Naistenp√§iv√§n aattona 7.3.-20 
lauantai, maaliskuu 7, 2020, 07:25
KESKIAJALTA kevään 2020 Eurooppaan siirretty ihminen olisi monen asian ääressä hämillään. Koronavirusepidemian torjuntaan käytettävät keinot olisivat kuitenkin tuttuja jo 1300-luvulta: julistetaan karanteeni, eristetään sairastuneet ja mahdolliset tartuttajat.

Edistysuskovainen nykyihminen voikin viettää hiljaisen hetken pohtimalla sitä, että tarpeeksi nopeasti leviävien virustautien estämisessä käyttöön otetaan edelleen samoja keinoja kuin keskiajan kulkutautiepidemioiden torjunnassa.

Se ei tietenkään ole koko totuus. Parantavaa lääkettä ei ole, mutta nykyaikaisella tehohoidolla on monia keinoja auttaa, jos potilas kuuluu siihen erittäin pieneen vähemmistöön, jolle koronavirus aiheuttaa vaarallisia oireita.






PARHAILLAAN leviävä epidemia ja taudin aiheuttava koronavirus ovat ennennäkemättömän tieteellisen syynin kohteina. Tutkimustuloksia julkaistaan vain tunteja sen jälkeen kun ne on saatu valmiiksi. Normaaliaikoina prosessi kestää kuukausia.

Tavoitteena on löytää joko lääke, jolla sairastuneita voidaan hoitaa, tai rokote, jolla tartuntoja voidaan estää.

Virustauteihin tepsivän lääkkeen löytäminen on hankalaa. Esimerkiksi sikainfluenssaepidemiassa kymmenen vuotta sitten sairastuneille annettiin Tamiflu-lääkettä, mutta myöhemmin sen tehokkuudesta on saatu ristiriitaisia tutkimustuloksia.

Rokotteita koronavirusta vastaan on kehitteillä jo nyt ainakin kahdeksan. Ehdokkaiden testaaminen ja tuotantoon saaminen kestää kuitenkin jopa vuoden.





TUTUMPIA kausi-influenssoja varten on jo nyt järjestelmä, joka tuottaa joka vuosi rokotteen sen vuoden yleisimpiä influenssaviruksia vastaan. Koko ketju toimii nopeasti alkaen siitä, kun influenssakausi käynnistyy keväällä eteläisellä pallonpuoliskolla, ja päättyen siihen, kun suomalainen terveyskeskuskävijä syksyllä saa influenssapiikin käsivarteensa.

Samanlainen ketju viruksen havaitsemisesta rokotteen massavalmistamiseen on hiottava mahdollisimman toimivaksi myös aiemmin tuntemattomien tautien kohdalla. Ja ketjun kaikki vaiheet on saatava toimimaan nopeasti turvallisuudesta tinkimättä. Lopullinen tavoite on yleisrokote, joka antaisi elinikäisen suojan esimerkiksi kaikkia influenssoja vastaan.

Pandemian uhatessa poliitikot puhuvat yhteistyöstä ja antavat lupauksia, jotka tilanteen rauhoituttua pikkuhiljaa unohtuvat. Tutkimusrahoitusta leikataan, varautuminen on kallista, rahalle on muutakin käyttöä kuin valmistautuminen johonkin teoreettiselta tuntuvaan tulevaisuuden terveysuhkaan.

Tällä hetkellä koronaviruksen aiheuttama terveysuhka on kaikkea muuta kuin teoreettinen. Onkin juuri oikea aika tehdä päätöksiä sitä seuraavaa kertaa varten, kun jostain päin maailmaa alkaa tihkua tietoa uudesta, nopeasti leviävästä virustaudista.


( 143 views )   |  permalink   |  

18.2.2020 
tiistai, helmikuu 18, 2020, 19:04
Salon Kaupunginhallitus on käsitellyt oppimisympäristötyön. Ohessa kaupunginhallituksen päätökset. Ja kokonaisuudessaan Salon Kaupunginvaltuuston kokouksen esityslistan asiat ja valtuuston käsittely oppimisympäristötyöstä.

http://salo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST. ... 20204342-4
KH linjaukset 10.2.2020 löytyvät täältä.
( 249 views )   |  permalink   |  

24.1.2020 
perjantai, tammikuu 24, 2020, 08:50
Mistä vetoa sote-keskuksiin?
Suomen sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela otti kantaa blogissaan 28.11.19 tuleviin sote-keskuksiin

Terveyskeskukset ovat vakavassa kriisissä. Resurssit ja työolot eivät ole kunnossa, ja näin ollen sekä lääkärit että hoitohenkilökunta uupuvat. Myös työvoimasta käydään kiivasta taistelua

Ratkaisu terveyskeskuskriisiin, kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun ja seitsemän päivän hoitotakuun täyttymiseen on palveluiden moniammatillisessa kehittämisessä.

Lääkärikeskeiset ratkaisut, kuten 1 000 terveyskeskuslääkäriviran lisääminen, eivät yksinään ongelmia ratkaise. Ajatusmalli siitä, että lääkäri on kaiken keskiössä ja muut hänen apulaisiaan, on vanhanaikainen ja hierarkkinen. Liiallinen keskittyminen lääkäreihin voi hidastaa potilaan hoitoa ja heikentää terveyskeskusten tehokkuutta.

Esimerkiksi avovastaanottotoiminnassa sairaanhoitajien ty√∂nkuva on hyvin itsen√§inen. Sairaanhoitajalla on merkitt√§v√§ rooli hoidon tarpeen arvioinnissa, ja h√§n pystyy ohjaamaan potilaan sopivalle ammattilaiselle eik√§ potilas joudu pompoteltavaksi. Toimivalla l√§√§k√§ri‚Äďsairaanhoitaja-ty√∂parimallilla, hoitajavastaanotoilla, asiakasvastaava-mallilla ja sairaanhoitajien rajatulla l√§√§kkeenm√§√§r√§√§misoikeudella on saatu hyvi√§, asiakaskeskeisi√§ ja kustannustehokkaita tuloksia. N√§it√§ malleja tulee hy√∂dynt√§√§ t√§ysim√§√§r√§isesti.

Työnjaon kehittämisen pitää olla hallittua, jotta potilasturvallisuus ja terveydenhuollon ammattilaisten oikeusturva toteutuvat. Tarvitaan riittävä täydennyskoulutus, mahdollisuus konsultoida muita ammattilaisia ja tehtävän vaativuuden mukainen palkkaus. Osaamista ja sen kehittämistä tulee myös johtaa. Veto- ja pitovoiman varmistamiseksi sote-keskuksissa tarvitaan kaikkien ammattiryhmien osaamista. Ilman sitä organisaatiot eivät toimi optimaalisesti sen enempää laadukkaan hoidon, potilaskokemusten kuin kustannustehokkuudenkaan näkökulmasta.










( 465 views )   |  permalink   |  

19.1.2020 
sunnuntai, tammikuu 19, 2020, 15:14
Kuin marraskuussa ja eletään tammikuuta 2020
Plussaa lähes 10 astetta. Pimeää ja sateista.
Matka jatkuu ja kokouksia piisaa. Haasteellinen kevät. Isoja asioita ja päätöksiä.
( 204 views )   |  permalink   |  

11.1.2020 
lauantai, tammikuu 11, 2020, 07:30
Tutustu tästä linkistä Salon Oppimisympäristöselvitykseen

https://www.salo.fi/ajankohtaista/55375.aspx


( 250 views )   |  permalink   |  


<< <Edellinen | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | Seuraava> >>