30.3.2017 
torstai, maaliskuu 30, 2017, 18:48
Illan viimeiseksi poimin ulkona kuivuneen pyykin sisään. Mikä ihana raikas tuoksu. Onneksi on kevät ja kesä edessä.
Kiitos päivästä. Kokous takana ja kiintoisa päivä jälleen eletty. Huomanna lumisadetta luvassa. Saapi nähdä miltä aamu näyttää.

Oheen liitän kirjoitukseni Kokoomusnaisten sivuilta

Kokoomuksen jäsenliittojen edustajat oliva maaliskuus MEP Sirpa Pietikäisen vieraana keväisessä Brysselissä. Kolmen päivän aikana tapasimme Pietikäisen lisäksi muut Kokoomuksen mepit eli Henna Virkkusen ja Petri Sarvamaan sekä suomalaisia virkamiehiä, alansa huippuosaajia. Parlamentin lisäksi vierailimme myös Euroopan komissiossa, jossa tapasimme varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen. Saimme kattavan tietopaketin Euroopan unionista ja vaihdoimme ajatuksia muun muassa tulevaisuuden Euroopasta ja ympäristöasioista. Kävimme hyviä keskusteluja, nautimme toistemme kuulemisesta ja ajatuksenvaihdosta sekä vuorovaikutuksesta.

Brysselissä käydyt keskustelut antoivat paljon ajattelemisen aihetta. Millainen on tulevaisuuden Eurooppa? Entä mikä on Suomen rooli?

Saimme monesti kuulla, kuinka suomalainen hyvinvointivaltio on malliksi muillekin, puhdasta luontoamme ja laadukasta koulujärjestelmää sekä asiantuntevia opettajia kehuttiin. Luonnollisesti turvallisuuskysymykset nousivat myös esiin. Voimme kaikki olla yhtä mieltä siitä, että hallittu vapaa liikkuvuus ja Euroopan unionin ulkorajoista huolehtiminen ovat turvallinen kokonaisuus, joka on kaikkien etu.

Hyvästä huolenpidosta ja huikeasta kaupungin esittelystä, erinomaisista alustuksista ja vuorovaikutteisuudesta lämpimästi kiittäen,

Elina Suonio-Peltosalo
Kokoomusnaisten varapuheenjohtaja
Kokoomusnaisia europarlamentaarikkojen vieraana Brysselissä
17.3.2017
Kokoomuksen jäsenliittojen edustajat oliva maaliskuus MEP Sirpa Pietikäisen vieraana keväisessä Brysselissä. Kolmen päivän aikana tapasimme Pietikäisen lisäksi muut Kokoomuksen mepit eli Henna Virkkusen ja Petri Sarvamaan sekä suomalaisia virkamiehiä, alansa huippuosaajia. Parlamentin lisäksi vierailimme myös Euroopan komissiossa, jossa tapasimme varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen. Saimme kattavan tietopaketin Euroopan unionista ja vaihdoimme ajatuksia muun muassa tulevaisuuden Euroopasta ja ympäristöasioista. Kävimme hyviä keskusteluja, nautimme toistemme kuulemisesta ja ajatuksenvaihdosta sekä vuorovaikutuksesta.

Brysselissä käydyt keskustelut antoivat paljon ajattelemisen aihetta. Millainen on tulevaisuuden Eurooppa? Entä mikä on Suomen rooli?

Saimme monesti kuulla, kuinka suomalainen hyvinvointivaltio on malliksi muillekin, puhdasta luontoamme ja laadukasta koulujärjestelmää sekä asiantuntevia opettajia kehuttiin. Luonnollisesti turvallisuuskysymykset nousivat myös esiin. Voimme kaikki olla yhtä mieltä siitä, että hallittu vapaa liikkuvuus ja Euroopan unionin ulkorajoista huolehtiminen ovat turvallinen kokonaisuus, joka on kaikkien etu.

Hyvästä huolenpidosta ja huikeasta kaupungin esittelystä, erinomaisista alustuksista ja vuorovaikutteisuudesta lämpimästi kiittäen,

Elina Suonio-Peltosalo
Kokoomusnaisten varapuheenjohtaja



( 84 views )   |  permalink   |  

29.3.2017 
keskiviikko, maaliskuu 29, 2017, 17:33
PERNI√ĖN TORILLA
31.3.2017 klo 16 - 18 tule paikalle soppaa Elina,Numppa,Sanna,Arttu

1.4.2017 klo 10 - 12 Elina ja Arttu
tarjolla kahvia ja pullaa, pääsiäismunia

( 93 views )   |  permalink   |  

29.3.2017 
keskiviikko, maaliskuu 29, 2017, 01:06
Kuntavaalien kevään 2017 ennakkoäänestys alkaa tänään.
Muista äänestää.

Jotta sote-uudistus kaventaisi sukupuolten välisiä ja sisäisiä terveyseroja, tulee erot eri sukupuolten välisessä ja tyttöjen ja eri-ikäisten naisten hyvinvoinnissa, osallisuudessa, terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa ottaa huomioon palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa.

Palveluita digitalisoitaessa tulee huomata, ett√§ 74‚Äď89-vuotiaasta v√§est√∂st√§ 65 prosenttia ei ole koskaan k√§ytt√§nyt interneti√§ ja vain 30 prosenttia on k√§ytt√§nyt interneti√§ viimeisten 3 kuukauden aikana

Terveyserojen ja palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden takaamiseksi on myös huolehdittava siitä, että sote-palvelut ovat aidosti eri alueilla asuvien ja eri väestöryhmien saatavilla.

sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus ja siihen sisältyvä valinnanvapaus vaikuttaa asiakkaiden ohella laajasti sote-palveluissa työskentelevään henkilöstöön ja sen asemaan. Noin 220 000 sote-alan työntekijää siirtyy uudistuksen yhteydessä maakuntien palvelukseen. Kaikista julkisissa ja yksityisissä sote-palveluissa työskentelevistä henkilöistä naisia on noin 90 % ja kuntien sote-palveluissa yli 90 %, joten siirtymä vaikutuksineen kohdistuu suureksi osaksi naisiin.

Palvelujen kokoaminen suuriin kokonaisuuksiin vaikuttaa myös henkilöstöön ja merkitsee esimerkiksi työmatkan pitenemistä sote-palveluissa työskenteleville, joista suurin osa on naisia.

Liikkeenluovutus kunnallisista organisaatioista maakuntiin ei vaikuta välittömästi henkilöstön asemaan, mutta sen takaama suoja päättyy vuoden 2020 lopussa.

on vaarana, että siirtyneen henkilöstön palvelussuhteiden ehdot ja palkkaus huononevat. HE:n mukaan työntekijöiden tehtävänkuviin tulee muutoksia ja varsinainen palkka voi alentua uuden tehtävän tai viran työ - ja virkaehtosopimuksen mukaisen alemman vaativuustason perusteella. HE:een sisältyvän sukupuolivaikutusten arvioinnin mukaan myös tarve hallinnon ja tukipalvelujen henkilöstölle tulee vähenemään organisaatioiden koon kasvaessa, joten uudistuksesta voidaan arvioida aiheutuvan erityisen paljon epävarmuustekijöitä hallinto- ja tukihenkilöstölle.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat naisyrittäjien toiseksi suurin toimiala. Naisten osuus sote-alan yrittäjistä on yli 70 % ja suurin osa (98 %) sote-alan yrityksistä on pieniä, alle 10 hengen mikroyrityksiä. Uudistuksen yhteydessä on vaarana, että naisten omistamat pienet yritykset häviävät kilpailutuksissa suurille, monikansallisille yrityksille. Maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi laaditun hallituksen esitysluonnoksen sukupuolivaikutusten arvioinnin mukaan naisyrittäjien määrää sosiaali- ja terveysalalla on rajoittanut kuntien ostopalveluiden kehitys, joissa kunnat hankkivat sosiaali- ja terveyspalvelunsa suurilta, kansainvälisiltä yrityksiltä. Suuret kansainväliset ketjut ovat myös ostaneet pieniä, naisten omistamia yrityksiä. Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää pienten sote-alan yritysten aseman turvaamista valinnanvapauden toteuttamisessa sekä maakuntien ostopalvelukäytännöissä että silloin, kun kyseessä on maksu- tai asiakasseteleillä ostettava palvelu tai henkilökohtainen budjetointi. HE:n mukaan suoran valinnan palvelun tuottaja eli sote-keskus vastaisi myöntämänsä maksusetelin perusteella annettujen palvelujen kustannuksista.

On huolehdittava siitä, ettei maksusetelin arvoa hinnoitella niin alas, että pieniltä palveluntuottajilta viedään mahdollisuudet kilpailla maksusetelimarkkinoilla. On huolehdittava myös siitä, että maksusetelipalveluita tuottavien palveluntarjoajien kriteerit määritellään maakunnissa siten, että myös pienten yritysten on mahdollista tuottaa maksusetelipalveluita

VSSHP
Sairaanhoitopiiriltä kriittinen lausunto valinnanvapaudesta
Sairaanhoitopiiri pitää potilaan valinnanvapautta kannatettavana asiana. Hallituksen sosiaali- ja terveysministeriölle antaman lausunnon mukaan suunniteltava valinnanvapausuudistus pääosin edistää asiakkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa ja hakeutua omiin palveluihinsa.
Piirin mielestä lakiluonnos on annettu keskeneräisenä, eikä sen perusteella voi tehdä selkeitä johtopäätöksiä kaikista sairaanhoitopiirin toimintaa koskevista muutoksista, joita lakiluonnoksen mukainen valinnanvapaus voisi aiheuttaa. Koska monet yksityiskohdat täsmentyvät vasta jatkovalmistelun yhteydessä, valinnanvapauslain vaikutusten arviointia pidetään puutteellisena.
Lausunnossa nähdään uhkana, että erikoissairaanhoito kärsii valinnanvapaudesta aiheutuvasta haitallisesta kilpailusta, joka kohdistuu henkilökunnastaan ja potilaisiin. Pelkona on myös Tyksin mahdollinen pilkkominen osiin, jos asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla tuotetut palvelut pitää yhtiöittää.
Lakiluonnoksen pohjalta on epäselvää, minkä tiedon ja osaamisen varassa tuleva maakunta kykenee ohjaamaan valinnanvapautta siten, että sen avulla edistetään samanaikaisesti asiakaskeskeisyyttä, hoidon saatavuutta ja kustannusten hillintää.
Lausunnon mukaan valinnanvapausuudistuksella ei juurikaan voida kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja tai parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Palvelutuottajat voivat sijoittaa toimiyksikkönsä markkinaehtoisesti väestökeskittymäalueille, jolloin harvaan asutulla seudulla valinnanvapaus voi jäädä vaihtoehtojen puutteessa toteutumatta.

( 90 views )   |  permalink   |  

28.3.2017 
tiistai, maaliskuu 28, 2017, 15:43
Sirpa Pietikäinen 2017
Kertakäyttöajattelusta kiertotalouteen
Kiertotalous on yksi Euroopan unionin tulevaisuuden kasvun kulmakivistä; siinä piilee mahdollisuus

irrottaa materiaalien käyttö talouskasvusta ja luoda uudenlaista, ekologisempaa talouskasvua.
Nykymenon jatkaminen ei ole mahdollista, sillä maapallon kestokyvyllä on rajansa.
Komissio julkaisi kiertotaloutta koskeva toimintaohjelman joulukuussa 2015.
Se koostuu laajasta paketista työkaluja, joilla pyritään ohjaamaan mm. tuotteiden suunnittelua,
jätteiden käsittelyä, rakentamista ja ruoantuotantoamme kohti kiertotalousyhteiskuntaa.
Pois kertakäyttöajattelusta
Kiertotaloudessa tuotteet suunnitellaan kestävän elinkaariajattelun mukaisesti. Maapalloja on vain
yksi ja sen resurssien vähäisyys sanelee sen, ettei tuotantoa ole mahdollista enää ajatella "avoimena
järjestelmänä", joka alkaa kaivokselta päättyen kaatopaikalle: tarvitaan suljetun järjestelmän
ajattelua, jossa vanha tuote toimii mahdollisimman pitkälle materiaalina uudelle. Tuotteiden kirjon
jatkuvasti kasvaessa maapallon resurssien määrä pysyy vakiona: järjestelmässä on tilaa uudelle vain,
jos vanhaa tehostetaan uuden tarvitseman verran.
Yksi tärkeimmistä EU-lainsäädännöistä tällä aluella on ecodesign-direktiivi, jossa määritellään
tuotteiden ekotehokkuus.
http://ec.europa.eu/enterprise/policies ... dex_en.htm
Uudella työohjelmalla komissio lisäsi tietyille tuoteryhmille (mm. televisiot) myös kierrätettävyyttä
koskevia vaatimuksia:
http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/ ... ions/nativ
e
Uudenlaista talouskasvua
Kiertotalousyhteiskunnan rakentaminen ulottuu näitäkin pidemmälle. Resurssit eivät ole vain
tuotteita, vaan ne ovat luonnon monimuotoisuutta, maaperän ja vesistöjen hyvinvointia, puhdasta
ilmaa ja muita ekopalveluita. Tarvitaan muutosta kuluttajien asenteessa, yritysten suhtautumisessa
ympäristöhaasteisiin; tarvitaan sellaiset yksityistä ja julkista pääomaa yhdistelevät
rahoitusmekanismit, joilla muutosta tuetaan ja uudenlaiset mittarit, joilla mitataan muutakin, kuin
pelkkää bruttokansantuotetta. Talouskasvu ei voi perustua jatkuvaan luonnon ja sen resurssien
yksisilmäiseen hyväksikäyttöön.
Kokoamani materiaali aiheesta löytyy nettisivuiltani:
http://www.sirpapietikainen.net/wp-cont ... o_fi-2.doc

Kiertotalous ja SOTEN muutokset ovat merkityksellisiä, siksi nämä. Tulevat vaikuttamaan arjessaja paljon. Lue sinäkin.

SOSTE:sta enemmän http://sostekirje.soste.fi/a/s/74396741 ... 79/1774595
kiinnostuneille
( 91 views )   |  permalink   |  

26.3.2017 
sunnuntai, maaliskuu 26, 2017, 10:50
Suomi on kaukana tasa-arvosta ‚Äď ‚ÄĚRakenteellisia esteit√§ on vaikea n√§hd√§, jos niit√§ ei itse kohtaa‚ÄĚ
Suomalaisten työmarkkinoiden rakenteelliset jäykkyydet vaikeuttavat palkkaerojen supistamista, tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg sanoo.


Naisjärjestöt jakoivat palkkapäivämateriaalia ohikulkijoille Kolmen sepän aukiolla Helsingissä viime lokakuussa.

ONKO Suomi jo riittävän tasa-arvoinen, kuten Suomen BMW:n entinen toimitusjohtaja Mia Miettinen antoi ymmärtää Helsingin Sanomien haastattelussa lauantaina?

‚ÄĚLause ‚ÄôSuomi on jo riitt√§v√§n tasa-arvoinen‚Äô sis√§lt√§√§ ajatuksen siit√§, ett√§ tasa-arvo on toivottavaa vain tiettyyn rajaan asti. Sen sijaan t√§ysi tasa-arvoisuus ei ole erityisen toivottavaa tai tavoiteltavaa‚ÄĚ, erittelee kysymyst√§ tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg Helsingin yliopistosta.

Koskinen Sandbergin mukaan Miettinen esittää näkemyksen, että naiset ovat suomalaisessa yhteiskunnassa jossain määrin alisteisessa asemassa miehiin verrattuna, ja tämä on hyväksyttävä asioiden tila.

‚ÄĚVaikka kansainv√§lisess√§ vertailussa Suomi n√§ytt√§√§kin kohtuullisen tasa-arvoiselta maalta, on meill√§ edelleen tekemist√§ ja tavoiteltavaa tasa-arvoasioissa‚ÄĚ, Koskinen Sandberg sanoo.

‚ÄĚSukupuolten palkkaerot ovat varsin pysyv√§ ilmi√∂, meill√§ on eritt√§in vahvasti sukupuolen mukaan jakautuneet ty√∂markkinat, naisten urakehityksess√§ on merkitt√§vi√§ ongelmia ja hoiva jakautuu ep√§tasa-arvoisesti. Toisaalta my√∂s poikien ja nuorten miesten putoaminen koulutuksesta ja ty√∂el√§m√§st√§ on merkitt√§v√§ ongelma.‚ÄĚ

TILASTOKESKUKSEN mukaan naisten keskiansio vuonna 2016 oli 3 077 euroa, 17 prosenttia pienempi kuin miehillä.

‚ÄĚK√§rjistetysti palkkaero kertoo siit√§, ett√§ suomalaisessa yhteiskunnassa edelleen arvostetaan naisten tekem√§√§ ty√∂t√§ v√§hemm√§n, naisten korkeasta koulutustasosta ja aktiivisesta ty√∂markkinoille osallistumisesta huolimatta‚ÄĚ, Koskinen Sandberg sanoo.

Koskinen Sandberg väitteli viime syksynä sukupuolten palkkaerojen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Suomalaisiin työehtosopimuksiin oli vielä 1960-luvulla kirjattuna eri palkat miehille ja naisille, vaikka työtehtävät olivat samat. Viimeiset kirjaukset eri palkoista naisille ja miehille poistuivat 1970-luvun alkuun mennessä.

‚ÄĚAjateltiin, ett√§ perheen el√§tt√§minen kuuluu ensisijaisesti miehille ja naisten tulot ovat l√§hinn√§ t√§ydent√§vi√§. Kun j√§rjestelm√§ erillisist√§ palkkataulukoista purettiin, j√§i j√§√§nteit√§ erilaisesta palkkauksesta tes-j√§rjestelm√§√§n ja ne ovat osittain siell√§ edelleen. T√§m√§ntyyppinen ajattelu on taustalla yh√§ olemassa, se ei
katoa muutamassa vuosikymmeness√§ totaalisesti‚ÄĚ, Koskinen Sandberg sanoo.

RAKENTEELLISELLA palkkaeriarvoisuudella on siis pitkä historia. Koskinen Sandbergin mukaan asiaan vaikutti myös hyvinvointivaltion luonti, joka työllisti merkittävän määrän naisia julkiselle sektorille.

‚ÄĚT√§m√§ on edelleen suomalaisen ty√∂markkinan rakenteellinen piirre, meill√§ on naisenemmist√∂inen julkisen sektorin ty√∂markkina ja miesenemmist√∂inen yksityisen sektorin ty√∂markkina. Ei ole mitenk√§√§n itsest√§√§n selv√§√§, ett√§ niiden v√§linen palkkaero olisi oikeudenmukainen.‚ÄĚ


Suomalaisten työmarkkinoiden ja sopimusjärjestelmän rakenteelliset piirteet ja jäykkyydet vaikeuttavat palkkaerojen supistamista, Koskinen Sandberg sanoo.

TASA-ARVON kanssa on tekemistä myös perhevapaiden jakamisessa. Kelan tilastojen mukaan vanhempainvapaata käyttävät Suomessa lähes yksinomaan äidit.

‚ÄĚPerhevapaiden tasaisempi jakaminen parantaisi naisten ty√∂markkina-asemaa ja ty√∂llisyytt√§. Lis√§ksi on kysymys hoitovapaasta, joka aiheuttaa merkitt√§vi√§ urakatkoja suomalaisille naisille. Naiset my√∂s kohtaavat ty√∂el√§m√§ss√§ syrjint√§√§, joka ilmenee esimerkiksi hitaampana urakehityksen√§‚ÄĚ, Koskinen Sandberg sanoo.

SUOMEN BMW:n entinen toimitusjohtaja Miettinen sanoi lauantaina, että jokainen suomalainen nainen, joka haluaa päästä pitkälle, voi niin myös tehdä.

‚ÄĚEi se ole sukupuolikysymys‚ÄĚ, h√§n sanoi.

Sen jälkeen Miettinen kertoi, että hän on tietoisesti päättänyt olla hankkimatta lapsia ja keskittyä uraansa.

Eikö tämä nimenomaan ole sukupuolikysymys?

‚ÄĚOn eritt√§in ristiriitaista sanoa, ett√§ esteit√§ naisten uralle ei ole, ett√§ kaikki on itsest√§ kiinni ja samalla mainita t√§m√§n suuruusluokan kompromissi uran vuoksi‚ÄĚ, Koskinen Sandberg sanoo ja jatkaa:

‚ÄĚMiettinen tuntuu sis√§ist√§neen hyvin maskuliinisen k√§sityksen urasta ja sen vaatimuksista sek√§ my√∂s ty√∂njaosta yksityisel√§m√§n puolella.‚ÄĚ

Yhteiskunta ei elä kauan, jos työelämässä eteneminen vaatii lapsettomuutta. Ura- ja perhe-elämä on käytännössä pakko yhdistää jotenkin, ja tämä on ongelma, jonka ratkaisuun pitäisi Koskinen Sandbergin mielestä keskittyä. Työelämän käytäntöjen pitää sopia paremmin ihmisten elämään.

‚ÄĚTietenk√§√§n lapset eiv√§t ole naisen uran absoluuttinen este, vaikkakin ty√∂n ja perheen yhdist√§minen tuottaa haasteita, jotka on pystytt√§v√§ ratkaisemaan. N√§m√§ haasteet koskevat eneneviss√§ m√§√§rin my√∂s miehi√§.‚ÄĚ


TOISIN sanoen uralla eteneminen on sukupuolikysymys, mutta on se my√∂s persoonakysymys. Samalla se on verkostokysymys, koulutuskysymys, luokkakysymys ‚Äď ja my√∂s kysymys onnesta.

‚ÄĚHelposti k√§y niin, ett√§ etuoikeutetussa asemassa olevat ihmiset eiv√§t kykene n√§kem√§√§n taustansa ja verkostojen merkityst√§ onnistuneessa uran rakentamisessa‚ÄĚ, Koskinen Sandberg sanoo.

‚ÄĚT√§ll√∂in he ajattelevat onnistuneensa vain oman kovan ty√∂ns√§ ansiosta, vaikka tosiasiassa verkostot ovat my√∂t√§vaikuttaneet uran etenemisess√§ merkitt√§v√§sti. Rakenteellisia esteit√§ on vaikea n√§hd√§, jos niit√§ ei itse kohtaa.‚ÄĚ

ON hyvin mahdollista, että Suomen BMW:n entinen johtaja Miettinen ei ole koskaan törmännyt lasikattoon, mutta se ei tarkoita, etteikö lasikattoa olisi olemassa.

‚ÄĚRakenteellinen eriarvoisuus ja syrjint√§ ei toimi niin, ett√§ joka ikinen henkil√∂ kohtaisi sit√§‚ÄĚ, Koskinen Sandberg muistuttaa ja huomauttaa, ett√§ my√∂s johtaja Miettinen on joutunut taipumaan yhteiskunnan valtarakenteisiin.

‚ÄĚHyv√§√§ p√§rj√§√§mist√§ pit√§√§ kompensoida osoittamalla, ett√§ on paitsi ‚Äôhyv√§ j√§tk√§‚Äô my√∂s ‚Äôkunnon nainen‚Äô, joka ei uhkaa sukupuolij√§rjestelm√§√§. T√§t√§ hyv√§ksytt√§v√§√§ naiseutta voi osoittaa esimerkiksi kertomalla silitt√§v√§ns√§ puolison paidat.‚ÄĚ
Suomi on jo riitt√§v√§n tasa-arvoinen, sanoo BMW:n ex-johtaja Mia Miettinen ‚Äď ‚ÄĚMinulle ei ole koskaan ollut ongelma tehd√§ uraa ja samalla silitt√§√§ mieheni paidat‚ÄĚ
-------------------------------------------------------------------
Tässä tänään sunnuntain Hesarin kiinnostavin kirjoitus
Valtio olen minä HS.fi

Toki Trumpin hylkäämä vallan kolmijako-oppi kauhistuttaa ja kansainvälisen oikeuden professorin Matti Koskenniemen, entisen ulkoministeriön mirkamiehen ajatukset ovat virkistäviä. Niin tärkeää logiikkaa. Mitä tapahtuu kansainvälisille sopimuksille, ihmisoikeuksille ja kehityspolitiikalle. Jos Trump on pitkään vallassa hän voi tuhota Yhdysvallat ja sen perinnön, niin samaa mieltä. Barak Obamaa on ollut jo monasti ikävä. Trumpin toimintatavat ovat uhka maailmanrauhalle. Presidentti Trumpin politiikka kääntyy kannattajakuntaansa vastaan, ratkaisee tilanteen.
Kun käymme kuntavaaleihin Suomessa, tulee meidän muistaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja demokratian malli. Meidän hyvinvointimme perusta. Jota nyt Sote-uudistuksella pyritään muokkaamaan. Minulle uusi väliportaan maakuntamalli on turha himmeli. Byrokratiaa ja veronkeruuta. Julkisen terveydenhuollon ja sosiaalipuolen heikkouksia parantamalla, avuksi yksityistä palveluntarjontaa. Mullistamatta hyvin toimivaa järjestelmää.

( 97 views )   |  permalink   |  


<< <Edellinen | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | Seuraava> >>