Usko, kun muut epäilevät. Suunnittele, kun muut kilpailevat. Opiskele, kun muut katsovat televisiota. Valmistaudu, kun muut uneksivat. Aloita, kun muut lykkäävät. Työskentele, kun muut toivovat. Säästä, kun muut tuhlaavat. Kuuntele, kun muut puhuvat. Hymyile, kun muut murjottavat. Kiitä, kun muut kritisoivat. Anna tunnustusta, kun muut arvostelevat. Ota rennosti, kun muut pingottavat. Jatka, kun muut luovuttavat. Ole oma itsesi

Työpäivä jälleen takana. Tästä näkökulmasta näkee niin paljon elämää. Tosi kovaa työtä. Osaavia työkavereita ja ihmisiä jotka todella tarvitsevat apuasi, potilaina. Työn yhteiskunnallinen anti on mittava. Näköala tähän muutoksen murrokseen.

Päätöksenteossa olen myös nähnyt ja kokenut paljon. Enemmän tulee tulevaisuudessa keskustella ennen päätöksentekoa ryhmissä ja ryhmien välillä. Kuntalaisen asiastahan me kaikki olemme mukana päättämässä.
Puheenjohtajien linjaukset on tärkeää käydä perusteellisesti läpi. Yhteistyöllä eteenpäin. Tarvitsemme kuntalaistemme mielipiteet. Missä ja miten raha käytetään. Minä haluan paremmin vaikuttavuuden arvioitavaksi. Pettymyksiä on koettu. Ratkaisuja on ajettu läpi liian kovalla kiireellä ja rajoitetuin keskusteluin.
Veliverkostoista puhutaan, eikä suotta.

SUOMEN SEITSEMÄS MÄÄRÄAIKAISRAPORTTI
KAIKKINAISEN NAISTEN SYRJINNÄN POISTAMISTA KOSKEVAN KANSAINVÄLISEN
YLEISSOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

Poimintaa asiakirjasta -

8.8 Turvakodit
92. Suomessa toimii 21 turvakotia, joista suurin osa on yhdistyspohjaisia. Turvakotien rahoitus
perustuu pitkälti asiakaskohtaisiin kunnan maksusitoumuksiin ja ostopalvelusopimuksiin.
Suomessa on 123 perhepaikkaa lähisuhde- ja perheväkivallan uhreille.
93. Suomessa ei ole salaista turvakotia. Nimettömänä turvakodissa voi asioida vain puhelimitse tai
avopalveluissa, ei turvakotijaksolla. Lapsen ja vanhemman turvallisuus voi vaarantua turvakodissa, koska väkivaltaa käyttävällä lapsen huoltajalla on lainmukainen oikeus tietää lapsensa
olinpaikasta ja tavata. Vuonna 2011 on käynnistynyt salaisessa osoitteessa toimivan turvakotiverkostomallin kehittämishanke vakavan väkivallan tai sen uhan kohdanneille.
94. Yhtenäisiä turvakoteja koskevia laatusuosituksia on ryhdytty laatimaan. Valtakunnalliset turvakotipalveluita koskevat laatusuositukset puuttuvat toistaiseksi. Turvakotipalvelujen määrä ei
ole kasvanut kansainväliset suositukset täyttävälle tasolle eivätkä turvakodit jakaannu maantieteellisesti riittävän tasaisesti. Yhden turvakotipalveluja tarjoavan kansalaisjärjestön rahoitusta
on varmennettu pysyvämmälle pohjalle valtionosuusjärjestelmän kautta. Erityisesti kuntatalouden lähiajan haasteet vaikeuttavat osaltaan turvakotiverkoston riittävää ja monipuolista laajentamista.
95. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena on valtakunnallistaa turvakotipalvelut vuoteen
2015 mennessä.

27.2 Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen
194.Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on ollut pitkään osa tasa-arvopolitiikkaa. Keskeisenä
tavoitteena on ollut perhevapaiden tasaisempi jakaminen vanhempien välillä. Vanhempainvapaista työnantajille aiheutuvien kustannusten korvaamista on korotettu useasti. Tällä hetkellä
suurin osa vapaiden työnantajakustannuksista on jo tasattu. Perhevapaajärjestelmään on tehty
myös perheiden moninaisuuden huomioon ottamiseksi muutoksia muun muassa adoptioperheiden ja etävanhemman asemaan ja luotu rekisteröidyssä parisuhteessa oleville perhevapaaoikeuksia. Työn ja perheen yhteensovittamisen ratkaisut ovat rajautuneet pikkulasten ja pienten
koululaisten vanhempiin. Muidenkin ryhmien tarpeet joustaviin ratkaisuihin perheen ja työn
yhdistämisessä on alettu tiedostaa. Esimerkiksi yhä useampi työikäinen huolehtii työn ohella
myös vanhenevista vanhemmistaan.
195. Käytännössä työn ja perheen yhdistäminen on naisille miehiä vaikeampaa. Tästä syystä perhevastuiden epätasaiseen jakautumiseen on pyritty puuttumaan. Vuoden 2010 alusta voimaan tullut lainmuutos pidensi niin sanotun isäkuukauden enimmäispituuden 6 viikkoon. Isäkuukauden
käyttö on kasvanut vuosittain yli 10 %. Isät ovat lisänneet erityisesti synnytyksen jälkeen pidettävän isyysvapaan ja isäkuukauden käyttöä. Myönteisestä kehityksestä huolimatta äidit käyttivät vuonna 2009 93 % kaikista vanhempainvapaista. Useat isät kokevat edelleen, ettei työpaikoilla vieläkään suhtauduta perhevapaiden käyttämiseen suopeasti.
196. Vanhempainpäivärahan minimitasoa korotettiin vuoden 2009 alusta lukien. Uudistus hyödytti
erityisesti sellaisia naisia, jotka eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan, kuten
opiskelijoita. Kotihoidontuen hoitorahaa ja yksityisen hoidon tukea korotettiin vuoden 2009
alusta. Lastenhoidon vuoksi osa-aikatyötä tekevien vanhempien osittaista hoitorahaa korotettiin
vuoden 2010 alusta korvaamaan paremmin työajan lyhentämisestä johtuvaa palkan menetystä.
Maaliskuusta 2011 lukien vähimmäismääräiset vanhempainpäivärahat, lapsilisät ja kotihoidon
tuki sidotaan kuluttajahintojen muutosta mittaavaan kansaneläkeindeksiin. Muutos hyödyttää
eniten pienten lasten perheitä.
197. Vanhempainvapaatyöryhmän maaliskuussa 2011 valmistuneessa mietinnössä selvitettiin vanhempainvapaajärjestelmän laajempaa uudistamista ja isien kannustamista aikaisempaa enemmän perhevapaiden pitoon sekä vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvien kustannusten korvaamisen parantamista. Työryhmä laati ehdotuksia isien osuuden kasvattamiseksi ja perhevastuiden tasaisemmasta jakamisesta. Työryhmä pohti myös vaihtoehtoisia keinoja vanhempainvapaista työnantajalle aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Ehdotusten tarkoituksena on 42
edistää naisten asemaa työmarkkinoilla sekä tukea naisten urakehitystä. Hallituksen tavoitteena
on lisätä isille merkittyjä vapaita, joustavoittaa isien perhevapaiden käyttöä ja mahdollistaa lapsen hoitaminen kotona vanhempainpäivärahan turvin nykyistä pitempään.


29 RASKAUDENAIKAINEN TERVEYS
215. Odottavien äitien terveyttä ja hyvinvointia seurataan kattavasti neuvolapalveluiden kautta.
Suomessa lähes kaikki naiset käyttävät maksuttomia julkisen terveydenhuollon äitiyspalveluita.
Vain pieni osa käyttää yksityisiä palveluita. Äitiysavustuksen saaminen edellyttää käyntiä äitiysneuvolassa tai lääkärillä ennen 16. raskausviikkoa. Äitiysneuvolan tehtävänä on turvata ja
edistää raskaana olevan naisen, sikiön ja vastasyntyneen lapsen ja koko lasta odottavan perheen
terveyttä ja hyvinvointia. Normaalisti sujuvan raskauden aikana odottava äiti käy äitiysneuvolassa 12–15 kertaa ja lääkärin tutkimuksessa 2-3 kertaa. Äidille tarjotaan mahdollisuus valtakunnallisen seulontaohjelman mukaisiin raskauden aikaisiin sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulontoihin. Terveydenhuollon henkilöstölle tarkoitettua kansallista äitiyshuollon suositusta vuodelta 1999 ollaan päivittämässä.
216. Synnyttäjien keski-ikä on ollut pitkään Suomessa 30 vuotta (30,1 vuotta vuonna 2010). Yli 35 -
vuotiaiden synnyttäjien osuus oli 18 % kaikista synnyttäjistä vuonna 2010. Joka kolmas synnyttäjä on ylipainoinen (painoindeksi BMI yli 25). Raskauden aikana tupakoivien osuus on
yhtä korkea kuin 1980 –luvun lopussa eli 15 %. Vuonna 2010 runsas kolmannes tupakoivista
synnyttäjistä ilmoitti lopettaneensa tupakoimisen. Vastaava luku oli 1990 –luvun alussa 11 %.
217. Perinataalikuolleisuus on Suomessa matala, 4,0 tuhatta syntynyttä lasta kohti vuonna 2010.
Keisarinleikkausten osuus on pysynyt pitkään samalla tasolla ja oli 16,3 % kaikista synnytyksistä vuonna 2010. 46
218.Raskaudenkeskeytysten lukumäärä laski edelleen vuonna 2010. Keskeytyksiä tehtiin 10 242 eli
noin 2 % edellisvuotta vähemmän. Keskeytyksiä tehtiin tuhatta 15–49 -vuotiasta naista kohti
8,8. Raskaudenkeskeytysten määrä on laskenut 2000 –luvun loppupuolella melko tasaisesti.
Tämä johtuu pääasiallisesti alle 20 –vuotiaiden naisten keskeytysten vähenemisestä. Raskaudenkeskeytyksiä tehdään edelleen eniten 20–24 –vuotiaiden ikäryhmässä.

31 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN
224. Väestön sukupuolirakenteen vinoutuminen ja erityisesti koulutettujen naisten lähtömuutto syrjäisemmiltä alueilta on yksi tasapainoisen aluekehityksen este Suomessa. Sukupuolten välisen
tasa-arvon edistäminen liittyy alueiden kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen tasapainoisen vä-
estörakenteen, työpaikkojen, yritystoiminnan ja palvelujen kautta.
225.Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa vuosille 2009–2013 on 15 strategista linjausta ja
niitä toteuttavia toimenpiteitä. Kunnilla on tärkeä asema linjausten toteuttamisessa. Monet linjauksista liittyvät suoraan ihmisten toimintaan ja toimenpiteillä on suoria tai välillisiä vaikutuksia ihmisten elämään, työskentely-, liikkumis-, opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksiin sekä hyvinvointiin. Tasa-arvoisuutta pyritään edistämään korjaamalla huonommassa asemassa olevan
sukupuolen tilannetta.
226. Koska naisten muuttoliike maaseudulta on niin voimakasta, että se uhkaa maaseudun yhteisö-
jen elinvoimaa, on erityishuomiota kohdistettu naisten työllistymis- ja yrittäjyysmahdollisuuksien lisäämiseen. Kokonaisohjelman sukupuolivaikutuksia on otettu huomioon erityisesti asumisen ja palveluiden, yrittäjyyden ja työn, osaamisen sekä kansalaistoiminnan ja paikallisen
kehittämisen osalta. Ohjelman seurannassa huomiota kiinnitetään erityisesti sukupuolten tasaarvon toteutumiseen. Esimerkiksi useat maaseutuasumisen, palveluiden ja kulttuurin edistämiseen tähtäävistä toimenpiteistä edistävät palvelujen saatavuutta sekä työllistymistä palvelualoilla. Naisia työllistävät erityisesti hyvinvointi- ja kulttuuripalvelut.
227.Maaseudun turvallisuuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat tärkeitä kaikkien maaseudun
asukkaiden näkökulmasta. Kuitenkin Suomessa mm. väkivalta on voimakkaasti sukupuolittunut. Perheväkivaltatapauksissa suuri enemmistö uhreista on naisia, ja tämä tulisi huomioida
turvapalveluja suunniteltaessa perheväkivallan ehkäisy- ja hoitotoimien toteuttamiseksi. Kysymys on erityisen tärkeä harvaan asutuilla alueilla.
228. Naisilla on monissa perheissä suurempi vastuu erilaisista hoivatöistä. Lasten päivähoidon saatavuudella ja sen läheisyydellä on suuri merkitys naisille, joille työn ja perheen yhdistäminen
aiheuttaa yhä usein haasteita. Toimiva joukkoliikenne tukee naisten työssäkäyntiä yhden auton
perheissä ja edistää erityisesti naisten liikkumismahdollisuuksia. Kyläpalveluiden järjestäminen edistää koko paikallisyhteisön hyvinvointia, erityisesti kotona työskentelevien ja iäkkäiden
naisten. Maaseudun palveluja kehitettäessä on tärkeä ottaa huomioon myös syrjäytyminen. 48
229. Naisten miehiä aktiivisempi poismuutto maaseudulta on johtanut paikoin hyvin epätasaiseen
sukupuolirakenteeseen. Maaseudulle jäävien miesten keskuudessa naimattomuus on yhä yleisempää. Hyvinvointikysymyksiä on tarkasteltava kumpikin sukupuoli ja sen erityispiirteet
huomioiden.
230.Etätyömahdollisuuksien kehittäminen tuo joustavuutta työelämään ja lisää näin viihtyvyyttä ja
hyvinvointia. Erityisen merkittävää joustavan työelämän kehittäminen on naisille, joita hoiva-
ja palkkatyön yhteensovittamisen ongelmat koskevat kokonaisvaltaisemmin.
231.Työpaikkojen vääristynyttä sukupuolijakaumaa pyritään korjaamaan elinkeinorakenteen monipuolistamisella ja palvelualojen kehittämisellä sekä palvelujen saatavuudella. Peruspalvelujen
tarjonta on Suomessa erityisesti kuntien vastuulla. Osaamisen ja koulutuksen edistämiseen tähtäävien toimien tarkoituksena on kiinnittää huomiota sekä tyttöjen että poikien mahdollisuuksiin ja kiinnostukseen maaseutuelinkeinoja kohtaan.

Sateinen kesäloma takana. Töitä tehty jo parisen viikkoa. Kiireistä aikaa.

Tässä välillä tasa-arvoasiaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Koulutuksellisen tasa-arvon työryhmä 18.6.2012

Asia: Koulutuksellista tasa-arvoa koskeva kuulemistilaisuus 14.6.2012, OKM

Naisjärjestöjen Keskusliitto- Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä koulutuksellisen tasa-arvon tilasta ja sen edistämiskeinoista. Keskitymme puheenvuorossamme etupäässä sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja esitämme seuraavaa yhdessä NYTKIS- Naisjärjestöt yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i Samarbete ry:n kanssa:

Suomessa työelämän eriytyminen sukupuolen mukaan eli sukupuolisegregaatio on poikkeuksellisen vahvaa muihin EU-maihin verrattuna. Työelämä jakautuu hyvin selkeästi ns. miesten ja naisten aloihin. Valtioneuvoston selonteossa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta todetaan, että muutosta segregaatiossa on tapahtunut lähinnä naisten kouluttauduttua perinteisiin miesammatteihin, kuten juristeiksi ja lääkäreiksi. Työmarkkinoiden segregaatio ei ole kuitenkaan olennaisesti muuttunut ja erityisten vähäistä on ollut miesten siirtyminen naisvaltaisille aloille. Erityisiä toimia tarvitaan poikien ja miesten kannustamiseksi naisvaltaisille aloille. Segregaation purkaminen vaatii erityistoimia ja teemaa tulisi käsitellä kaikissa opettajan pätevyyteen johtavissa opinnoissa. Tasa-arvo- ja sukupuolitietoista opetusta tulee sisällyttää kaikkeen opettajankoulutukseen päiväkodeista korkeakouluihin.

Varhaiskasvatus
Tuoreista pohjoismaisista tutkimuksista ja kehittämishankkeista tiedetään, että nykyisessä varhaiskasvatuksessa usein tahattomasti vahvistetaan sukupuolten välisiä eroja ja stereotypioita. Lastentarhantarhanopettajien, sosionomien ja lähihoitajien koulutukseen tulee sisällyttää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta, joka on osa kaikkien perusopintoja, ei vain valinnaisia kursseja. Päivähoidon työntekijöille on myös tarjottava riittävästi täydennyskoulutusta. Paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia tehtäessä tulee kiinnittää huomiota tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-kasvatukseen sekä maahanmuuttajalasten kielenoppimisen tukemiseen. Tähän liittyen olisi myös selvitettävä normatiivisen ohjauksen tarpeellisuutta.

Peruskoulu
Suomalaisten nuorten asenteet eri oppiaineita kohtaan jakautuvat sukupuolen suhteen voimakkaasti ja heijastelevat perinteisiä arvostuksia ja uskomuksia. Sukupuolistereotypiat ovat myös opetuksen ongelmakohtia, sillä ne eriarvoistavat ja kaventavat yksilön mahdollisuuksia, kykyjä ja kiinnostuksen kohteita. Näennäisen sukupuolineutraaliuden tilalle tulee opetussuunnitelmissa ottaa sukupuoli-sensitiivinen lähestymistapa. Myös opettajien pedagogisia taitoja tulee kehittää, jotta he eivät tiedostamattaankaan vahvistaisi vallitsevaa kaksinapaista sukupuolinäkökulmaa. Opinto-ohjauksessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota tyttöjen ja poikien mahdollisuuksiin sijoittua sukupuolelleen ei-tyypillisille aloille. Myös maahanmuuttajataustaisten nuorten valmiuksia ja motivaatiota jatko-opintoihin tulisi vahvistaa: tuoreen tutkimuksen mukaan heillä on jopa kolminkertainen riski jäädä ilman koulutuspaikkaa. Näitä teemoja tulee käsitellä oppilaanohjaajien koulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa. Oppilaanohjaamisen laadun turvaamiseksi tulisi normittaa ohjattavien enimmäismäärä opoa kohti.

Vertailtaessa tyttöjen ja poikien välisiä oppimistuloksia tulee muistaa, että erot sukupuoliryhmien sisällä ovat suuremmat kuin niiden välillä. Koulutuspolitiikassa tuleekin etsiä sellaisia ratkaisuja, jotka tukevat huonosti menestyviä tyttöjä ja poikia. Tulee myös kiinnittää huomiota tyttöjen ja poikien hyvinvointiin ja kouluviihtyvyyteen pelkän oppimistulosvertailun välttämiseksi. Samalla tulee kiinnittää huomiota siihen, millaisia maskuliinisuuksia ja feminiinisyyksiä koulu vahvistaa tai torjuu. Paikallisia opetussuunnitelmia tehtäessä tulee ne arvioida myös sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Ihmisoikeus-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä tulee käsitellä jo peruskoulussa, esim. yhteiskuntaopin ja historian oppiaineissa. Myös peruskoulujen oppimateriaaleja on arvioitava sukupuolten tasa-arvon ja moninaisuuden näkökulmasta. Olemassa oleva tasa-arvomateriaali tulee koota verkkoon, jossa se on helposti opettajien ja opojen saatavilla.

Sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja etniseen taustaan liittyvä verbaalinen ja muu häirintä on yleistä koulujärjestelmässä, ja sitä tulisi ennaltaehkäistä yhdessä nuorten kanssa. Häirintä tulee nähdä osana koulukiusaamista. Opettajien koulutuksessa tulee käsitellä seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten ja lasten sekä sukupuoltaan ei-tyypillisesti ilmaisevien nuorten ja lasten häirintää ja kiusaamista. Tulee käsitellä myös sitä, kuinka puuttua seksuaaliseen häirintään - niin verbaaliseen kuin fyysiseen. Erityisesti yläasteikäiset tytöt joutuvat selvitysten mukaan usein kokemaan poikien taholta heidän ruumiiseensa luvatta kajoamista, joka on selvää seksuaalista häirintää. Kouluille tulee tarjota tukea ja ohjausta ottaa toiminnassaan huomioon tasa-arvolain tasa-arvosuunnitteluvelvoite ja seksuaalisen häirinnän kielto.

Toinen aste
Pyrkimyksenä on puolittaa sukupuolten ja alueiden väliset erot sekä sosiaalisen ja etnisen taustan vaikutus koulutukseen keskeyttämisessä. Tämä edellyttää keskeyttämisen syiden selvittämistä, myös sukupuolten eroja keskeyttämisen syissä. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti opetussisältöihin sekä opetusmetodien monipuolisuuteen. On myös parannettava koulu- ja oppimisympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä puututtava oppilaitoksissa esiintyvään sukupuoleen perustuvaan häirintään. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota niiden oppilaiden asemaan, jotka ovat valinneet sukupuolelleen epätyypillisen opintolinjan. Mikäli vaikeuksia tulee ilmi, on samalla selvitettävä heidän mahdollista tarvettaan tukeen.

Korkeakoulutus
Sukupuolten tasa-arvoa edistävät käytännöt tulee nostaa selkeäksi osaksi yliopistojen rahanjaon periaatteita ja toiminnan arvioinnin laatukriteerejä. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota naistutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen resursointiin.

Nais- ja sukupuolentutkimus on vakiinnuttanut asemansa omana oppiaineenaan ja tieteenalanaan, vaikka sen henkilöstöresurssit eivät olekaan riittävät suomalaisissa yliopistoissa. Ongelmana on, että naistutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen opintojaksojen sisällyttäminen eri tieteenalojen opintoihin ei ole edennyt toivotulla tavalla. Sukupuolinäkökulman vahvistaminen ja sisällyttäminen osaksi kaikkea yliopisto-opetusta - sen sisältöä ja käytäntöjä - lisäisi opettajien ja opiskelijoiden sukupuolitietoisuutta ja myös vahvistaisi nais- ja sukupuolentutkimuksen asemaa.

Yliopistosta valmistuvien naisten ja miesten tulisi tuntea nykyistä paremmin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön sisältö sekä suomalainen tasa-arvopolitiikka, jotta he osaisivat valtavirtaistaa sukupuoli- ja yhdenvertaisuusnäkökulmaa tulevissa työtehtävissään. Tämä edellyttää nykyistä vahvempaa resursointia yhteiskunta- ja oikeustieteellisen nais- ja sukupuolentutkimuksen yhteishankkeille ja -opetukselle. Tähän voitaisiin kannustaa esim. hankerahoituksella.

Aikuiskoulutus
Aikuiskoulutuksessa tulisi kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajanaisten lukutaidottomuuden poistamiseen. He tarvitsevat opetusta, jota järjestettäessä on huomioitu heidän erityistilanteensa (mm. perhetilanne ja hoivavastuut), jotta opetus on aidosti heidän ulottuvillaan. Aikuisten maahanmuuttajien lukutaidottomuutta on selvitettävä ja sen kehitystä on seurattava määräajoin. Myös aikuiskoulutuksessa tulee kiinnittää huomiota työalojen segregaation purkamiseen esim. kannustamalla miehiä kouluttautumaan työvoimapulasta kärsivälle hoiva-alalle.



Uusi työryhmä
Naisjärjestöjen Keskusliitto ry ja NYTKIS ry ehdottavat työryhmän organisoivan erillisen alatyöryhmän selvittämään sellaisia koulutuksellisen epätasa-arvon esteitä, joiden taustalla on kaksi tai useampaa risteävää syytä, kuten sukupuoli ja yhdenvertaisuuslaissa käsitellyt syrjinnälle alttiit ryhmät. Selvitettäviä asioita olisivat mm. maahanmuuttajatyttöjen ja -poikien sekä maahanmuuttajanaisten ja -miesten koulutukselliset erot ja sosioekonomisen taustan vaikutukset eri sukupuolten koulutusvalintoihin. Selvitysten myötä työryhmän tulisi tehdä työryhmälle suosituksia eri toimista.

Ole hyvä ja tutustu Rouskiksen vuosikatsaukseen
http://www.e-julkaisu.fi/rouskis/vuosikatsaus-2011/

- avoimuus on tätä päivää, tietoa auttaa ymmärtämään.

MUISTA olla kiinnostunut SALON TASA-ARVOTYÖSTÄ - sitä tarvitaan. Tutustu puheenvuorooni:
http://www.naisjarjestot.fi/UserFiles/n ... tosalo.pdf

Kesäkuulta 2012
Tilannekatsaus yritysten sijoittumispalveluihin Salossa



Yritysten houkutteleminen on pitkäjänteistä työtä. Yrityksen sijoittumisprosessi ensikontaktista toiminnan konkreettiseen käynnistymiseen kestää keskimäärin kahdesta jopa seitsemään vuotta. Eikä ensikontakti useinkaan tuota myönteistä sijoittumispäätöstä, sillä kokemusten mukaan yksi sijoittuminen vaatii peräti viidensadan yrityksen kontaktoinnin. Verkkoja on laskettava vesille paljon ja laajalti, eikä uusia täkyjäkään sovi unohtaa.



”On tärkeää, että kontakteja ja läpivietyjä neuvotteluja on riittävän suuri määrä, jotta myös tuloksia saadaan syntymään”, kertoo myyntijohtaja Seppo Pietarinen Salon kaupungilta ja jatkaa: ”Myös osumatarkkuus eli kontaktien laatu on ensiarvoisen tärkeää.”

Salon etuja yritysympäristönä markkinoivat Salon kaupungin ja Yrityssalon lisäksi aktiivisesti Nokia Oyj kumppaneineen sekä työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama Invest in Finland -organisaatio. Yhteinen viesti on, että Salosta löytyy kokenutta ja asiantuntevaa henkilöstöä sekä edullista korkeatasoista yritystilaa juuri nyt.



Vihjeitä yrittäjien sijoittumisaikeista toivotaan



Syyt siihen, miksi yritys alkaa pohtia uudelleensijoittumista tai uuden toimipisteen perustamista ovat moninaiset. Työvoiman saatavuuden, asiakkaiden, liikenneyhteyksien ja toimitilojen lisäksi yllykkeenä voivat olla varsin inhimilliset tekijät. Salossakin on kokemuksia siitä, että vapaa-ajan asukas – yrittäjä – on alkanut miettiä Saloa myös yrityksensä sijoittumispaikkana. Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko toivookin kaikkia mukaan yritysten houkuttelutalkoisiin: ”Pienimmätkin vihjeet sijoittumista pohtivista yrityksistä pitää nyt toimittaa kaupungin tai Yrityssalon tietoon. Tässä tarvitaan kaikkien panosta.”



”Salo kiinnostaa nyt yrityksiä”, jatkaa kaupunginjohtaja Rantakokko. Parhaillaan keskustellaan yli 40 Saloon sijoittumista harkitsevan yrityksen kanssa. Keskeneräisistä neuvotteluista ei kuitenkaan voida kertoa julkisuuteen, koska sijoittuvat yritykset eivät eri syistä halua kertoa suunnitelmistaan etukäteen. Liian aikaisesta julkisuudesta voi olla jopa haittaa myönteisen sijoittumispäätöksen syntymiselle.



www.sijoitusaloon.fi

www.investinsalo.fi

www.yrityssalo.fi/sijoittautumispalvelu

www.professionals.fi