Tulevat maakunnat etenevät eri tahtiin sotevalmisteluissaan



THL on tuottanut jokaisen maakunnan sote-palveluista arvion osana maakuntatalouden simulaatiota. Raporteista löytyy kiinnostavaa tietoa palvelujen saatavuudesta, kustannuksista, laadusta ja yhdenvertaisuudesta sekä valmistelujen etenemisestä. Mukana on myös tietoja eri tehtävä-alueista esimerkiksi perusterveydenhuollosta, ikääntyneiden palveluista sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluista.

THL:n arviointijohtaja Pekka Rissanen toivoo, että arvioinneista on hyötyä sekä STM:lle että maakunnille osana sote-valmisteluja. Kyseessä on kuitenkin vielä harjoitus ja tulokset ovat suuntaa antavia.





Hilmo ja Avohilmo yhdistyvät



Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin (Hilmo) sekä perusterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin (Avohilmo) tietosisältö yhtenäistetään tämän vuoden aikana. Uusi tietosisältö tulee käyttöön vuonna 2019. Uudistus koskee tässä vaiheessa pääasiassa terveydenhuollosta kerättäviä tietoja. Hilmo-uudistus mahdollistaa sote-uudistusta tukevan tiedonkeruun ja raportoinnin.

THL:n ylilääkäri Jutta Järvelin kertoo, mikä muuttuu vuonna 2019 ja miten kentän ääni huomioidaan uudistuksessa.



Nyt on oikea hetki päättää sosiaalihuollon liittymisestä Kanta-palveluihin



Kanta-palvelujen laajentaminen sosiaalihuoltoon luo edellytykset myös sote-uudistuksessa tarvittavaan asiakastiedon saatavuuteen uusilla sote-alueilla. Organisaatioissa tulee tehdä nyt päätös, millä aikataululla sosiaalihuollon Kanta-palvelut otetaan käyttöön.

Maakuntien arvioinnin ja rahoituksen kannalta on keskeistä, että sosiaalipalveluiden tiedot ovat käytettävissä kattavasti tietojärjestelmissä.



Pienituloinen ja yksin elävä ikäihminen tarvitsee usein kotihoitoa



THL:n selvityksen mukaan lähes joka neljäs pienituloisimmista 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista tarvitsee kotisairaanhoitoa tai kotipalvelua, suurituloisimmista hieman useampi kuin joka kymmenes.
Taustalla on paitsi pienituloisten suurempi sairastuvuus, myös yksin eläminen. Pienituloiset elävät yksin suurituloisia huomattavasti useammin, jolloin kotihoidon merkitys avun antajana korostuu.



THL tutkii, onko oman geeniperimänsä tietämisestä hyötyä



Uusi tutkimus selvittää, onko hyödyllistä kertoa ihmisille heidän perimäänsä ja aineenvaihduntaansa liittyvää tietoa ja näiden yhdessä muodostamaa riskiä sairastua kansantauteihin. Tavoite on selvittää, onko geenitiedosta sellaista hyötyä, että sen tulisi olla osa julkista terveydenhuoltoa. Tutkimukseen kutsutaan yli 7000 FinTerveys-tutkimukseen osallistunutta suomalaista.



Kuntien sote-menoissa tuhansien eurojen ero asukasta kohti



Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen käytettävät rahat asukasta kohti vaihtelevat merkittävästi kunnittain. THL:n tuoreen tilaston mukaan kunnat käyttivät vuonna 2016 sote-menoihin vähimmillään 2 167 euroa ja enimmillään 5 688 euroa per asukas.

Erot kuntien sosiaali- ja terveysmenoissa eivät kavennu merkittävästi, vaikka menot suhteutetaan siihen, kuinka paljon asukkaat tarvitsevat palveluita. Kun asukkaiden palvelutarpeet otetaan huomioon, eniten rahaa sote-palveluiden järjestämiseen käytettiin Lapissa ja Pohjanmaalla, vähiten Etelä-Karjalassa.

Kevät etenee. Työntäyteinen jakso jälleen edessä. Oma ammatti, syöpäasiat työssä kuin palveluasemalla päällimmäisenä mielessä. Kaupunginhallituksessa kuin jokaisessa luottamustoimessani henkilöstöjaoston puheenjohtajana, Lastensuojelun kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana. Ajattelen Sotea alati. Niin kokonaisvaltaisessti nykykäytäntöä muuttava kokonaisuus on haastavaa meille palvelujen käyttäjille kuin ammattilaisillekin. Mielestäni ylätason vastuu on erittäin suuri. Luottamusta ei saavuteta maakuntauudistuksella ja valinnanvapaudella. Vaan sillä että loppuun asti kannetaan vastuuta ihmisen näkökulmasta onnistuvista prosesseista, ilman väliinputoajia. Säästöjä on lähdetty hakemaan liian kovalla kädellä. Bisnes terveydenhuollossa huolettaa suuresti. Eettinen ajattelu on tärkeää ja moraali.

Varsinais-Suomen sairaanhoitajat ry Jäsenkirje 2/2018
Puheenjohtajan palsta


Näkyykö hoitotyön arvostus sairaanhoitajan palkassa



Kansalaisille suunnatuissa ammattien arvostuskyselyissä sairaanhoitajat nousevat ammattien kärkipäähän. Sairaanhoitajat ovat edelleen korkeasti koulutettuja hoitotyön ammattilaisia, joiden apua meistä jokainen jossain vaiheessa elämäänsä tarvitsee.

Sairaanhoitajat ovat noin 80 000 työllisen määrällä suuri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmä. Suurena ammattiryhmänä sairaanhoitajien työpanoksella ja osaamistasolla on merkittävä vaikutus väestön hyvinvointiin, kansanterveysongelmien ehkäisyyn, palveluiden saatavuuteen, hoitoon pääsyyn, hoidon laatuun ja toiminnan sujuvuuteen. Sairaanhoitajat ovat avainasemassa myös palveluohjauksen toteuttamisessa ja asiakaslähtöisen palvelukokonaisuuden yhteensovittamisessa palveluiden rajapinnoissa. Koulutettu ja motivoitunut sairaanhoitaja on voimavara, jonka työpanosta optimaalisesti hyödyntämällä parannetaan koko palvelujärjestelmän kustannustehokkuutta, näin kirjoittaa Suomen sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela

Toistaiseksi ala on vetovoimainen, mutta yhä useampi sairaanhoitaja on ilmoittanut harkitsevansa alan vaihtoa huonojen työolojen ja huonon palkkauksen vuoksi Sairaanhoitajan työn arki- kyselyssä. Sairaanhoitajien henkilöstövaje on kasvanut viime vuosina ja hoitajapulan ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa. Harmittavan usein sairaanhoitajien työn merkitys huomataan vasta kun on jo liian myöhäistä. Näin on käynyt muun muassa Ruotsissa, jossa sairaanhoitajista on jo huutava pula.

Suurin osa hoitotyön johtajista ja asiantuntijoista arvioi, että heillä ei ole tarpeeksi aikaa kehittää näyttöön perustuvaa toimintaa työpaikallaan. Vaikka terveydenhuoltolaki velvoittaa, että potilaan hoidon tulee perustua luotettavaksi arvioituun tutkimustietoon, vain 63 prosenttia heistä ilmoitti sen olevan organisaationsa strateginen tavoite.

Tiedot ilmenevät Hoitotyön tutkimussäätiö Hotuksen ja Sairaanhoitajaliiton kyselystä, joka lähetettiin noin 50 000 sairaanhoitajalle, hoitotyön johtajalle ja asiantuntijalle. Kyselyyn vastasi noin 1 400 henkeä. Sairaanhoitajista yli puolet katsoi, että hoitokäytännöt eivät perustu tutkimustietoon eivätkä viimeisimpiin hoitosuosituksiin. Samoin he vastasivat, etteivät olleet saaneet yksikössään koulutusta näyttöön perustuvasta toiminnasta.

Tulokset tarkoittavat Hotuksen tutkimusjohtaja Arja Holopaisen mukaan sitä, että hoidon laatu ja turvallisuus voivat vaihdella hoitavasta henkilöstä ja hoitopaikasta riippuen. Vanhentunut hoitokäytäntö voi aiheuttaa potilaalle esimerkiksi painehaavan, jonka seurauksena potilas kärsii tarpeettomasti ja yhteiskunnalle tulee tuhansien eurojen lisäkustannukset. Arjessa tutkimusnäyttö muokataan esimerkiksi tarkastuslistoiksi, potilasohjeiksi ja hoitosuosituksiksi.

Nyt käytävissä hoitoalan palkkaneuvotteluissa tehdään arvovalintoja, miten sairaanhoitajien työtä arvostetaan: nyt olisi aika maksaa ammattitaidosta ja vastuullisesta työstä niiden ansaitsema korvaus.

Heleää helmikuuta ja pirteän paukkuvia pakkasia



Riitta Karjalainen

puheenjohtaja

Toteutuuko näyttöön perustuva toiminta Suomessa? -linkki kyselytutkimuksen tuloksiin
Kevään 2018 yhteistä toimintaa - tule mukaan!
Jäsenilta 6.3.2018 klo 17.00 (klo16.30 alkaen kahvitus) apurahasaajat Ritva Kosklin ja Anne Mohn esittelevät Houstonin Opintomatkan antia mm. Magneetisairaala mallia. Paikkana TYKS, Kiinanmyllynkatu 4-8, U-sairaala 12krs Naistenklinikan luentosali ja edeltävästi aloituskahvitus 3.kerroksessa klo 16.30 alkaen. Ilmoittautumiset 6.3.2018 tapahtumaan 28.2.2018 mennessä


Vuosikokous 18.4.2018 klo 18.00. Paikkana Tehyn toimisto, Eerikinkatu 17c, Turku. Sääntömääräisten asioiden lisäksi henkilövalintoja kuten Varsinais-Suomen sairaanhoitajat alueyhdistyksen hallituksen valinta vuosille 2018-2022 (vuosikokouksesta - vuosikokoukseen) ja ehdotukset Varsinais-Suomen sairaanhoitajien edustajiksi Sairaanhoitajaliiton hallituksen jäseneksi, puheenjohtajistoon ja valtuuston varsinaiseksi ja varajäseniksi kaudelle 2019 -2022 (kalenterivuoden alusta loppuun). Puheenjohtaja Riitta Karjalaiselta saa lisätietoja eri tehtävistä, lisäksi omaa kiinnostusta ja käytettävyyttä luottamustoimiin voi esittää myös puheenjohtajalle.

Jäsentapahtuma la 12.5.2018 kansainvälisen sairaanhoitajapäivän merkeissä kepeästi kesään. Laita päivämäärä jo kalenteriin, aika ja paikka seuraavissa jäsenkirjeissä.

31.1.2018
Naisjärjestöjen Keskusliitto vetoaa: Valitaan nainen puhemieheksi!
Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä, että puhemieheksi, eduskunnan puheenjohtajaksi,
valitaan nainen. Puheenjohtaja valitaan eduskunnan äänestyksessä 5. helmikuuta 2018.
Eduskunnan puheenjohtajina on toiminut 111 vuoden aikana yhteensä vain kolme naista: Riitta
Uosukainen, Anneli Jäätteenmäki ja Maria Lohela. Miehiä puheenjohtajan tehtävässä on ollut
34. Miehet toimivat tällä hetkellä kaikissa muissa Suomen valtion ylimmissä johtotehtävissä kuten
hallituksen tärkeimmillä ministeripaikoilla ja tasavallan presidenttinä. Lokakuussa 2017 julkistetun
Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE:n tasa-arvoindeksin mukaan Suomi on ottanut tasa-arvon
takapakkia poliittisen ja taloudellisen vallan osalta. Syynä on naisten osuuden laskeminen
eduskunnassa ja hallituksessa sekä Suomen Pankin johtotehtävissä verrattuna 2010-luvun alkuun.
�Tämä on ainoa mahdollisuus valita nainen maamme johtopaikoille ennen ensi vuoden
eduskuntavaaleja. Suomi on tunnettu sukupuolten tasa-arvosta. Haluamme vahvasti korostaa,
että naiset ovat todella aliedustettuina valtion keskeisimmissä tehtävissä. Annamme maastamme
kansainvälisesti epäuskottavan kuvan, ellemme valitse lainkaan naisia keskeisiin johtotehtäviin.
Meillä on ansioituneita, laajalti arvostettuja ja hyvin kokeneita naisehdokkaita puhemiehen
tehtävään. Seuraavan valtion johtoon valittavan tulee olla nainen. Toivomme, että kansanedustajilla
on rohkeutta valita nainen puhemieheksi�, painottaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva
Biaudet.
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Eva Biaudet Terhi Heinilä
Puheenjohtaja Pääsihteeri
Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten tasa-arvoa edistävien
naisjärjestöjen kattojärjestö ja yhteistyöfoorumi. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 59
jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Keskusliitto toimii naisten aseman,
sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi yhdessä
jäsenjärjestöjen kanssa.
www.naisjarjestot.fi | NJKL Facebookissa | NJKL Twitterissä

Kuntaliiton hallituksen kannanotto budjettiriiheen:
Kuntatalouden kestävyys varmistettava - investointitarpeisiin vastattava
(Kuntaliitto tiedottaa 24.8.2017) Kuntatalouden tila on viime kuukausina edelleen kohentunut piristyneen yleisen talous- ja verotulokehityksen sekä kuntien oman menokurin myötä. Erot kuntakentän sisällä ovat kuitenkin suuria ja talouskasvun voimistuminen saattaa jopa lisätä niitä, muistutti Kuntaliiton hallitus kokoontuessaan torstaina 24.8.

Kuntataloudessa ei ole uutta jako- tai liikkumavaraa johtuen muun muassa kasvavista investointitarpeista sekä palvelujen kysynnän kasvusta. Perhevapaauudistuksen valmistelussa on huomioitava vaikutukset varhaiskasvatuspalveluiden kysyntään ja rahoitukseen.

Tässä tilanteessa kuntatalouden kestävyydestä ja kuntapolitiikan ennakoitavuudesta on pidettävä erityistä huolta, jotta kunnat kykenevät hoitamaan lukuisat lakisääteiset ja muut tehtävänsä sekä investointitarpeensa jatkossakin.

Mahdolliset uudet vero- ja maksukevennykset on kompensoitava kunnille täysimääräisesti. Kaavailtu varhaiskasvatusmaksujen alennuksen kompensoiminen osin kiinteistöveroja korottamalla ei ole aitoa, vaan kompensointi on tehtävä kokonaisuudessaan valtionosuuksia ja yhteisövero-osuutta lisäämällä. Lisätehtävistä on tässä vaiheessa pitäydyttävä, mutta vapausasteita nykytehtävien hoitamiseen on sen sijaan lisättävä osana normien purkamista.

Hallituksen tavoitteena on luoda kunnille osana julkisen talouden sopeuttamista edellytyksiä menosäästöihin tai tulojen lisäyksiin noin 700 milj. euron edestä vuoden 2019 tasolla. Kuntaliiton kesäkuisen kyselyn mukaan hallituksen mahdollistamat säästöt eivät ole toteutuneet kunnissa toivotulla tavalla. Kyselyn mukaan säästöjä tai tulojen lisäyksiä on koossa vasta 220 milj. euroa.

Kuntaliitto edellyttää, että sopeuttamistyötä jatketaan valtion ja kuntien yhteisin toimin. On myös huomioitava, että kunnat ovat sopeuttaneet talouttaan merkittävästi ja kustannusten kasvu on ollut ennätyksellisen hidasta. Kuntatalous on saavuttamassa sille asetetun tasapainotavoitteen.

Tästä huolimatta hallitus on kohdistamassa kuntiin vuodelle 2018 jälleen uusia valtionosuusleikkauksia, joita perusteellaan laskennallisilla kuntien menosäästöillä. Keskeisimpiä leikkauksia ovat kilpailukykysopimuksen mukaiseen vuosityöajan pidennykseen perustuva leikkaus sekä päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus.

Lisäksi Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että ammatillisen koulutuksen järjestäjille tulee uusia ja laajenevia tehtäviä ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Kuntaliiton arvion mukaan kustannukset lisääntyvät vähintään 80 milj. eurolla, eikä niihin ole varattu valtionosuuslainsäädännön edellyttämää täyttä rahoitusta.

Kuntaliitto vaatii, että vuosityöajan pidennyksen vuodelle 2018 kaavailtu valtion-osuusleikkaus, yhteensä 120 miljoonaa euroa, jaksotetaan uudelleen. Kuntaliiton tekemän kyselyn mukaan kuntien arvio laskennallisesta säästöstä on selvästi tavoiteltua pienempi ja toteutuu hitaasti.

Korjausvelkaa kurottava umpeen yhteisellä ohjelmalla
Kasvavaa kuntien miljardiluokan korjausvelkaa on kurottava umpeen valtion ja kun-tien yhteisellä ohjelmalla. Tässä erityisen kiireellistä on homekoulujen ja muiden julkisten rakennusten sisäilmaongelmien ratkaiseminen. Kuntaliitto kiirehtii ja tukee osaltaan tätä koskevan, maan hallituksen lupaaman, toimenpideohjelman laatimista ja konkreettista toteuttamista. Päätöksiä valtion osallistumisesta tulee tehdä jo budjettiriihessä. Sen osana tulee mahdollistaa Valtion asuntorahaston (VAR) varoista myönnettävät avustukset kuntien infrastruktuurin korjaamiseen.

Tärkeää on myös, että kuntien investointien erilaisia toteutus- ja rahoitusmuotoja, kuten leasingrahoitusta ja elinkaarimallia, kohdellaan valtion tuki- ja avustusmenettelyissä yhdenvertaisesti.

Sujuva kaavoitus ja riittävä asuntotuotanto kasvaville paikkakunnille on parasta työllisyyspolitiikkaa ja tärkeää myös asumiskustannusten hillinnän kannalta.

Kohtuuhintaisen asumisen tarjontaa on lisättävä erityisesti kasvukeskuksissa. Valtiovalta voi kannustaa kaupunkiseutujen kuntia tähän muun muassa MAL-sopimuksilla sekä valtion tukeman asuntotuotannon valtuuksien riittävyydestä ja kilpailukykyisistä ehdoista huolehtimalla. Valtion on myös konserniohjaustaan vahvistaen huolehdittava siitä, että esimerkiksi asemanseuduilla olevat valtion maa-alueet saadaan asuntotuotannon piiriin.

Kuntaliitto edellyttää, että elokuun alussa käynnistyneiden kuntapohjaisten alueellisten työllisyyskokeilujen määräaikaa pidennetään jo budjettiriihessä tehtävällä päätöksellä vuoden 2019 loppuun. Tämä on perusteltua sote- ja maakuntauudistuksen uuden aikataulun vuoksi. Samalla kokeiluista ehditään saada aidosti tuloksia, joita voidaan hyödyntää myös kasvupalvelu-uudistuksessa. Kuntien ja erityisesti kaupunkiseutujen osaamista ja panostuksia työllisyyden edistämiseen ei ole varaa menettää eikä niitä voida korvata markkinaehtoisuutta kasvattamalla.

Valtion kaavailemat leikkaukset työvoimapoliittisiin tukiin eivät ole perusteltuja tilanteessa, jossa rakenteellisen työttömyyden aiheuttamat kustannukset kunnille ovat säilyneet ennallaan. Valtio on sysäämässä pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamaa taloudellista vastuuta yhä enemmän kuntien harteille.

Muutostuen rahoitus turvattava kunnilta leikkaamatta
Kuntaliitto korostaa, että sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun rahoitus on varmistettava ja se kuuluu valtion vastuulle. Kun valmisteluaika pidentyi, resurssitarpeet luonnollisesti kasvavat.
Valtiovarainministeriön budjettiesitykseen sisältyy 40 miljoonan euron leikkaus kun-tien valtionosuuksista sen vuoksi, että kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä oletetaan säästyvän maakuntauudistuksen vuoksi sote-ICT -kehittämismenoja. Tämä on peruttava, sillä menosäästöä ei ole vuonna 2018 todennettavissa. Leikkaus on myös vastoin valtionosuusjärjestelmän peruslogiikkaa, johon kuuluva vuosittainen kustannustenjaon tarkistus ottaa automaattisesti huomioon mahdollisen kustannusten vähennyksen valtionosuuksien mitoituksessa.

Lisätietoja:
Markku Andersson, Kuntaliiton hallituksen I varapuheenjohtaja, p. 0400 653 403
Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 040 555 8458
Minna Punakallio, pääekonomisti, p. 040 751 5175