Terveiset Kuntatalolta Uso tapaaminen kuntien kesken teemalla Talous ja ympäristöhaasteet

-----------------------------------------------------------------
VM kunta-asiaa

Kuntatalouden menot ovat lähteneet voimakkaaseen kasvuun
Valtiovarainministeriö 31.5.2019 8.37
TIEDOTE Kuntatalouden menot ovat lähteneet voimakkaaseen kasvuun
Taustalla näkyy erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu. Kuntien tilinpäätöstiedot vuodelta 2018 julkaistiin 31.5.

Kuntien tilinpäätöstiedot vuodelta 2018 on julkaistu. Kuntatalouden menot ovat lähteneet jälleen voimakkaaseen kasvuun. Taustalla on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu. Menojen kasvun, verorahoituksen vähenemisen ja investointien kasvun johdosta kuntakonsernien toiminnan ja investointien rahavirta heikkeni merkittävästi. Samanaikaisesti kuntakonsernien lainakanta kasvoi noin 1,34 miljardilla eurolla niin, että kuntakonsernien kokonaislainamäärä on nyt lähes 36 miljardia euroa.

Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyn eli ns. kriisikuntamenetelyn käynnistämisen kriteerit täyttyvät neljän kunnan osalta (Honkajoki, Kyyjärvi, Vehmaa, Rantasalmi) ja yhä useampi kunta lähestyy kriteerejä.

Myös kuntayhtymien vuosikate heikkeni. Muutos johtui ennen kaikkea toimintamenojen suuresta kasvusta,jota toimintatuottojen kasvu ei riittänyt kattamaan. Merkittävien investointien vuoksi kuntayhtymien lainakanta kasvoi yli 400 miljoonalla eurolla.

Kuntakonsernien, peruskuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöstietoja on analysoitu valtiovarainministeriön muistiossa.

Kuntien tilinpäätöstiedot 2018, muistio PDF 237kB

Lisätiedot:
Vesa Lappalainen, neuvotteleva virkamies, puh. 02955 30389

Pasi Leppänen, neuvotteleva virkamies, puh. 02955 30564

Minna-Marja Jokinen, hallitusneuvos, puh. 02955 30018

TIEDOTE 30.4.2019





Talousarviomuutokset kaupunginvaltuuston päätettäväksi





Salon kaupungin verotuloennuste vuodelle 2019 laski aiemmasta arviosta noin 3 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus asetti 8.4.2019 vuoden 2019 säästötavoitteeksi 3 miljoonaa euroa, joka vastaa verotuloennusteen alenemaa. Kaupunginhallitus käsitteli 29.4.2019 talousarvion muutosehdotusta viranhaltijavalmistelun pohjalta ja ehdottaa valtuustolle muutetun talousarvion ja rahoituslaskelman hyväksymistä. Valtuusto käsittelee asiaa 6.5.2019.

Viranhaltijavalmistelun pohjalta kaupunginhallitus ehdottaa yhteensä 2,2 miljoonan euron menoleikkauksia ja tulojen lisäyksiä. Samalla korjataan valtionosuudet valtiovarainministeriön päätöstä vastaavalle tasolle ja tarkistetaan rahoituskuluja. Muutosten kokonaisvaikutus on 3 miljoonan euron tavoitteen mukainen.


Talousarviomuutokseen sisältyy lisäksi poistotason korjaaminen. Kaikkien esitettyjen muutosten jälkeen talousarvio on noin 4,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alun perin vuoden 2019 talousarvio oli 3,3 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Kaupunginvaltuusto päättää palvelualuekohtaisten säästöjen euromääräisen tason ja lautakunnat tekevät päätökset yksityiskohtaisista säästökohteista. Opetuslautakunta on jo päättänyt varhaiskasvatuksen maksuperusteiden muutoksista ja kaupunkikehityslautakunta muun muassa kaupungin rakennusten ilmanvaihdon ja lämmityksen säätötoimenpiteistä sekä puunmyyntitulojen lisäyksestä. Lautakunnat tekevät muut päätökset säästöistä toukokuun aikana. Oheisesta liitteestä löytyy viranhaltijoiden valmistelema luonnos säästökohteista. Lopulliset säästöesitykset valmistellaan lautakuntien esityslistoille valtuuston kokouksen jälkeen.





Lisätietoja: Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi, 050 472 9060, anna-kristiina.jarvi@salo.fi.





Viestintäpäällikkö
Teija Järvelä

Naisjärjestöjen Keskusliitto: EU:n on oltava myös naisten!

Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii, että sukupuolten tasa-arvo nostetaan keskeisesti agendalle europarlamenttivaaleissa, Suomen EU-puheenjohtajakaudella ja Euroopan unionin politiikassa. Sukupuolten tasa-arvo ja naisten oikeudet ovat viime vuosina ottaneet takapakkia Euroopan unionissa ja monissa sen jäsenvaltioissa, mukaan lukien Suomessa. Myös Euroopan unionin politiikassa tasa-arvotavoitteita ja -toimia on heikennetty.

Naisjärjestöjen Keskusliitto haluaa lisätä naisten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia Euroopan unionissa. Politiikan johtopaikat ovat valtaosin miesten hallussa koko EU:n alueella. Naisten osuus Euroopan parlamentin jäsenistä on tällä hetkellä 36 prosenttia. Suomi on kuulunut Euroopan unioniin jo 24 vuoden ajan, mutta naista ei ole vielä kertaakaan valittu Suomen komissaariksi. Naisten tasavertainen osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon on edellytys demokratian toteutumiselle ja naisten osuus päätöksentekijöistä on yksi keskeinen tasa-arvon toteutumisen mittari. Euroopan unioni vaikuttaa laajasti päätöksentekoon Suomessa ja naisten elämään kokonaisuudessaan, mm. samapalkkaisuuteen, lasikattojen rikkomiseen ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen.

"Voivatko naiset kokea EU:n olevan heitä varten, jos valtaosa päättäjistä on miehiä? Jostain kertoo se, että naisten äänestysaktiivisuus on europarlamenttivaaleissa miehiä alhaisempi, kun yleensä naiset äänestävät vaaleissa miehiä aktiivisemmin. Me naisjärjestöissä toivommekin, että naiset lähtevät aktiivisesti vaaliuurnille. Euroopan tulevaisuutta tehdään nyt. Äänestämättä jättäminen voi antaa tilaa ryhmille, jotka heikentävät naisten oikeuksia ja tasa-arvoa Euroopan unionissa," Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet muistuttaa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto kannustaa äänestämään naista europarlamenttivaaleissa, ja on laatinut listan naisehdokkaista.

Europarlamenttivaalit pidetään 26.5.2019. Ennakkoäänestys kotimaassa 15.-21.5. ja ulkomailla 15.-18.5.2019.

Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteet Suomen EU-puheenjohtajakaudelle.

Elina Suonio-Peltosalo 27.4.2019

Tervehdyssanat
Kansallinen veteraanipäivä 27.4.2019, Moision koulu

Arvoisat sotiemme veteraanit ja lotat, veteraanipuolisot ja veteraanilesket!
Arvoisa juhlayleisö!

Kansallinen veteraanipäivä on tarkoitettu kaikkien suomalaisten juhlapäiväksi. Tänään juhlitaan järjestyksessä 33. kansallista veteraanipäivää teemalla On aika muistaa. Kuntaliiton tämän vuoden suosituksessa toivotaan että erityisesti kunnissa, kouluissa ja oppilaitoksissa vietettäisiin kansallista veteraanipäivää.
Veteraanit turvasivat itsenäisyytemme, jälleen rakensivat maan, sekä myöhemmällä toiminnallaan loivat lujan perustan Suomen nykyiselle, arvostetulle kansainväliselle asemalle. Veteraanien työ loi myös perustan kansakunnan keskeisille arvoille, vapaudelle ja vastuulle sekä yhtenäisyydelle ja yhteistyölle. Veteraanien rivit harvenevat ja meidän jälkipolvien on huolehdittava siitä, että muistamme veteraanien sota ajan uhraukset ja sotien jälkeisen valtavan työmäärän itsenäisen Suomen jälleenrakentamiseksi.
Monilla mittareilla mitaten olemme mallioppilas maailman muiden maiden joukossa. Vaikka meidänkin yhteiskunnassamme on ongelmia, ovat ne kuitenkin ratkaistavissa, jos on yhteistä tahtoa. Samalla jälleenrakennusasenteella olemme pyrkineet ratkaisemaan Salon ongelmia, jotka ovat liittyneet työllisyyteen ja sitä kautta kaupungin talouteen. Elinkeinoelämän rajut muutokset ovat Salolle olleet oma taistelunsa.
Tulevaisuus näyttää monella tapaa valoisammalta kuin muutama vuosi sitten. Salolaisille on kertyny muutososaamista, kriisinhallintakykyä, jonka ansiosta Salo varmasti pärjää tulevaisuudessa. Olemme keskellä murrosta, jossa kyseenalaistetaan hyvinvointipalveluiden rakenteita kuin sisältöäkin. Murroksen taustalla on lukuisia tekijöitä maailman taloudesta maamme ikärakenteeseen. Salossa joudumme miettimään kaupungin toimintojen sopeuttamista taloustilannetta vastaavaksi. Tarvitsemme talouskasvua ja lisää työllisyyttä jotta hyvinvointiyhteiskuntamme palveluineen on vakaalla pohjalla. Kaksi kolmasosaa kuntakentästä teki viime vuonna alijäämäisen tuloksen, Salo muiden joukossa.
Salossa on jo tehty kaupunginjohtajamme Lauri Innan johdolla paljon toimenpiteitä kaupungin elinvoiman lisäämiseksi ja pitovoiman vahvistamiseksi. Toiminnan keskiössä on ajatus joka päivä paremmasta Salosta. Kaupungin strategiaa toteutetaan kärkihankkeiden kautta. Kärkihankkeita on yhteensä kymmenen, joista osa keskittyy kaupungin palvelujen sekä toimintojen kehittämiseen, kuten esimerkiksi yhteistyössä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa toteutettava Salon sairaala 2023 –hanke, ja osa elinkeinoelämän sekä laajemmin kaupungin elinvoiman vahvistamiseen, kuten esimerkiksi Korvenmäen ekovoimalahanke, joka on jo edennyt toukokuun alkupuolella pidettävään peruskiven mmuuraustilaisuuteen. Viimeistään Valmet Automotiven akkutehtaan sijoittumisen myötä on myös Nokian entisten toimitilojen hankinta ja Salo IoT Campuksen perustaminen osoittautunut oikeaksi elinvoimaamme kasvattavaksi kärkihankkeeksi.


Arvoisa juhlayleisö!
Päivän teeman mukaisesti meidän on todellakin aika muistaa. Ei ainoastaan tänään vaan joka päivä. Isäni Eero Suonio 24.11.1908 Uskelassa syntyneenä oli talvisodassa, osallistui jatkosodan taisteluihin Hangon lohkolla Aunuksessa ja Syvärillä sekä Vuoksen-Äyräpään – Vuosalmen torjuntataisteluissa kesän 1944 suurhyökkäyksen aikana. Vasta sota-ajan jälkeen hän perusti perheen. Muisto hänestä on minulle muisto isästä, mutta myös muisto veteraanien työstä.
Muistoa vain syvensi osallistumiseni valtakunnalliselle Maanpuolustuskurssille 217, Naisjärjestöjen Keskusliiton varapuheenjohtajana keväällä 2017. Opin kurssilla valtavasti varautumisesta, kriisiolosuhteista, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja maanpuolustuksesta sekä puolustusvoimista. Nykyisin kuulun myös Maanpuolustuskurssiyhdistykseen.
Tämän juhlapäivän teemaan liittyen kysymys on ennen kaikkea siitä minkälaisen Salon ja Suomen me suuret ikäluokat jätämme tuleville sukupolville? Minkälainen on meidän perintömme ja minkälainen on heidän tulevaisuutensa? Vastaukset löytyvät, kunhan teemme töitä yhdessä kaikkia osapuolia kuunnellen, yhdistämällä vanhojen viisauden ja nuorten ennakkoluulottomuuden tiukoissa tilanteissa koeteltuun suomalaiseen sisuun ja sitkeyteen.
Suomi on osaava, tasa-arvoinen ja ratkaisukeskeinen hyvinvointiyhteiskunta. Meillä on vahva toimiva demokratia. Hallinto on luotettavaa ja instituutiot toimivat. Näistä syntyvät vakaus ja sisäinen turvallisuus. Suomessa on puhdas ympäristö ja runsaat luonnonvarat. Koulutustaso on korkea samoin kuin teknologinen osaaminen. Suomalaiset ymmärtävät, että kriisin keskellä on tehtävä vaikeitakin ratkaisuja. Suomella on kyky ja kaikki mahdollisuudet toimia alati muuttuvassa maailmassa.
Haluan omasta ja kaupungin puolesta kiittää kaikkia Salon alueella toimivia veteraanityötä tekeviä järjestöjä. Teette arvokasta työtä salolaisia veteraaneja ja heidän perintöään kunnioittaen.

Arvoisa juhlayleisö
Salon kaupungin puolesta haluan toivottaa teille kaikille hyvää kansallista veteraanipäivää!

Neljäs lastenlapsemme Hilda viettää Veteraanipäivänä syntymäpäiväänsä. Onnea Hilda. Perinne jatkuu, kerromme Veteraanien työstä tuleville sukupolvillemme. Kertokaa kaikki. Lämmöllö, arvostaen ja kunnioittaen, kiitollisena.

Timo Reina 18.4.2019:
Kuntataloudessa odottaa miljardin tasapainottamisurakka
Timo Reina Linjoilla
Kuntataloudesta ei eduskuntavaalien alla juuri puhuttu. Se onkin monimutkaisine valtionosuusjärjestelmineen turuilla ja toreilla vaikeasti avautuva, abstrakti aihe.

Mutta sitäkin enemmän vaalikeskusteluissa luvattiin palveluiden parannuksia, kuten oppivelvollisuuden pidentämistä, kaksivuotista esiopetusta, tuhatta lääkäriä lisää ja panostuksia vanhustenhuoltoon. Laski miten päin tahansa, jo pelkästään näistä muodostuisi toteutuessaan kunnille yli puolen miljardin euron lisäkustannukset. Valtio on sitoutunut korvaamaan kunnille tällaisten uusien ja laajenevien tehtävien aiheuttamat kustannukset.

Vanhat rästit hoidettava
Kuntatalouden lähtötilanne on kuitenkin heikko. Tähän on keskeisesti vaikuttanut kuntien tehtäväkentän ja tulopohjan pidemmän aikavälin mylläys. Kun mukaan lasketaan tulojen ja menojen lisäksi myös investoinnit, viime vuonna kuntatalous kellotti toiseksi heikoimmat luvut sitten vuoden 1975 kansantalouden tilinpidon mukaisella nettoluotonannolla tarkasteltuna. Tämä kuvaa tilivuoden kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotusta investoinnit mukaan lukien. Kunnallisessa kirjanpidossa investoinnit jaksotetaan, mutta tässäkin tarkastelussa tilanne on todella heikko, peräti kaksi kolmasosaa kunnista teki alijäämäisen tuloksen.

Tilannetta ei helpota, että uusi hallitus saa perintönä lähes miljardin euron �kuntatalousvelan� edeltäjältään. Tämä koostuu muun muassa määräaikaisten kiky-sopimukseen liittyvän valtionosuusleikkauksen ja valtionosuuksiin tehtyjen indeksijäädytysten päättymisestä. Näihin onkin jo varauduttu valtioneuvostossa 4.4.2019 päätetyssä - luonteeltaan teknisessä - julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa.

Mutta vaikka mahdollisten uusien ja laajenevien tehtävien rahoitus hoidettaisiin ja määräaikaiset leikkaukset lopetettaisiin kuten voimassa oleva lainsäädäntö ja tehdyt päätökset edellyttävät, eivät nämä toimet vielä kuntataloutta vahvista. Ainoastaan heikentäminen päättyy.

Kuntatalouteen tarvitaan �tasapainottamismiljardi�
Samaisen 4.4.2019 päätetyn julkisen talouden suunnitelmanexternal link mukaan kuntatalouden toiminnan- ja investointien rahavirta pysyy painelaskelman mukaan 1,2—1,7 mrd. euroa negatiivisena koko kehyskauden 2020—2023.

Myös kuntatalouden lainakanta jatkaa ripeää kasvuaan. Nythän myös kasvavat sote-menot on sisällytetty kuntatalouden kehitysarvioon. Pelkästään väestön ikärakenteen muutos kasvattaa palvelutarvetta noin 0,5 prosenttia vuosittain. Painelaskelma on tekninen, eikä se ennakoi sopeutustoimia.

Jotta kuntien vastuulla olevien hyvinvointipalvelujen ja muiden tehtävien rahoituksesta sekä kasvavista investointi- ja korjausvelkapaineista selviydytään, tätä tulojen ja menojen ammottavaa aukkoa on kurottava suunnitelmallisesti umpeen. Investointeja on kyettävä tekemään myös tulevaisuuteen, kuten digitalisaation tai tekoälyn täysimääräiseen hyödyntämiseen.

Tämä tarkoittaa, että jo hallitusneuvotteluissa valtion on osaltaan varauduttava tähän toisen miljardin vaativaan kuntatalouden tasapainottamisurakkaan. Se edellyttää tasapainottamistoimia sekä valtiolta että kunnilta - sekä menojen hillinnän että tulopohjan vahvistamisen osalta.

Keinoja on rajallinen määrä; valtionosuusrahoituksen lisäys, kustannuksia aidosti alentavat muutokset tehtäviin ja verotulopohjan vahvistaminen esimerkiksi pääomaverotuloja kunnille kanavoimalla. Luultavasti kannattaa käyttää kaikkia näitä.

Kuntien oltava tasapainottamistalkoissa vahvasti mukana
Tarvittavia kuntataloutta tasapainottavia toimenpiteitä on niiden vaikuttavuuden varmistamiseksi valmisteltava yhdessä kuntakentän kanssa. Kuntien on tehtävä myös oma osuutensa muun muassa menoja ja investointeja priorisoimalla. Kuntaverojen korotuksiltakaan ei voida välttyä.

Kuntatalouden kestävyys lähes unohtui vaalikeskusteluista. Niin ei saa käydä hallitusneuvotteluissa