maanantai, maaliskuu 20, 2017, 21:33
Inhimillinen päättäjä
erikoissairaanhoitaja, VSSHP, kirurgian yksikkö, syöpätautien poliklinkka. Vastuullista työtä, kiireessä.
Naisjärjestöjen Keskusliiton vpj
Kokoomuksen Naistenliiton vpj
Kaupunginvaltuutettuna Salossa kymmenen kunnan liitoksesta alkaen 2009 ja Perniössä sitä ennen, siis vuodesta 2004 alkaen mukana päätöksenteossa yhteisten asioiden hoitajana. Sosiaali-ja terveysasiat lähellä sydäntä. Teknisen lautakunnan pj ja tarkastuslautakunnan vpj nyt kuluneella kaudella myös. Lähiruoan puolesta; Kotimaisuutta arvostaen.
Jokainen päivä on lahja. Yhdessä tekeminen tärkeää. Herkkyyttä ja sydämen sivistystä arvostaen. Ei itselle vaan kaikille.
Elämänkaaressa arjen kokemukset ratkaisevat.
Päätökset joita teemme kantavat kauas.
Päätöksien vaikutuksia on arvioitava vastuullisesti.
Taloudellisesti ja arvioiden. En pidä pröystäilystä, vaan säästeliäästi ja olennaiseen panostaen. Kaikessa on arvioitava miksi ja miten teemme sen parhaiten. Myös tuleville sukupolville.
Ympäristö ja luonto on rikkautemme.
Turvallisuus
Uskoa tulevaan
Hyvyyttä kiireiseen arkeen hoitotyössä. Aikaa olennaiseen.
Perheen ja nuorten hyvinvointi
Yrittäjuyyden vahvistaminen, koska tarvitsemme työtä monille täällä Salossa.
( 844 views )
| permalink
|
sunnuntai, maaliskuu 19, 2017, 21:22
kunhan ei vaan nukkuvaa,
puolikuollutta elämää
- Minna Canth
Tasa-arvon ja Minna Canthin päivää
Päivä vierähti töissä. Tiivistahisena ja monipuolisena. Tiimi toimi hyvin, tekemistä riitti jokaiselle. Vaativaa ja vastuullista. Siitä syntyy stressiä kun on paljon muistettavaa. Kaikkensa antaa.
Nyt lepoon jotta huomenna taas jaksaa.
Iloa iltapäivään toivat Eve ja pikkuiset Riia ja Roni. Pappa puuhaili ulkona Ronin kanssa, Eve kävi maastossa ratsastamassa. Riia seurusteli sujuvasti mummin kanssa. Paljon ihanaa pulinaa ja kääntyilyä selältä vastalle ja vatsalta selälleen. Unet sylissä ja ihanaa kuuntelua. Tällä taas elän.
Viikko tarvitsee keskittymistä.
lauantai, maaliskuu 18, 2017, 11:18
Pääkirjoitus | VieraskynäPerhevapaita ei tule uudistaa talouden ehdoin
Työllisyyden ja julkisen talouden kannalta tehokkain perhevapaamalli ei välttämättä edistä sukupuolten tasa-arvoa.
Julkaistu: 18.3. 2:00
KOKOOMUS ja Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkistivat vastikään omat perhevapaamallinsa. Uudistustarve nostetaan esiin myös kannustinloukkutyöryhmän tuoreessa selvityksessä.
Lähes kaikki perhevapaauudisÂtusta vaativat toimijat ilmoittavat tavoitÂtelevansa naisten työmarkkina-aseman parantamista ja tasa-arvoista vanhemmuutta. Uusien perheÂvapaamallien ja niistä käytävän keskustelun lähempi tarkastelu kuitenkin paljastaa, että sukupuolten tasa-arvo on jäämässä talouden ja työllisyyden jalkoihin.
TASA-ARVOTUTKIJAT ja naisjärjestöt ovat ajaneet tasa-arvoa edistävää ja hoivavastuuta tasaavaa perheÂvapaauudistusta vuosikausia mutta törmänneet työnantajajärjestöjen ja poliitikkojen muodostamaan seinään. Uudistus on ottanut tuulta Âalleen vasta, kun perheÂvapaat on alettu ymmärtää ekoÂnomeja, oikeistoa ja elinkeinoÂelämää kiinnostavana työllisyys- ja talouspoliittisena kysymyksenä. Tämä kertoo tasa-arvokysymysten heikosta arvostukÂsesta.
Monia keskustelijoita motivoi Âensisijaisesti työllisyyden lisääminen Suomessa. Sukupuolten tasa-arvosta ja hoivavastuun jakamisesta onkin Âtullut koristeita, joiden avulla edistetään talouteen liittyviä tavoitteita.
Keskittyminen talouteen on muuttanut keskustelun käsitteitä. Yleistynyt tapa puhua Âkotihoidon tuesta kannustinloukÂkuna suuntaa huomion työmarkkinoihin ja yksilöiden motivaatioon tehdä työtä. Naisten ja miesten epätasa-arvoiset taloudelliset asemat ja lapsiperheiden köyhyys jäävät sivuun.
Talouden ensisijaisuus näkyy myös uudistustarvetta perustelevassa tiedossa, jossa korostuvat työlÂlisyystilastot. Tärkeä tutkimustieto vanhempien omista näkemyksistä ja perhevapaiden käytön suhteutumisesta vanhempien koulutustaustaan ja työmarkkinatilanteeseen on vähemmän näkyvässä roolissa.
TUTKIMUSTEN mukaan sekä pisimpään kotihoidon tukea käyttävät Âäidit että vähiten perhevapaita käyttävät isät ovat useimmiten vähän koulutettuja, pienituloisia ja heikossa työmarkkina-asemassa.
Ellei tutkimustietoa huomioida laaja-alaisesti, on vaarana, että perhevapaauudistus toteutetaan koulutettujen ja hyvässä työmarkkina-asemassa olevien vanhempien Âehdoin. Tällaisissa perheissä isät Âtodennäköisemmin käyttävät heille kiintiöidyn vapaan ja äidillä on vakituinen työpaikka, johon palata.
Talousnäkökulma näkyy myös pyrkimyksenä kustannusneutraaliuteen: perhevapaiden uudistaminen ei saisi kasvattaa julkisia menoja. Tavoite heijastaa piintynyttä ajatusta siitä, ettei tasa-arvo saisi maksaa.
KUSTANNUSNEUTRAALIUDEN tavoittelu on johtanut siihen, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämä ja naisjärjestöjen pitkään ajama 6+6+6-malli on tuomittu liian kalliiksi. Mallissa isille korvamerkitty kuuden kuukauden vapaa yhdistyy Âansiosidonnaisen vanhempainrahakauden pidennykseen. Uusissa malleissa ansiosidonnainen vapaa pitenisi vain joitain viikkoja.
Koska kaikki isät eivät käyttäisi heille kiintiöitävää osuutta, isäÂkiintiön merkittävä kasvattaminen ilman vanhempainrahakauden pidentämistä heikentäisi äitien, perheiden ja lasten tilannetta.
Tämä on ongelma EK:n mallissa, jossa 12 kuukauden vanhempainÂrahakausi jaetaan vanhempien kesken puoliksi. Jos isä jättää kiintiönsä käyttämättä, äiti putoaa kotihoidon tuelle lapsen ollessa kuuden kuukauden ikäinen. Verrattuna nykyÂtilanteeseen perheen tulot pienenevät ja äidin taloudellinen itsenäisyys kärsii. Tutkimustiedon valossa näin kävisi useammin jo muutoinkin pienituloisissa perheissä.
PERHEIDEN valinnat ovat sidoksissa sukupuolten työnjaon pitkään historiaan, eikä tilanteen voi olettaa muuttuvan taikaiskusta. Uudistus on tarpeen, mutta sen lähtökohtana tulisi olla tutkimukseen perustuva ymmärrys perheiden, työelämän ja yhteiskunnan sukupuolittuneista rakenteista ja pyrkimys muuttaa ne tasa-arvoisemmiksi.
Tasa-arvo pitäisi nähdä investointina hyvinvointiin. Perhevapaamalli, joka todennäköisimmin parantaa työllisyyttä ja rasittaa vähiten julkista taloutta, ei välttämättä edistä Âsukupuolten tasa-arvoa.
Anna Elomäki ja Hanna Ylöstalo
Elomäki toimii Suomen Akatemian tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa ja Ylöstalo tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa.
perjantai, maaliskuu 17, 2017, 16:05
Suomen Kuvalehden 17.3.2017 ilmestyneessä numerossa 11 on kiintoisa aihekokonaisuus. Suomen kunnat luokiteltu viiden tähden hotelleiksi ja yhden tähden majataloiksi. Kuntavaaleissa huhtikuussa on alueesta riippen varsin erilaisia ongelmia alueittain. Kuntien eriytymiskehitys on vaihtelevaa. Tutkija, valtiotieteiden tohtori Timo Aro ja kuntakonsultti, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä laativat SK tilastoaineiston Manner-Suomen kunnista.Perustana on 18 muuttujaa. Kunnat on jaettu viiteen ryhmään:
väestö-, elinvoima-,kuntatalousindeksien yhteistuloksen perusteella.
Kärkeen päässeet 59 kuntaa ovat viiden tähden kuntia. Seuraavat kategoriassa neljän, kolmen, kahden tähden kuntia. Kussakin 60 kuntaa. Yhden tähden kuntia on 58. Aineisto on tehty vuoden 2016 kuntajaotuksen pohjalta. Manner-Suomessa oli tuolloin 297 kuntaa.
Miten erilaiselta pohjalta käydään kuntavaaleihin ja päätöksentekoon.
Toteutuessaan hallituksen suuri Maakunta- ja SOTE-uudistus jättää käsiin elinvoimatehtävät: maankäytön, kaavoituksen, elinvoimapolitiikan,koulutuksen, päivähoidon ja muut sivistyspalvelut.
Ei yllätä, että kärki löytyy etelästä: Kauniainen, Sipoo, Helsinki, Pirkkala, Espoo. Helsinki Tampere Turku. Kärkeen nousevat myös yllättäen kaksikieliset kunnat Pohjanmaalta. Vaasa, Pietarsaari. Pohjanmaan 15 kunnasta elinvoimaisimpien joukossa on peräti 11.
Kunnan sisäinen elinvoima on kiinni kyvystä tehdä päätöksiä.
SIJAINTI ratkaisee. Etelän ja länsirannikon, sekä pääradan kasvukeskukset nousevat elinvoimaisimpien joukkoon.
TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE, työllisten määrä suhteessa ei työllisiin on fataali muuttuja. tämä vaikuttaa alueella monia vuosia 5-10 v. Taloudellinen huoltosuhde on keskeinen. Se määrittää kuntatalouden vuosiksi eteenpäin. Työpaikka on keskiössä, se voi olla lähikunnissakin. Kaarinan ja Nurmijärven päättäjien ei ole tarvinnut miettiä, mitä arki olisi ilman Turkua ja Helsinkiä.
Neljän tähden kuntalistalta löytyy Raasepori, alempaa Forssa ja Salo. Sijainti ratkaisee. Koululaitokset merkitsevät. Erityisesti Yliopisto.
Salo ja Uusikaupunki ovat rakennemuutoskuntia.
Keskikaartin kolmoskaupungeissa on maakuntakeskuksia kuten Mikkeli ja Kouvola. Ryhmässä on myös mm. Hanko. Kaupungit ovat eläneet pitkän rakennemuutoksen.
Toisaalta kolmen tähden kunnissa voi päästä lyhyemmällä jonotuksella lääkäriin kuin viiden tähden kunnissa.
Tulevaisuuden ratkaisee strateginen päätöksentekokyky. Myös rata ja satama ratkaisevat.
Taistelua työpaikkakatoa vastaan
Elinvoiman paras tae on työpaikat. Kaksoiskansalaisuudella saattaisi olla merkitystä, siis kesämökit ja lisääntyvä kakksoasuminen. Kannattaa ottaa huomioon.
Toisen asteen ja ammattikorkeakoulutuksen sijainti ja tuoma pöhinä merkitsee paljon. Tässä meille pohdittavaa.
Tunnustan, että strategiatyö johon olen osallistunut Salon 2009 alusta ja viime vuosille asti on helpottanut omaa sisäistä prosessointiani. Ei ole mennyt hukkaan vaan avannut vaihtoehtojen pakan ja sisällön pohdinnan.
perjantai, maaliskuu 17, 2017, 14:39
LSSY:n Salo Karinan Palveluasemalla tänään töissä. Tärkeitä kohtaamisia ja keskusteluja. Kasvokkain ja puhelimitse. Tällä toiminnalla on tarvetta ja tilausta. Liity Jäseneksi!
Kotiin palatessa odotti pöydällä jo 1/17 Syöpäjärjestöjen aikakauslehti Syöpä. Kansainvälinen yhteistyö on kehityksen elinehto. Pääkirjoitus Sirkku Jyrkkiöltä, palstallani lyhennetty.
Syöpä oli harvinainen sairaus, kun Suomi itsenäistyi. Suomalaisten elinajanodote oli tuolloin 50 v. Kun Suomi täyttää 100 vuotta tartuntatauteihin kuolee vähän ihmisiä ja syöpään sairaistuneistakin yli puolet paranee. Lääketieteen valtava kehitys pohjautuu kansainväliseen yhteistyöhön. Syöpätutkijoiden perimmäinen tarkoitus on kehittää syövän hoitoa entistä paremmaksi.
Suomen Syöpärekisteri on pitkään raportoinut syövän hoitotuloksia. tavoite on saada tiedot myös kansalaisten käyttöön.
Potilaalle on tärkeää sekä tehokas hoito, että tuttu ja turvallinen hoitosuhde sairaalassa, joka sijaitsee mahdollisiamman lähellä kotia. Suomalainen syövänhoito kootaan alueellisiin syöpäkeskuksiin, jotka järjestävät hoitokokonaisuisuuden diagnostiikasta seurantaan ja kuntoutukseen. kansallinen syöpäkeskus koordinoi sekä alueellisten syöpäkeskusten toimintaa että yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa.
Potilas ei ole enää hoidon kohde vaan yhteistyökumppani. Vapaehtoistyö on elämän eliksiiriä.
Yhdessä rintamassa syöpää vastaan. CANCON-hanke edistää syövänhoitoa EuroopassaPotilaiden seurantaan liittyvät suositukset ovat Canconin lopputuloksena syntyvässä opaskirjassa. Opaskirja auttaa EU:n jäsenmaita parantamaan syöväntorjuntansa laatua. Varhainen toteaminen, paremmat hoitotulokset. Suomessa syöpäseulontoja on järjestetty jo 1960-luvulta. Lakisääteiset seulonnat ovat merkittävästi alentaneet niihin kutsuttujen syöpäkuolleisuutta. Kunnat päättävät seulonnoista, valitsevat niiden järjestäjät tarjouskilpailun perusteella. Maahan tulisi luoda keskitetty ohjausjärjestelmä. Ohjausryhmä, koordinaatiokeskus. Tarvitaan pitkäjänteistä toimintaa parantamaan seulontojen laatua. Arviointeineen.
Hoitoonpääsysyyn tavoitellaan yhdenmukaisia aikarajoja.
STM antoi vuonna 2010 suosituksia syövänhoidon kehittämiseksi aina vuoteen 2020. Suosituksessa määritettiin aikarajoja syövän hoidon järjestämiselle kuuden viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. leukemiat jopa päivystysluontoisesti. Radiologin lausunnon pitäisi olla käytettävissä viikossa tutkimuspyynnöstä. Kudosnäyte tulisi ottaa viikossa tutkimuspyynnön saapumisesta. Patologin lausunnon tulee olla käytettävissä viikon kuluessa näytteen otosta. Myös liitännäishoidot, kuten leikkausten jälkeiset sädehoidot , olisi aloitettava viimeistään neljän viikon kuluessa.
Toipuminen leikkauksesta on yksilöllistä ja vaikuttaa kokonaisuudessa. Syövän hoidon strategiaan kirjattiin näin 2010.
Hoitoonpääsyn seuranta tieto hyödyttää kaikkia. Sairaanhoitopiireissä onkologit ja kirurgit antavat työhön apuaan.
Rinta-, suolisto-,eturauhassyöpä enimmäisodotusajat on määritelty. Odottaminen on potilaan kannalta raskasta. Nopea konsultaatio on tavoitteena, tieto auttaa. Tiedon pohjalta tehdään valintoja.
Seuranta paljastaa jatkossa missä sairaalassa pääsee nopeimmin hoitoon.
Soita Syöpäkipulinjalle jos sinulla on kipuja arkena klo 9-12; Utsjoelta Hankoon välillä. Paikallispuhelun hinnalla. Soile Haakana ja Anna-Maija Koivusalo vastaavat puhelimeen. 050 3696707
<< <Edellinen | 28 | 29 | 30 | 31 | 32 | 33 | 34 | 35 | 36 | 37 | Seuraava> >>