maanantai, elokuu 26, 2019, 19:42
Salossa tulee hakea säästöjä samoilla eväillä kuin RaumallaRauman kaupungin Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelmaa koskeva sähköinen kysely on julkaistu keskiviikkona 21.8. Kysely on avoinna 20.9. asti.
Kattavaan kyselyyn voivat vastata sekä kuntalaiset että Rauman kaupungin henkilöstön edustajat. Kyselyn tuloksista tullaan laatimaan yhteenveto, joka toimitetaan päättäjille.
Rauman kaupunki valmistelee talousohjelmaa, jolla haetaan rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia toteuttamalla noin 15 miljoonan euron säästöt vuosina 2019–2022.
Tässä on hyvä malli myös meille. Henkilöstökysely on jo tehty Salossa ja jatkuu edelleen
Rauma tekee ryhtiliikkeen
Rauman kaupungin Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelma on edennyt osallistamisvaiheeseen. Vuoden 2018 lopussa käynnistetyn valmistelun tuloksena VVR-ohjausryhmä on antanut oman ehdotuksensa julkiseen keskusteluun. Vajaan 13 miljoonan säästöihin vuoteen 2022 päätyvä ohjelmaluonnos etenee jatkokäsittelyyn vasta, kun henkilöstö, kuntalaiset ja yhteistyöverkostot ovat arvioineet ja kommentoineet toimenpide-ehdotuksia.
Kuntalaiset saavat arvioitavakseen talousohjelmaluonnoksen, jossa on ryhdytty Rauman Tarinan strategisten linjausten mukaisiin toimenpiteisiin. Käyttömenojen voimakkaan kasvun, valtionosuuksien vähentymisen ja yhteisöverotuoton heikkenemisen sekä vahvasti alijäämäisen talousennusteen vuoksi Rauman kaupunki aloittaa sopeutumisen väheneviin tuloihin ja toimintojensa uudistamisen.
Vuoden 2024 loppuun mennessä kaupunkiorganisaatiosta vähenisi talousohjelman toteutuessa kaikkiaan 381 työtehtävää. Liikkeenluovutuksen seurauksena kaupungin työtehtävistä vähenisi 301 ja loput 80 työtehtävää eläköitymisten hyödyntämisellä ja määräaikaisten vähentämisellä. Henkilöstökysymykset tarkentuvat yhteistoimintamenettelyn edetessä. Säästöjä haetaan myös koko organisaation hallinnollisten tehtävien keskittämisellä ja henkilöstöetuuksien leikkauksilla.
Menojen ja työtehtävien karsiminen kohdistuu kaikkiin toimialoihin.
Kaksi uutta modernia koulua ja resurssien suuntaaminen opetukseen
Sivistyspuolella ollaan sen tosiasian edessä, että lasten määrä vähenee selkeästi. Nykyisellä palveluverkolla jatkettaessa rakennusten kustannukset söisivät varoja opetuksesta ja hoitotyöstä. Talousohjelmassa huomioidaan vähenevät lapsimäärät muun muassa alakouluverkon muutoksilla.
VVR-ohjausryhmän esityksessä Nanun, Kourujärven, Kortelan, Vasaraisten ja Kodisjoen koulujen korvaaminen yhdellä uudella koululla vähentäisi menoja 1,5 miljoonalla eurolla. Opetuksen keskittäminen mahdollistaisi uuden nykyaikaisen koulun rakentamisen ja turvaisi opetusresursseja. Jo aiemmin Uotilaan rakennettavaksi esitetty koulukin kuuluu talousohjelmakokonaisuuteen.
Myös varhaiskasvatus- ja kirjastoverkkoa esitetään tiivistettäväksi. Opetuksen lisäksi tehostamista tehdään kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoiminnassa.
Talousohjelma sisältää myös kytköksen tuleviin isoihin talonrakennusinvestointeihin. Esimerkiksi kouluverkkoratkaisut edellyttävät investointeja. Niiden aikataulutusta, määrää ja rahoitusta tullaan miettimään ensi vuoden talousarvion laadinnan yhteydessä.
– On huomattava, että talousohjelman aikajänne on vuoteen 2022 asti ja kouluverkkoratkaisuissa sen ylikin. Käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen ei tarvita äkkijarrutuksia tai paniikkiratkaisuja, ne voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti. Tavoitteena on palvelujen turvaaminen, ei alasajo. Vaikka Rauman kaupungin talouskehitys näyttää edelleen haastavalta, meillä on onneksi vahva talousperusta ja velkaa vain vähän, kaupunginjohtaja Kari Koski muistuttaa.
Lisää tuloja, vähemmän menoja
VVR-ohjausryhmän ehdotuksessa yhteisöille myönnettäviin avustuksiin tehtäisiin 10 prosentin vähennys ja markkinointiavustuksiin varattaisiin 20 prosenttia nykyistä vähemmän määrärahaa.
Tulojen lisäyksiä talousohjelmaehdotuksessa on 910 000 euron arvosta. Ne ovat taksojen ja maksujen korotuksia. Tuloja on tarkoitus hankkia myös pienentämällä tarpeettomien kiinteistöjen ylläpitokustannuksia kiinteistöjä myymällä tai purkamalla. Näiden omaisuusjärjestelyjen kautta arvioidaan saatavan lisäksi 750 000 euroa.
Raumalla keskitytään sote-peruspalveluihin ja keskitetään toimitiloja
Sosiaali- ja terveystoimialan haasteena on vanhusväestön lisääntyminen ja vanhusväestön palvelutarpeiden kasvu. Talousohjelmaehdotuksessa toimintoja keskitetään ja keskitytään peruspalveluiden tuottamiseen. Tavoitteena on keskittää toimintoja sairaalanmäelle ja karsia tyhjistä tiloista aiheutuvia kustannuksia. Jäljellä olevien erikoissairaanhoidon poliklinikoiden järjestämisvastuun siirto sairaanhoitopiiriin liikkeenluovutusperiaatteella toisi 2,5 miljoonan euron säästöt henkilöstön siirtyessä liikkeenluovutusperiaatteella sairaanhoitopiirille.
Sote-toimialalle kohdistuvia toimenpide-ehdotuksia ovat myös esimerkiksi terveyskeskuksen osastopaikkojen vähentäminen ja viiden tarkkailupaikan siirtäminen osastolta kiirevastaanotolle. Vanhuspalveluissa vahvistetaan kotihoitoa ja hillitään sitä kautta ympärivuorokautisten hoivapalvelujen kasvua.
Ruoka- ja puhtauspalvelut yksityisen sektorin tuotettavaksi
Konsernipalveluissa merkittävin muutos on Ruoka- ja puhtauspalvelujen taseyksikön siirto liikkeenluovutusperiaatteella yksityisen sektorin tuottamaksi. Säästöjä arvioidaan saatavan noin 1,9 miljoonaa euroa ja vähennystä syntyvän 260 työtehtävän verran. Muutos tapahtuisi aikaisintaan vuoden 2021 alussa ja tavoitteena on, että henkilöstö siirtyy uuden toimijan palvelukseen. Alan haasteena on jo pitkään ollut työvoiman saaminen. Palvelutuotannon jatkaminen omana toimintana vaatisi myös mittavia investointeja.
Nettikysely ja kuntalaistilaisuuksia
Kuntalaisille järjestetään kolme saman sisältöistä infotilaisuutta, joissa kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, talousjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja esittelevät talousohjelmaluonnoksen toimenpiteitä. Ensimmäinen tilaisuus videoidaan ja tallenne on valmistuttuaan katsottavissa kaupungin nettisivuilta. Lisäksi kuntalaiset voivat vastata kuukauden ajan nettikyselyyn.
Yhteistyöverkostoille (ikäihmisten neuvosto, vammaisneuvosto, lasten parlamentti, nuorisovaltuusto ja seuraparlamentti) on varattu oma tilaisuutensa syyskuun alkuun.
Kaupungin omalle henkilöstölle talousohjelman sisältöä avataan julkistamispäivänä neljässä eri tilaisuudessa. Toimialoilla järjestetään myös omia henkilöstötilaisuuksia.
– Heti talousohjelmatyön alussa päätettiin, että valmistelu rauhoitetaan ja pohjaehdotuksen valmistuttua varataan kuntalaisille ja henkilöstölle reilusti aikaa keskusteluun ja kannanottoihin. Linjaus sai aluksi kritiikkiä, mutta uskon, että ratkaisu oli oikea. Nyt kuntalaisille ja henkilöstölle on esittää selkeät, valmistellut ehdotukset, joihin voi ottaa kantaa, ja uudet avaukset ovat totta kai aina tervetulleita, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi toteaa.
Rauman kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2018 lopussa käynnistää Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelman laatimisen. Noin puolen vuoden valmistelutyön jälkeen VVR-ohjausryhmän ehdotus on raumalaisten arvioitavana. Osallistamisvaiheen jälkeen alkaa kuntalais- ja henkilöstöpalautteen analysointi ja ohjausryhmän lopullisen ehdotuksen valmistelu. Kaupunginhallitus saa VVR-talousohjelmaehdotuksen pöydälleen 5.11. ja lopullinen päätös säästötoimenpiteistä tehdään kaupunginvaltuustossa 11.11.
Kuntalaistilaisuudet
22.8. klo 17.30 Rauma-sali
28.8. klo 17.30 Poselli
29.8. klo 17.30 Poselli
Nettikysely kuntalaisille ja henkilöstölle
Rauma VVR-talousohjelma, ohjausryhmän esitys
Sivistystoimialan VVR-aineisto laaja
Rauma koulujen kuntoarvioyhteenveto
Rauma päiväkotien kuntoarvioyhteenveto
Rauma ikäluokat alueittain
Ruoka- ja puhtauspalvelut, laaja_aineisto
( 730 views )
| permalink
|
torstai, heinkuu 25, 2019, 09:13
Kunnille toivotaan jäitä hattuun talousarvion suunnittelussa – paikallishallinnon alijäämä kasvaa rytinällä20.6.2019 klo 10:08
Kuntien tulevassa talousarviosuunnittelussa kannattaa laittaa jäitä hattuun ja ja arvioida omaa tilannettaan hyvin tarkasti, varoittaa valtiovarainministeriön (VM) finanssineuvos Markku Nissinen.
Nissinen kirjoittaa VM:n verkkosivujen kolumnissaan julkisen talouden haasteellisista näkymistä.
Markku Nissinen muistuttaa, että vaikka ensi vuonna kuntien valtionosuudet kasvavat miljardilla eurolla, kuntatalous ei vahvistu samalla euromäärällä. Ja tämä pitäisi kuntien talousarviovalmistelussa huomioida.
– Valtionosuuden kasvu ei merkitse puhdasta tulonlisäystä kunnan kassaan. Suurta osaa valtionosuustulon kasvua vastaa joko muun tulon vähennys tai kustannusten kasvu, Nissinen kirjoittaa.
Esimerkiksi lomarahojen leikkaukseen liittyvä valtionosuuden vähennys päättyy vuonna 2020. Valtionosuudet kasvavat noin 263 miljoonaa euroa, mutta vastaavasti lisääntyvät myös kuntien palkkakustannukset.
Samaa mieltä on Twitterissä Nissisen kirjoituksen jakanut Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio, jonka mukaan valtionosuuksien miljardilisäys ensi vuonna ei tuo pelivaraa kuntatalouteen, sillä kustannukset nousevat vastaavalla summalla ja jopa etupainotteisesti kuluvana vuonna.
Minna Punakallio
@MinnaPunakallio
Jäitä hattuun❄️, sanoo @VMuutiset Markku Nissinen. Kyllä, valtionosuuksien miljardilisäys ensi vuonna ei tuo pelivaraa kuntatalouteen, sillä kustannukset nousevat vastaavalla summalla ja jopa etupainotteisesti kuluvana vuonna. #kunta #julkinentalous #budjetti2020 https://twitter.com/VMuutiset/status/1140857552026120193 …
VM
✔
@VMuutiset
Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet kasvavat miljardilla eurolla vuonna 2020, mutta kuntatalous ei vahvistu vastaavasti, kirjoittaa kolumnissaan finanssineuvos Markku Nissinen. Lue lisää: https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kuntien-peruspalvelujen-valtionosuudet-kasvavat-miljardilla-eurolla-vuonna-2020-kuntatalous-ei-vahvistu-vastaavasti … #kunnat #kuntatalous #valtionosuudet #peruspalvelut
Näytä kuva Twitterissä
3
9.42 - 18. kesäk. 2019
Twitter Ads -tiedot ja yksityisyys
Näytä käyttäjän Minna Punakallio muut twiitit
Paikallishallinnon alijäämä kasvoi 2,0 miljardiin euroon – pahempaa tulossa
VM:n ennusteen mukaan tänä vuonna talouskasvu jää tulevina vuosina aikaisempaa maltillisemmaksi; talous kasvaa 1,6 prosenttia vuonna 2019.
Ennusteen mukaan julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu ensi vuonna mutta alkaa sen jälkeen vähitellen heikentyä. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy 2020-luvun alkuvuosina uudelleen kasvuun.
Viime vuonna kaksi kolmasosaa kunnista teki alijäämäisen tuloksen, ja kuntien talousvaikeuksista on vahvoja viitteitä tänäkin vuonna. Eikä tämä koske vain pieniä ja syrjäisiä kuntia: Esimerkiksi Tampere, Rovaniemi ja Kouvola ovat tukalassa tilanteessa, ja Uudellamaallakin Nurmijärvi suunnittelee kunnallisveron korotusta.
VM:n taloudellisen katsauksen mukaan paikallishallinnon alijäämä heikkenee edelleen kuluvana vuonna viime vuodesta.
Menoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen. Lomarahojen palautumisen vaikutus näkyy suurimmaksi osaksi jo v. 2019. Myös investointimenot jatkavat kasvuaan, sillä sairaaloiden, koulujen, liikenneväylien ja kunnallistekniikan uudisrakentaminen ja korjaaminen jatkuuvat vilkkaa.
Vaikka tulot kasvavat hyvin verotulojen nousun vuoksi tänä vuonna, ne eivät riitä kattamaan menoja.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Tapio Kuusisto muistutti torstaina Twitterissä, että paikallishallinnon alijäämä kasvoi viime vuonna 2,0 miljardiin euroon. Vuonna 2017 alijäämä oli 0,4 miljardia euroa.
Tapio Kuusisto
@kuusisto_tapio
Paikallishallinnon alijäämä kasvoi 2,0 miljardiin euroon vuonna 2018. Palkkamenot, välituotekäyttö ja investoinnit kasvoivat edellisvuodesta. Vuonna 2017 alijäämää kertyi 0,4 miljardia.
8.27 - 20. kesäk. 2019
Twitter Ads -tiedot ja yksityisyys
Näytä käyttäjän Tapio Kuusisto muut twiitit
Tilastokeskuksen mukaan paikallishallinnon kokonaistulot olivat vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 12,7 miljardia euroa, mikä on 0,5 prosenttia pienempi summa kuin vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä.
Paikallishallinon kokonaismenot puolestaan kasvoivat 3,3 prosenttia ja olivat 12,4 miljardia euroa.
Tulojen ja menojen erotuksena laskettava paikallishallinnon ylijäämä (nettoluotonanto) pieneni 0,5 miljardia euroa ja oli 0,3 miljardia euroa.
Kausitasoitettuja lukuja verratessa paikallishallinnon kokonaistulot kasvoivat 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja kokonaismenot kasvoivat 1,0 prosenttia vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä.
Tältä vuodelta on odotettavissa vielä karumpi tulos paikallishallinnolle, huomauttaa Minna Punakallio.
– Ennusteen mukaan vuonna 2019 paikallishallinnon alijäämä on kasvamassa 2,5 miljardiin euroon. Se olisi historian heikoin tulos.
Taulukko: Minna Punakallio (lähteet: Tilastokeskus, VM)
Laajenevat tehtävät
Pääministeri Antti Rinteen, sd., hallitus tekee esityksen peruspalvelujen valtionosuuden määrärahasta osana vuoden 2020 talousarvioesitystä, ja eduskunta päättää valtion talousarviosta kuluvan vuoden joulukuussa.
Tulevien vuosien talousarviovalmistelussa kuntien on otettava huomioon myös uuden hallitusohjelman kirjaukset, Markku Nissinen muistuttaa.
Nuo kirjaukset täsmentyvät hallituksen valmistelemassa ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa ja tulevissa talousarvioesityksissä.
– Hallitusohjelmassa on joukko uusia tai laajenevia tehtäviä, joiden kustannusarvio on runsaat 300 miljoonaa euroa vuoden 2023 tasolla. Esimerkkinä tällaisista tehtävistä ovat vanhuspalvelulain päivitys (mm. vähimmäismitoituksen nosto 0,7:ään) ja peruspalvelujen saatavuuden parantaminen hoitotakuuta tiukentamalla, Nissinen muistuttaa.
Timo Reina
@TimoReina
Ennusteen mukaan kuntatalouden alijäämä jopa syvenee tänä vuonna. Koko julkisen talouden ml. kuntatalous osalta hallituksen tavoittelema tasapaino v. 2023 riippuvainen 75 %:n työllisyysasteen saavuttamisesta - ja sen edellyttämien toimenpiteiden uskottavuudesta. @Kuntaliitto https://twitter.com/valtioneuvosto/status/1140540795965071361 …
Valtioneuvosto | Statsrådet
✔
@valtioneuvosto
. @VMuutiset Taloudellisen katsauksen ennuste Suomen talouskasvusta tulevina vuosina:
📈 2019: 1,6%
📈 2020: 1,2%
📈 2021: 1,1%
Ennuste ei sisällä Rinteen hallituksen talouspoliittisia toimenpiteitä. #talous #taloudellinenkatsaus
Katsaus: https://vm.fi/julkaisu?pubid=32002 …
6
18.27 - 17. kesäk. 2019
Twitter Ads -tiedot ja yksityisyys
Näytä käyttäjän Timo Reina muut twiitit
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina arvioi, että koko julkisen talouden tasapaino hallituskauden lopussa riippuu työllisyystavoitteen saavuttamisesta ja sen edellyttämien toimenpiteiden uskottavuudesta.
Lue myös:
Neljä uutta kriisikuntaa – katso kunnat täältä
Juttua muokattu klo 10.45: Muutettu otsikkoa ja lisätty arvio tämän vuoden alijäämästä paikallishallinnon
Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
AVAINSANAT kuntatalous Talous valtiovarainminsiteriö Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.
Aiemmat kommentit
Jaakko Santala
KUNTALIITON, kuntien ja Kansanedustajien yhteisen lähetystön pitää pikimmiten lähestyä valtiovarainministeri Lintilää; muistuttaa Sipilän hallituksen lupauksista ja perinnöstä, jotka omalta osaltaa, ratkaisevalla tavalla, ovat vaikuttamassa kuntalouksien romahtamiseen kipurajalle.Eli, kunnille on saatava lisärahaa kansalaisten terveyden hoitoon..
TÖISSÄ JÄLLEEN. JA TILANNEKUVAA SYKSYYN MIETTIEN. TALOUS KUNNAN TEHTÄVÄT JA VASTUUT. VAIKUTTAVUUS. LAKISÄÄTEISYYS.
tiistai, heinkuu 16, 2019, 14:39
Saksalaissopimuksesta kohuSalon kaupunginhallitus on harmissaan kaupunginjohtajan allekirjoittamasta aiesopimuksesta saksalaisyhtiön kanssa. Sopimuksesta ei kaupunginhallitusta ole informoitu.
Salon Seudun Sanomat kertoi lauantaina 14.7.-19, että Magment UG on kannellut Salon kaupungin toimista eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Pohjalla on lokakuussa kaupunginjohtajan allekirjoittama aiesopimus.
Kaupunki ei ole tehnyt päätöksiä kuten yhtiö on edellyttänyt. Kaupunginhallitus ei ole saanut tietoa asiasta.
Sopimukset ovat kaupunginhallituksen asioita. Erityisesti yritysssten ja kaupungin väliset sopimukset. Virkamiesjohto on toistamiseen unohtanut luottamushenkilöjohdon infoamisen. Ja tätä ei hyvänä pidetä. Suuttumusta, luottamuspulaa. Imagohaittaa.
KH:lle on iltakoulussa kerrottu Saksalaisyhtiön suunnitelmasta Salon sähköautojen langattoman latauksen testiradasta. Kaupunkikehitysjohtaja Mannerveden suulla. Ja asiaan ei sen koommin ole palattu. Päätöksiä ei ole tehty. Muutaman lauseen infolla ei myöskään tehtäisikään.
Aiepöytäkirja Salon kaupungin ja Magment UG:n välillä oli kirjoitettu jo heinäkuussa. Aiesopimus lokakuussa.
Itse olen 25.10.2018 ollut kunnallissjohdon koulutuksessa, tietämättä tiedotustilaisuudesta.
Saksalainen Magment AG on lähettänyt Salon kaupungille laskun 254 000 eurosta, ettei testiradan rakentaminen Saloon ole edennyt suunnitellusti. Start up yritys hakee näkyvyyttä, oikesutoimilla uhaten.
12.8.2019 ensimmäisessä kh kokouksessakesätauon jälkeen on paljon keskusteltavaa.
maanantai, heinkuu 15, 2019, 11:39
www.paivikankare.fi Katso omalla koneellasi Salon Horse ShowUpea hevosviikonloppu.
Hieno Horse Show jälleen Salossa, kiitos järjestäjille ja osallistuneille kilpailijoille.
Yhteistyötä, hienoa näkyvyyttä Salon kaupungille. Laadukasta, osaavaa toimintaa. Kaunista katseltavaa. Elämystapahtuma perheille.
Ilman kaupungin tukea. Mietittävää. Ketkä saavat tukea, ketkä eivät saa. Salon Viesti ja Salon Vilpas erityisasemassa.
torstai, keskuu 27, 2019, 08:17
Terveyspalveluiden yksiköiden poikkeavat aukioloajat kesällä 2019Terveyspalveluiden eri yksiköt ovat kesällä 2019 suljettuina seuraavasti:
Kiskon terveysasema on suljettu ajalla 1.7. - 4.8. Lääkärivastaanoton asiakkaat ja reseptien uusinnat hoidetaan pääterveysasemalla Sairaalantie 9, 24130 Salo.
Kiikalan terveysasema on suljettu ajalla 1.7.- 4.8. Lääkärivastaanoton asiakkaat ja reseptien uusinnat hoidetaan pääterveysasemalla Sairaalantie 9, 24130 Salo.
Perniön terveysasema ja neuvola on suljettu ajalla 1.7. - 4.8. Lääkärivastaanoton ja neuvolan asiakkaat ja reseptien uusinnat hoidetaan pääterveysasemalla Sairaalantie 9, 24130 Salo.
Suomusjärven terveysasema on suljettu ajalla 1.7. - 4.8. Lääkärivastaanoton asiakkaat ja reseptien uusinnat hoidetaan pääterveysasemalla Sairaalantie 9, 24130 Salo.
Kiskon, Kiikalan, Suomusjärven, Muurlan ja Tupurin neuvolat ovat suljettuina ajalla 1.7. - 4.8. Asiakkaat hoidetaan pääterveysasemalla Sairaalantie 9, 24130 Salo.
Halikon terveysasema on suljettu ajalla 1.7.-4.8. Lääkärivastaanoton asiakkaat ja reseptien uusinnat hoidetaan Läntisellä terveysasemalla osoitteessa Vilhonkatu 25, 24240 Salo.
Kuusjoen terveysasema on suljettu ajalla 1.7.-4.8. Lääkärivastaanoton asiakkaat ja reseptien uusinnat hoidetaan Läntisellä terveysasemalla Vilhonkatu 25, 24240 Salo.
Halikon ja Kuusjoen neuvolat ovat suljettuina ajalla 1.7.-4.8. Asiakkaat hoidetaan Läntisellä terveysasemalla Vilhonkatu 25, 24240 Salo.
Perttelin neuvola on suljettuna 1.7. - 4.8. Asiakkaat hoidetaan Läntisellä terveysasemalla Vilhonkatu 25, 24240 Salo.
Uskelankadun neuvola on suljettuna ajalla 3.6. - 11.8. Asiakkaat hoidetaan Läntisen terveysaseman neuvolassa Vilhonkatu 25, 24240 Salo.
Soitot oman neuvolan numeroon, josta puhelut siirtyvät automaattisesti Läntiselle
terveysasemalle.
Pääterveysaseman kanttiini on avoinna 1.6. - 11.8. ma - pe klo 7.30-16, la-su klo 12.30-16. Juhannus 21. - 23.6. suljettu.
Keskitetty hoitotarvikejakelu avoinna normaalisti maanantai klo 9-12, tiistai klo 13-17 ja torstai klo 13-16, paitsi torstaina 20.6. klo 13-15 Örninkatu 15 ovi 28, 24100 Salo. Puhelinaika maanantaina ja keskiviikkona klo 12-13 ja tiistaina ja torstaina klo 12-12.45 puh. 02 772 3396. Hoitotarvikejakelu on suljettu Halikon terveysasemalla 1.7. - 4.8. ja Perniön terveysasemalla 1.7. - 4.8. Tilanteissa joissa potilas tarvitsee suuria määriä hoitotarvikkeita tai tarvikkeiden kulutus lisääntyy aiemmasta, pyydetään ottamaan ajoissa yhteyttä hoitotarvikejakeluun puhelimitse tai sähköpostilla hoitotarvikejakelu@salo.fi.
Hammashoitolat
-- Läntisen terveysaseman hammashoitola on avoinna koko kesän arkisin klo 7.30-16, osoitteessa Vilhonkatu 25.
Ajanvaraus ma-pe kello 7.30-15.30, puh. 02-772 3852.
-- Halikon hammashoitola on suljettu 1.7.-4.8.
-- Kuusjoen hammashoitola on suljettu 24.6.-4.8.
-- Moision hammashoitola on suljettu 1.7.-11.8.
-- Suomusjärven hammashoitola on suljettu 24.6.-4.8.
Julkaistu: 1.6.2019 11:01
24.6.2019 Salon kaupunginhallituksen asioista tekemäni julkaisu kaupungin sivuilla:
Kaupunginhallitus kokoontui ennen kesätaukoa maanantaina 24.6.
Tässä kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajan Elina Suonio-Peltosalo 'n kooste kokouksesta:
- Poikkeaminen Kuusjoki/
Rakennukseen saa sijoittaa kaksi uutta asuntoa sekä varastotiloja. Voimistelusalin saa muuttaa kokoontumistilaksi. Kh hyväksyi päätösehdotuksen
- Turun hallinto-oikeuden päätös 11.6.2019 kunnallisvalitukseen koskien kh:n päätöstä 21.5.2018 Kajalakodin myynti/ Kh hyväksyi vs. kjn. päätösehdotuksen, päätti että hallinto-oikeuden päätös otetaan pöytäkirjan liitteeksi
- Kajalakodin myynti rakennuksineen, uusi käsittely/
Vallittu esitti uudelleen valmistelua. Raukesi kannattamattomana. Kh hyväksyi päätösehdotuksen
- Kiinteistörekisterin pitoalueen laajentaminen/
Mänkäri esitti pöydällepanoa. Raukesi kannattamattomana. Kh hyväksyi päätösehdotuksen
-H. Eevan aloite sisäilmaongelmista kärsivien kiinteistöjen korjamiseksi/
Kh ehdottaa kv:lle että kv merkitsee tiedokseen, katsoo loppuunkäsitellyksi
-S. Nikkasen aloite maauimalasta/
Talousnäkymät haasteelliset. Valmistelua jatketaan seuraavalla valtuustokaudella
- Nikkasen aloite Matildajärven veden laadusta/
Nikkasen, Vesan ja Ruokosen kannattamana uudelleen valmisteluun. 5 kannatti uudelleen valmistelua. 8 jatkaa käsittelyä. Kh hyväksyi päätösesityksen.
Kh merkitsee tiedokseen. Katsoo loppuun käsitellyksi
-Tupurin lähiliikuntapaikan rakentamiseen myönnetty valtionapu/
Kh ehdottaa, kv merkitsee tiedokseen. Kh hyväksyi
-Märynummen päiväkodin ja koulun hankesuunnitelman hyväksyminen/
Kh keskusteli luokkaratkaisuista 1-4. 1-6. Lämmitysjärjestelmästä. Ylityksestä. Kh hyväksyi päätösehdotuksen
- O.Fribergin valtuustoaloite ilmaisista oppimateriaaleista/
Kh hyväksyi päätösehdotuksen
-Pääsarjoissa pelaavien salolaisten joukkueiden markkinointiyhteistyömalli/
Kh hyväksyi markkinayhteistyömallin 2019 - 2020 talousarvion puitteissa
- Markkinointiyhteistyö, Salon kansallinen sellokilpailu Sellosymposium 10/ 2019/
Esittelijä totesi, että maaliskuussa järjestetylle sellokonsertille on jo myönnetty 6000 euron avustus sellokilpailun tukemiseksi. Kh päättää myöntää 8000 euroa. Kh hyväksyi muutetun päätösehdotuksen. Kustannus markkinoinnin ja viestinnön varatuista määrärahoista
- Sähköenergian hankinta/
Nyyssönen ehdotti asian uudeleen valmistelusa, siten että ydinsähkö otetaan mukaan hankkeeseen ja että sähkö hankitaan hiilineutraalina. Kh hyväksyi yksimielisesti
- Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys 2019 - 2020/
Kh antaa Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksestä vuosille 2019 - 2020 lausutun mukaisen lausunnon.
Elina Suonio-Peltosalo Marko Tapion kannattamana ehdotti lisäystä: Suun terveydenhuollon alueellinen tasapuolisuus ei toteudu; Perniön ja Särkisalon alueelta puuttuu hammashoidon yksikkö. Alueellinen tasapuolisuus tulee huomioida. Elina Suonio-Peltosalon esitys, Marko Tapion kannattamana hävisi 2 - 11 ääntä. (Suun terveydenhuoltoa järjestetään 5 hammashoitolassa: Halikko, Kuusjoki, Läntinen terveysasema Salon keskusta, Moisio Salon keskusta, Suomusjärvi. Perustelu tehdylle esitykselle)
-Sosiaaliasiamiestoiminnan selvitys vuodelta 2018/
Kh merkitsi tiedokseen
- M. Halkilahden kantelu vanhusten ruokahuollosta, päätöksenteosta/
Voimassa olevat myöntämiskriteerit lisätään lausuntoon ja toimitetaan kh kokousintraan. Kh hyväksyi Nyyssösen esityksen
-Lausunto Aluehallintovirastolle metsäojituksesta Kiikalassa/ Kh hyväksyi päätösehdotukden
-2020 tuloskortit/
Nikkanen esitti uudelleen valmistelua. Kh linjaa tuloskortteja iltakoulussa. Yksimielinen kannatus
-Lunden Lehden ja Tapion kannattamana esitti otto-oikeuden käyttämistä Opetuslautakunnan tekemään Kaivolan päiväkotiasiaan. Äänestyksessä Lundenia kannatti 6 jäsentä,
pohjaehdotusta kannatti 7 jäsentä. Kh hyväksyi vs kj päätösehdotuksen.
<< <Edellinen | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | Seuraava> >>