä estetään;
9. Osoittavat halukkuutta tehdä yhteistyötä saavuttaakseen YK:n Agenda 2030:n tavoitteen 5,
jolla pyritään saavuttamaan sukupuolten tasa-arvo ja voimaannuttamaan naiset ja tytöt.

Kokoomusnaiset Sipilälle: Vanhemmuuden kustannukset tasattava viime kädessä ilman työmarkkinajärjestöjä

Kokoomusnaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman vaatii pääministeri Sipilää käyttämään hallitukselle kuuluvaa valtaa vanhemmuuden kustannusten tasaamiseksi. Vikman sanoo, että ratkaisu on tehtävä viime kädessä lakiteitse ilman työmarkkinajärjestöjä, ellei niiltä yhteiskuntasopimusneuvotteluissa löydy tahtoa ja valmiutta mahdollisuuksien tasa-arvon toteuttamiseksi työelämässä.

Vikman vaatii syksyn budjettiriihessä luvatun vanhemmuuden kustannusten tasaamisen viemistä loppuun. Vanhemmuuden kustannusten tasaus äidin työnantajalle maksettavalla kertakorvauksella sisältyi hallituksen yhteiskuntasopimusta korvaavaan lakipakettiin, joka on nyt jäädytetty työmarkkinaosapuolten neuvottelurauhan vuoksi.

-Uudistus on saatettava maaliin vaikka lakiteitse, mikäli se ei yhteiskuntasopimukseen sisälly. Pääministerin on varmistettava, että hallitus tuo eduskuntaan lakiesityksen, joka turvaa vanhemmuuden kustannusten tasaamisen. Hallituksen naisille antama lupaus ei saa vesittyä, sanoo Vikman.

Työmarkkinajärjestöt eivät ole olleet halukkaita tasaamaan vanhemmuuden kustannuksia nykyistä enempää.

- Nuori nainen ei saa olla miestä suurempi kustannusriski työnantajalle. Työmarkkinajärjestöjä on riittävän pitkään odotettu talkoisiin vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi ja naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi. Pääministerin on otettava vanhemmuuden kustannusten tasaaminen omiin käsiinsä, jos työmarkkinajärjestöt vuodesta toiseen halvaannuttavat päätösten tekemisen ja aidon mahdollisuuksien tasa-arvon toteuttamisen työelämässä, Vikman linjaa.

Vikmanin mukaan työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten jakaminen kohtelisi sekä yrityksiä että työntekijöitä tasapuolisemmin ja loisi edellytyksiä uudelle kasvulle. Pk-yritykset uskaltaisivat nykyistä paremmin palkata uusia työntekijöitä.

- Yrittäjät ovat selvästi ilmaisseet, että nykyinen järjestelmä kannustaa suosimaan miehiä rekrytoinnissa. Suomella ei ole varaa jättää käyttämättä yhä koulutetumpien naistemme potentiaalia työelämässä eikä ylläpitää rakenteita, jotka estävät naisten tasa-arvoisten uramahdollisuuksien toteutumisen, Vikman sanoo.

Vikman pitää työnantajalle vanhemmuudesta lankeavia kustannuksia pahimpana rakenteellisena esteenä naisten tasa-arvoisille työuramahdollisuuksille. Hän muistuttaa, että vanhemmuuden kustannusten ja hoivavastuun epätasainen jakautuminen heikentää naisten urakehitystä, mahdollisuuksia työllistyä vakituiseen työsuhteeseen ja ylläpitää naisvaltaisten alojen heikompaa palkanmaksukykyä sekä näkyy lopulta naisten miehiä pienemmissä eläkkeissä.

Syksyllä esitetty vanhemmuuden kustannusten tasaaminen vähentää merkittävästi tätä rakenteellista riskiä.

- Vanhemmuuden kustannusten jakamisen vesittyminen olisi myrkkyä naisten työurille. Ei voi olla niin, että vielä 2010-luvulla naisen palkkaaminen on miestä suurempi riski yrittäjälle, Vikman sanoo.


Lisätiedot:
Kokoomusnaisten puheenjohtaja, kansanedustaja
Sofia Vikman

Kokoomuksen Naisten Liiton liittohallituksen kokouksessa Helsingissä linjattiin toimintaa. Positiivista naisenergiaa, haasteiden vastaanottamasta ja keskustelua kentältä. Voimavarojen suuntaamista, toimintatapoja ja yhteishenkeä. Kiitokset linjakkaasti kokouksesta puheenjohtajallemme Sofialle. Me varapuheenjohtajat saimme vastuuta ja tehtäviä. Liittohallitus tekee saumatonta yhteistyötä. Vuorovaikutuksen ja realiteettien kautta tuloksia. Innostunut tästä ja tulevasta. Vain realiteetit tunteva tietää mitä pitää tehdä.
Positiivista energiaa kaikkiin kohtaamisiin. Kevättä ja valoa jokaiselle.

Hei Ruiskukkasiskot

Ensimmäisellä puheenjohtajatapaamisellamme teimme työnjakoa. Saatuani
kummipiirini Pohjanmaa, Satakunta, Häme, Varsinais-Suomi, Helsinki olen lähestynyt piirien puheenjohtajia.
Jatkan Naisjärjestöjen Keskusliiton varapuheenjohtajana, meidän oman Kokoomuksen Naistenliiton varapuheenjohtajuuteni ohella, joten kontaktipintaa meillä naisten järjestötyöhön on. Naiset tuntevat arjen ja sukupolvien ketjun.
Olemme kykeneviä johtamaan eettisesti ja tasapuolisesti.

Meidän on panostettava selkeästi nyt jäsenhankintaan. Kentän tulee olla tietoinen, mitä ylätasolla suunnitellaan ja toteutetaan. Tästä kentällä kuulee jatkuvast kriittistä palautetta. On reagoitava siihen, mistä otsa rypistyy. Yhteydenpidon tulee olla alhaalta ylös sekä selkeästi ylhäältä alas -tiedottamista.
Vuoropuhelun paikka! Miten sen parhaiten yhdessä teemme. Onnistunut jäsenhankinta edellyttää kaikkien samassa veneessä taivaltavien joukkuehengen tunnetta ja kokemista. Samaan suuntaan puhkumista ja tahtotilaa.
Hämeenlinnassa puheenjohtajapäivillä tavataan 5.3.2016! Ole mukana, valtuutetut ovat myös kutsutut.

Olemme saaneet viimeisimmässä Puoluevaltuustossa uuden puoluesihteerin, Janne Pesosen. Hyvä valinta, kokemusta monelta alueelta kentältä. Toki olisimme myös mielellämme nähneet tuolla paikalla naisen. Meillähän on hyviä osaajia. Onnea Jannelle: tehdään yhdessä.!
Kokoomuksen Naisten liitto: Puoluehallituksen varapaikka vuodelle 2016 tuli puheenjohtajiston yhteisen keskustelun kautta. Olen siis Kokoomuksen Naistenliiton puheenjohtajan Sofia Vikmanin varana vuonna 2016 puoluehallituksessa. Marjo Pakka on Puoluehallituksen varana vuonna 2017.
Aikataulujemme ja elämäntilanteidemme mukaisesti.

Tapaamme pian Liittohallituksessa 20.2.2016 Helsingissä.
Tuolloin linjaamme selkeästi tulevaisuutta. Jäsenhankintakilpailu alkaa piirien ja yhdistysten kesken. Parhaiten onnistuneille annetaan palkintoja.
Puheenjohtajien kesken jalkaudumme seminaareihin piireissä. Kannattaa heti miettiä oman alueen tarpeita! Ajankohtaisuus ja vaikuttavuus on tilaisuuksissa rikkaus.
Paras maa 2017 tarvitsee meiltä puhallusta uudelle tasolle. Se on meidän yhteinen asiamme. Kertokaa miten sen teidän mielestänne teemme!

100 Tasa-arvotekoa -kampanja: Esitellään helmikuun tapaamisessa.
Naisjärjestöjen Keskusliiton sivuilta voi poimia asiayhteyksiä.

Viestintä toimivaksi. Samalle aaltopituudelle. Ylhäältä alas viestien kulku, tästä olemme varmasti samaa mieltä. Kokoomus kuuntelee herkällä korvalla. On nöyrä ja yhteistyöhaluinen.
Samalla linjakas ja talous-ja ihmisläheinen arvojemme mukaisesti. Vastuuta ja välittämistä ei voi ulkoistaa.

Muistakaa merkitä kalenteriin Puoluekokous Lappeenrannassa! 10-12.6.2016, siellä tavataan myös.
Keskeistä on nyt yhdistyksille tehdä ajankohtainen, omasta tarpeestä lähtevä aloite Puoluekokoukseen. Aloitteiden on oltava perillä 15.4.2016 Käykäämme jo tärkeää alustavaa keskustelua asiasta 20.2.2016 Liittokokouksessa.
Samassa kokouksessa ylimääräinen liittokokous jossa hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Tehkäämme yhteydestämme vahvuus. Tukea ja kannustusta arjen haasteisiin.
Meillä jokaisella on omat roolimme työssä, yhdistystoiminnassa ja perheissä. Jakakaamme sitä rikkautta mitä meillä on. Yhteysverkosto.
Kannustus ja naisen tuki naiselle. Olen kokenut sen tärkeäksi.

Arjessa se nopeuttaa ajatustenvaihtoa. Ollaan linjakkaasti ja näkyvästi Kokoomuksen positiivinen Naisverkosto.
Kokoomuksen naistenliitto huomataan!

Ystävyydellä ystävänpäivän iltana ja yhteistyöterveisin varapuheenjohtajanne Varsinais-Suomesta

Elina

Uutiskirje helmikuu 2016 Naisjärjestöjen Keskusliitto
Voimavarana yli 400 000 naista


Vuoden 2016 ensimmäinen kuukausi on jo takana, ja minulla on ollut suuri ilo saada vaikuttaa ja toimia puheenjohtajan ominasuudessa naisten tasa-arvon ja aseman puolesta eri tilaisuuksissa. Kaikkien 59 jäsenjärjestön ja yli neljänsadantuhannen naisen joukko on valtava voimavara ja voi olla vahva voima yhteiskunnassamme.
Minulla on monta hattua eri tehtävieni ja työni kautta, mutta niitä yhdistää vahva punainen lanka: tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyö, ihmisoikeusnäkökulma ja ajatus siitä, että vain sellainen yhteiskunta voi menestyä, jossa jokainen ihminen, ja eri ryhmät esimerkiksi sukupuolesta, iästä, alkuperästä tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta tuntevat olevansa osallisia ja sen arvokkaita jäseniä. Jokaisen nuoren, joka kasvaa maassamme, on saatava kehittyä aikuiseksi luottavaisena siihen, että myös yhteiskuntamme kantaa hänestä vastuuta. Perheen merkitystä väheksymättä, me olemme yhdessä rakentaneet lastemme kasvun tueksi hyvinvoinnin ja oppimisen verkostoja ja turvaverkkoja neuvoloista, päivähoidosta ja varhaiskasvatuksesta sekä koulusta alkaen. Menestys on maailmankuulu ja se on turvannut pienelle, mutta laajalle maalle sosiaalisesti ja alueellisesti tasa-arvoisen yhteisön, joka on rakentunut sellaisille arvoille kuten luottamukselle, avaramielisyydelle ja avoimuudelle.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät ole olleet vain perustuslain kirjaus, vaan sisäistettyjä arvoja, jotka ovat ohjanneet sekä päättäjien, viranomaisten että yhteiskunnan toimintoja yleensä. Olen vakuuttunut siitä, että tällaiset arvot eivät synny pelkästään lain kirjauksista, vaan kokemuksista päivähoidossa ja koulussa, siitä, että juuri minut huomioidaan ja hyväksytään sellaisena kuin olen, että saan kannustusta tunnistaa ja mahdollisuuksia kehittää omia vahvuuksiani, ja että minulla on keinoja vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada oikeutta, kun minua on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti - riippumatta sukupuolestani tai taustastani.

Siksi on niin surullista seurata päätöksiä, jotka purkavat rakennelmaamme, kuten lasten subjektiivisen oikeuden päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen. Olen itse saanut 1990-luvulla osallistua naisten puoluerajat ylittävään taisteluun tämän oikeuden aikaansaamiseksi keskellä vakavaa talouskriisiä. Silloin onnistuimme osoittamaan, että naisten osallistuminen ja yhteiset ponnistukset muuttavat myös politiikan valintoja. Voin kertoa, että se ei suinkaan ollut kevyt taistelu - sekä äänihuulet että tunteet olivat kireinä puolin ja toisin - mutta naisten sinnikäs yhteisvoima voitti. Emme suostuneet puolurakenteiden hajoittamiksi.

Minulla on vahva luottamus ja usko tasa-arvotyöhön, vaikka kovin paljon ei tällä hetkellä ole aihetta tyytyväisyyteen. Naisjärjestöjen vaatimaton ja lisäksi leikattu rahoitus on valitettavasti yksi osoitus uskon puutteesta. Haasteemme on siksi suuri. Yhteisvoimamme tulee meidän kaikkien toiminnasta. Yhdessä löydämme rohkeutta edellyttää, että yli 400.000 naisen ääni tulee kuulluksi myös meidän kauttamme. Miten se nyt menikään? - Kiltit tytöt pääsevät taivaaseen, mutta muut pääsevät pitkälle!

Eva Biaudet, puheenjohtaja
Naisjärjestöjen Keskusliitto

Vaikutetaan yhdessä!
Vuosi 2016 on lähtenyt käyntiin vauhdilla. On mahtavaa, että Naistenjärjestöjen Keskusliitto on saanut jo ennestään vaikuttavaan joukkoonsa uusia toimijoita: joulukuun hallituksen kokouksessa jäseniksi hyväksyttiin Monika-Naiset liitto ry ja WIFT Finland ry ja tämän vuoden ensimmäisessä kokouksessa jäseneksi hyväksyttiin Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Jäsenjärjestöjä on nyt 59 ja joukkomme on kasvanut lähes 50 000 naisella! Uskon, että saamme tästä vaikuttamiseen lisää voimaa. Nämä järjestöt tuovat joukkoomme näkemystä maahanmuuttajanaisten arkeen ja turvallisuuteen, naisia elokuvan, television ja median ammattilaisina ja valtavan joukon sairaanhoitajia, terveydenhoitajia ja ensihoitajia. Olemme teistä hyvin iloisia ja ylpeitä!

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaisessa ministerineuvostossa käynnistyi Turussa tammikuun lopussa järjestetyllä erinomaisella seminaarilla "Miten voit Pohjola?". Jälleen kerran oli hyvä huomata, miten tärkeää on seurata pohjoismaista kehitystä myös naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon kehittämisessä ja parhaissa käytännöissä. Esimerkkinä oli islantilaisten nk. hyvinvointivahti, jolla tarkkailtiin päätösten vaikutusta yleiseen kansalaisten hyvinvointiin. Naisten korkealla kouluttautumisella ja osallistumisella työelämään on ratkaiseva vaikutus pohjoismaisiin yhteiskuntiimme. Esillä oli myös Suomen ajankohtainen sote- ja itsehallintoalueiden uudistus. Pidämme välttämättömänä, että uudistuksen sukupuolivaikutukset tehdään ja tarkastellaan työelämässä, terveyspalveluissa ja naisten elämässä yleensä.

Julkinen keskustelu seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta alkoi Kölnin ja Helsingin uudenvuoden yön tapahtumista. On ensimmäinen kerta, kun aiheesta keskustellaan näin laajasti. Olimme Naisjärjestöjen Keskusliiton delegaatiolla heti tammikuun alussa keskustelemassa Helsingin poliisin johdon kanssa tilanteesta. Tarjosimme yhteistyötä omalta osaltamme.

Uusi puheenjohtaja Eva Biaudet on aloittanut kautensa ja 3.2 järjestetyssä hallituksen ensimmäisessä kokouksessa varapuheenjohtajiksi vuodelle 2016 valittiin tehtävässään jatkamaan Kokoomuksen Naisten Liitto ry:n varapj. Elina Suonio-Peltosalo ja uutena Zonta International Piiri 20 ry:n emeritaprofessori Terttu Utriainen. Hallituksen uusina jäseninä aloittivat Katariina Heikkinen (Naisten Linja Suomessa ry) ja Anna-Mari Kivimäki (Suomen Naisyhdistys ry). Lue esittelyt täältä.

Odotamme hallituksen tasa-arvo-ohjelman julkistamista suurella mielenkiinnolla lähiviikkoina. Tästä lähdetään alkaneeseen vuoteen, yhdessä vaikuttaen!

Terhi Heinilä, pääsihteeri
Naisjärjestöjen Keskusliitto