perjantai, maaliskuu 23, 2018, 12:38
../client/njkl/userfiles/original/ylapalkki2031354909.pngNAISET ON SAATAVA
DIGITALISAATION KÄRKIJOUKKOIHIN
Digitalisaation, robotisaation ja tekoälyn kehittyminen luo paljon mahdollisuuksia sukupuolten tasa-arvon ja naisten aseman parantamiselle. Tämän myötä meille avautuu uusia mahdollisuuksia koulutuksessa ja työssä. Digitaaliset alustat helpottavat naisten verkostoitumista ja luovat rakenteita esimerkiksi naisten yrittäjyyden tukemiselle. Digitalisaatio voi luoda myös joustavuutta työn ja perheen yhdistämiseen. Digitalisaatio on myös mahdollisuus edistää naisten osallistumista työmarkkinoille ja kasvattaa miesten roolia kodin ja perheen hoidossa.
Keskustelu työn, koulutuksen ja palveluiden digitalisaatiosta käy tällä hetkellä kuumana koko yhteiskunnassa. Tämänhetkisestä talouskasvusta jopa kaksi kolmasosaa syntyy kyvystä hyödyntää uutta teknologiaa, ja Suomesta povataan tekoälyn soveltamisen kärkimaata. Naiset ovat kuitenkin jääneet digitalisaatiokehityksessä paitsioon. Miesvaltainen ICT-ala kasvaa kasvamistaan, ja naisia on alan töissä ja koulutusohjelmissa vain pieni osa. Erot näkyvät jo peruskoulussa, jossa matematiikka ja fysiikka kiinnostavat poikia enemmän kuin tyttöjä. Tytöt Suomessa ovat OECD-maiden kärjessä luonnontieteiden osaajina, mutta eivät kuitenkaan valitse alan opintoja.
Vaikka naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon osalta voimme olla monesta asiasta iloisia ja ylpeitä, on tunnustettava, että globaali taantumus naisten oikeuksissa heijastuu vahvasti myös Euroopan unioniin ja Suomeen. Mottomme onkin: Tasa-arvon takapakki on pysäytettävä! Meidän on niin päätöksenteon, talouden kuin naisiin kohdistuvan väkivallankin osalta lopetettava peruutusvaihteella ajaminen ja jatkettava uudistusten linjalla!
Tyttöjä tulee kannustaa matemaattisten aineiden pariin ja naisia opiskelemaan tekniikan ja luonnontieteiden aloille. Teknisten alojen sukupuolieroja on purettava, ja alan työmarkkinoista on tehtävä inklusiiviset naisille. Digitalisaatio vaikuttaa merkittävästi myös naisvaltaisiin aloihin. Meidän on pidettävä huoli, että naiset eivät ole pelkässä loppukäyttäjän roolissa vaan aktiivisesti mukana koko yhteiskuntaa muovaavien digitaalisten työkalujen ja palvelujen kehittämisessä.
Naisjärjestöjen Keskusliitto on mukana aktivoimassa naisia digitalisaatioon ja vaikuttamassa yhteiskunnassamme naisten asemaan digitalisaatiossa. Myös viime viikolla New Yorkissa järjestetyn YK:n naisten asema -toimikunnan (CSW) istunnon, YK:n toiseksi suurimman kokouksen, teemana oli juuri naiset ja digitalisaatio. Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä oli mukana kokouksessa.
Naisjärjestöjen Keskusliitto oli Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimiston kumppanina järjestämässä Naiset, tytöt ja digiosallisuus -seminaaria naistenpäiväviikolla. Jatkamme keskustelua digitalisaation tasa-arvosta naisjärjestöjen Naiset #digiajassa -kevättapahtumassa keskiviikkona 2. toukokuuta Eurooppasalissa. Toivotamme kaikki kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi
( 1019 views )
| permalink
|
torstai, maaliskuu 15, 2018, 09:12
Tulevat maakunnat etenevät eri tahtiin sotevalmisteluissaanTHL on tuottanut jokaisen maakunnan sote-palveluista arvion osana maakuntatalouden simulaatiota. Raporteista löytyy kiinnostavaa tietoa palvelujen saatavuudesta, kustannuksista, laadusta ja yhdenvertaisuudesta sekä valmistelujen etenemisestä. Mukana on myös tietoja eri tehtävä-alueista esimerkiksi perusterveydenhuollosta, ikääntyneiden palveluista sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluista.
THL:n arviointijohtaja Pekka Rissanen toivoo, että arvioinneista on hyötyä sekä STM:lle että maakunnille osana sote-valmisteluja. Kyseessä on kuitenkin vielä harjoitus ja tulokset ovat suuntaa antavia.
Hilmo ja Avohilmo yhdistyvät
Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin (Hilmo) sekä perusterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin (Avohilmo) tietosisältö yhtenäistetään tämän vuoden aikana. Uusi tietosisältö tulee käyttöön vuonna 2019. Uudistus koskee tässä vaiheessa pääasiassa terveydenhuollosta kerättäviä tietoja. Hilmo-uudistus mahdollistaa sote-uudistusta tukevan tiedonkeruun ja raportoinnin.
THL:n ylilääkäri Jutta Järvelin kertoo, mikä muuttuu vuonna 2019 ja miten kentän ääni huomioidaan uudistuksessa.
Nyt on oikea hetki päättää sosiaalihuollon liittymisestä Kanta-palveluihin
Kanta-palvelujen laajentaminen sosiaalihuoltoon luo edellytykset myös sote-uudistuksessa tarvittavaan asiakastiedon saatavuuteen uusilla sote-alueilla. Organisaatioissa tulee tehdä nyt päätös, millä aikataululla sosiaalihuollon Kanta-palvelut otetaan käyttöön.
Maakuntien arvioinnin ja rahoituksen kannalta on keskeistä, että sosiaalipalveluiden tiedot ovat käytettävissä kattavasti tietojärjestelmissä.
Pienituloinen ja yksin elävä ikäihminen tarvitsee usein kotihoitoa
THL:n selvityksen mukaan lähes joka neljäs pienituloisimmista 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista tarvitsee kotisairaanhoitoa tai kotipalvelua, suurituloisimmista hieman useampi kuin joka kymmenes.
Taustalla on paitsi pienituloisten suurempi sairastuvuus, myös yksin eläminen. Pienituloiset elävät yksin suurituloisia huomattavasti useammin, jolloin kotihoidon merkitys avun antajana korostuu.
THL tutkii, onko oman geeniperimänsä tietämisestä hyötyä
Uusi tutkimus selvittää, onko hyödyllistä kertoa ihmisille heidän perimäänsä ja aineenvaihduntaansa liittyvää tietoa ja näiden yhdessä muodostamaa riskiä sairastua kansantauteihin. Tavoite on selvittää, onko geenitiedosta sellaista hyötyä, että sen tulisi olla osa julkista terveydenhuoltoa. Tutkimukseen kutsutaan yli 7000 FinTerveys-tutkimukseen osallistunutta suomalaista.
Kuntien sote-menoissa tuhansien eurojen ero asukasta kohti
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen käytettävät rahat asukasta kohti vaihtelevat merkittävästi kunnittain. THL:n tuoreen tilaston mukaan kunnat käyttivät vuonna 2016 sote-menoihin vähimmillään 2 167 euroa ja enimmillään 5 688 euroa per asukas.
Erot kuntien sosiaali- ja terveysmenoissa eivät kavennu merkittävästi, vaikka menot suhteutetaan siihen, kuinka paljon asukkaat tarvitsevat palveluita. Kun asukkaiden palvelutarpeet otetaan huomioon, eniten rahaa sote-palveluiden järjestämiseen käytettiin Lapissa ja Pohjanmaalla, vähiten Etelä-Karjalassa.
sunnuntai, maaliskuu 11, 2018, 16:59
Kevät etenee. Työntäyteinen jakso jälleen edessä. Oma ammatti, syöpäasiat työssä kuin palveluasemalla päällimmäisenä mielessä. Kaupunginhallituksessa kuin jokaisessa luottamustoimessani henkilöstöjaoston puheenjohtajana, Lastensuojelun kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana. Ajattelen Sotea alati. Niin kokonaisvaltaisessti nykykäytäntöä muuttava kokonaisuus on haastavaa meille palvelujen käyttäjille kuin ammattilaisillekin. Mielestäni ylätason vastuu on erittäin suuri. Luottamusta ei saavuteta maakuntauudistuksella ja valinnanvapaudella. Vaan sillä että loppuun asti kannetaan vastuuta ihmisen näkökulmasta onnistuvista prosesseista, ilman väliinputoajia. Säästöjä on lähdetty hakemaan liian kovalla kädellä. Bisnes terveydenhuollossa huolettaa suuresti. Eettinen ajattelu on tärkeää ja moraali.maanantai, helmikuu 12, 2018, 11:14
Varsinais-Suomen sairaanhoitajat ry Jäsenkirje 2/2018Puheenjohtajan palsta
Näkyykö hoitotyön arvostus sairaanhoitajan palkassa
Kansalaisille suunnatuissa ammattien arvostuskyselyissä sairaanhoitajat nousevat ammattien kärkipäähän. Sairaanhoitajat ovat edelleen korkeasti koulutettuja hoitotyön ammattilaisia, joiden apua meistä jokainen jossain vaiheessa elämäänsä tarvitsee.
Sairaanhoitajat ovat noin 80 000 työllisen määrällä suuri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmä. Suurena ammattiryhmänä sairaanhoitajien työpanoksella ja osaamistasolla on merkittävä vaikutus väestön hyvinvointiin, kansanterveysongelmien ehkäisyyn, palveluiden saatavuuteen, hoitoon pääsyyn, hoidon laatuun ja toiminnan sujuvuuteen. Sairaanhoitajat ovat avainasemassa myös palveluohjauksen toteuttamisessa ja asiakaslähtöisen palvelukokonaisuuden yhteensovittamisessa palveluiden rajapinnoissa. Koulutettu ja motivoitunut sairaanhoitaja on voimavara, jonka työpanosta optimaalisesti hyödyntämällä parannetaan koko palvelujärjestelmän kustannustehokkuutta, näin kirjoittaa Suomen sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela
Toistaiseksi ala on vetovoimainen, mutta yhä useampi sairaanhoitaja on ilmoittanut harkitsevansa alan vaihtoa huonojen työolojen ja huonon palkkauksen vuoksi Sairaanhoitajan työn arki- kyselyssä. Sairaanhoitajien henkilöstövaje on kasvanut viime vuosina ja hoitajapulan ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa. Harmittavan usein sairaanhoitajien työn merkitys huomataan vasta kun on jo liian myöhäistä. Näin on käynyt muun muassa Ruotsissa, jossa sairaanhoitajista on jo huutava pula.
Suurin osa hoitotyön johtajista ja asiantuntijoista arvioi, että heillä ei ole tarpeeksi aikaa kehittää näyttöön perustuvaa toimintaa työpaikallaan. Vaikka terveydenhuoltolaki velvoittaa, että potilaan hoidon tulee perustua luotettavaksi arvioituun tutkimustietoon, vain 63 prosenttia heistä ilmoitti sen olevan organisaationsa strateginen tavoite.
Tiedot ilmenevät Hoitotyön tutkimussäätiö Hotuksen ja Sairaanhoitajaliiton kyselystä, joka lähetettiin noin 50 000 sairaanhoitajalle, hoitotyön johtajalle ja asiantuntijalle. Kyselyyn vastasi noin 1 400 henkeä. Sairaanhoitajista yli puolet katsoi, että hoitokäytännöt eivät perustu tutkimustietoon eivätkä viimeisimpiin hoitosuosituksiin. Samoin he vastasivat, etteivät olleet saaneet yksikössään koulutusta näyttöön perustuvasta toiminnasta.
Tulokset tarkoittavat Hotuksen tutkimusjohtaja Arja Holopaisen mukaan sitä, että hoidon laatu ja turvallisuus voivat vaihdella hoitavasta henkilöstä ja hoitopaikasta riippuen. Vanhentunut hoitokäytäntö voi aiheuttaa potilaalle esimerkiksi painehaavan, jonka seurauksena potilas kärsii tarpeettomasti ja yhteiskunnalle tulee tuhansien eurojen lisäkustannukset. Arjessa tutkimusnäyttö muokataan esimerkiksi tarkastuslistoiksi, potilasohjeiksi ja hoitosuosituksiksi.
Nyt käytävissä hoitoalan palkkaneuvotteluissa tehdään arvovalintoja, miten sairaanhoitajien työtä arvostetaan: nyt olisi aika maksaa ammattitaidosta ja vastuullisesta työstä niiden ansaitsema korvaus.
Heleää helmikuuta ja pirteän paukkuvia pakkasia
Riitta Karjalainen
puheenjohtaja
Toteutuuko näyttöön perustuva toiminta Suomessa? -linkki kyselytutkimuksen tuloksiin
Kevään 2018 yhteistä toimintaa - tule mukaan!
Jäsenilta 6.3.2018 klo 17.00 (klo16.30 alkaen kahvitus) apurahasaajat Ritva Kosklin ja Anne Mohn esittelevät Houstonin Opintomatkan antia mm. Magneetisairaala mallia. Paikkana TYKS, Kiinanmyllynkatu 4-8, U-sairaala 12krs Naistenklinikan luentosali ja edeltävästi aloituskahvitus 3.kerroksessa klo 16.30 alkaen. Ilmoittautumiset 6.3.2018 tapahtumaan 28.2.2018 mennessä
Vuosikokous 18.4.2018 klo 18.00. Paikkana Tehyn toimisto, Eerikinkatu 17c, Turku. Sääntömääräisten asioiden lisäksi henkilövalintoja kuten Varsinais-Suomen sairaanhoitajat alueyhdistyksen hallituksen valinta vuosille 2018-2022 (vuosikokouksesta - vuosikokoukseen) ja ehdotukset Varsinais-Suomen sairaanhoitajien edustajiksi Sairaanhoitajaliiton hallituksen jäseneksi, puheenjohtajistoon ja valtuuston varsinaiseksi ja varajäseniksi kaudelle 2019 -2022 (kalenterivuoden alusta loppuun). Puheenjohtaja Riitta Karjalaiselta saa lisätietoja eri tehtävistä, lisäksi omaa kiinnostusta ja käytettävyyttä luottamustoimiin voi esittää myös puheenjohtajalle.
Jäsentapahtuma la 12.5.2018 kansainvälisen sairaanhoitajapäivän merkeissä kepeästi kesään. Laita päivämäärä jo kalenteriin, aika ja paikka seuraavissa jäsenkirjeissä.
keskiviikko, tammikuu 31, 2018, 10:47
31.1.2018Naisjärjestöjen Keskusliitto vetoaa: Valitaan nainen puhemieheksi!
Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä, että puhemieheksi, eduskunnan puheenjohtajaksi,
valitaan nainen. Puheenjohtaja valitaan eduskunnan äänestyksessä 5. helmikuuta 2018.
Eduskunnan puheenjohtajina on toiminut 111 vuoden aikana yhteensä vain kolme naista: Riitta
Uosukainen, Anneli Jäätteenmäki ja Maria Lohela. Miehiä puheenjohtajan tehtävässä on ollut
34. Miehet toimivat tällä hetkellä kaikissa muissa Suomen valtion ylimmissä johtotehtävissä kuten
hallituksen tärkeimmillä ministeripaikoilla ja tasavallan presidenttinä. Lokakuussa 2017 julkistetun
Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE:n tasa-arvoindeksin mukaan Suomi on ottanut tasa-arvon
takapakkia poliittisen ja taloudellisen vallan osalta. Syynä on naisten osuuden laskeminen
eduskunnassa ja hallituksessa sekä Suomen Pankin johtotehtävissä verrattuna 2010-luvun alkuun.
”Tämä on ainoa mahdollisuus valita nainen maamme johtopaikoille ennen ensi vuoden
eduskuntavaaleja. Suomi on tunnettu sukupuolten tasa-arvosta. Haluamme vahvasti korostaa,
että naiset ovat todella aliedustettuina valtion keskeisimmissä tehtävissä. Annamme maastamme
kansainvälisesti epäuskottavan kuvan, ellemme valitse lainkaan naisia keskeisiin johtotehtäviin.
Meillä on ansioituneita, laajalti arvostettuja ja hyvin kokeneita naisehdokkaita puhemiehen
tehtävään. Seuraavan valtion johtoon valittavan tulee olla nainen. Toivomme, että kansanedustajilla
on rohkeutta valita nainen puhemieheksi”, painottaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva
Biaudet.
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Eva Biaudet Terhi Heinilä
Puheenjohtaja Pääsihteeri
Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten tasa-arvoa edistävien
naisjärjestöjen kattojärjestö ja yhteistyöfoorumi. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 59
jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Keskusliitto toimii naisten aseman,
sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi yhdessä
jäsenjärjestöjen kanssa.
www.naisjarjestot.fi | NJKL Facebookissa | NJKL Twitterissä
<< <Edellinen | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | Seuraava> >>