Eilen tapaamassa Sairaanhoitopiirin johtaja Matti Bergendahlia
Salon kaupungin johdon kanssa.

Varsinais-Suomen Lastensuojelu ky hallituksen kokous Kaarinassa

Viimeiset lomapäivät menossa viikonloppuna. Lämmintä ja aurinkoista- muutaman päivän ennuste. Työtä ja luottamustoimia tiiviisti yhdistettynä. Syksyn aikataulujen organisointia.

Ensi viikolla käynnistyvät jälleen kokoukset. Ja kaupungin asioiden hoito. Kaksi loppusuoran kaupunginjohtajaa esittäytyvät: Nissinen ja Korhonen kaupunginhallitukselle huomenna. Teemme tarkentavia kysymyksiä.

Ensi viikolla työ kutsuu sairaalanmäelle. Siitä syksy lähtee, tahti kiristyy.

Kesälomaa on vietetty muutama viikko auringossa mökillä.
Jatko onkin jo epävakaisempien kelien aikaa.
Oman työn ohella luottamustoimet ovat vaatineet keväällä päljon aikaa. Lepo on tarpeen. Talouden tasapainotus alkaa virkamiesvalmistelun jälkeen syksyllä. Uusi kaupunginjohtaja valitaan pian.
Terveysasiat ovat sydämen asia. Lapsiperheiden tulevaisuus myös.
Tulevat vaali tietävät irtiottoja päätöksenteossa.
Siinäpä hasteita.
Jalat maassa, järki päässä kohti syksyä.

Kokoomusnaiset ovat tehneet töitä paremman tulevaisuuden eteen jo yli sata vuotta. Mahdollisuuksien tasa-arvo, lasten ja nuorten hyvinvointi sekä huolehtiminen siitä, että kaikki pysyvät mukana yhteiskuntamme kehityksessä ovat aina olleet Kokoomusnaisten toiminnan keskiössä. Kautta vuosikymmenten Kokoomusnaiset ovat nostaneet esille epäkohtia ja vaikuttaneet niiden ratkaisemiseksi.

Tätä meille ominaista, toivoa luovaa ja tulevaisuuteen katsovaa asennetta tarvitaan juuri nyt. Koronakriisin jälkeinen aika ei tule olemaan Suomelle helppo. Talouden haasteet, ihmisten epävarmuus omasta tulevaisuudesta ja esimerkiksi mielenterveysongelmien syveneminen tulevat vaikuttamaan yhteiskuntaamme vielä pitkään. Terveys- ja talouskriiseistä selviäminen tulevat suuntaamaan poliittista päätöksentekoa tulevina vuosina.

Kokoomus on pitänyt esillä jo kauan ajatusta ennakointiin panostamisesta. Olipa kyse sitten taloudesta, sosiaalipalveluista tai ilmastosta, on fiksumpaa pyrkiä puuttumaan ongelmiin ajoissa kuin myöhässä. Näin vältetään sekä inhimillistä kärsimystä että kustannuksia.

Koronakriisin aikana tämä ajatus on näkynyt toimissamme, joilla on pyritty pelastamaan yrityksiä ja työpaikkoja. Olemme tehneet kymmeniä ehdotuksia, joiden avulla eri kokoisia ja eri toimialoilla toimivia yrityksiä voitaisiin auttaa kriisin yli. Tarvitsemme suorien yritystukien lisäksi myös elvytystä ja investointeja. Ne haluamme toteuttaa vastuullisesti ja kestävästi.

Sosiaalisista palveluista puhuttaessa ennaltaehkäisyn merkityksestä on puhuttu jo kauan. Monesti kuitenkin juuri ennaltaehkäisevistä palveluista päädytään karsimaan, kun leikkauksia joudutaan tekemään. Hyvinvointiin, mielenterveyteen ja toimeentuloon liittyvät yhteiskunnalliset menot kasvavat ongelmien edetessä, joten varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn satsaaminen kannattaisi aina pidemmällä aikavälillä.

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä, on tämä fyysinen maailma, jonka jätämme jälkeemme lapsillemme ja lastenlapsillemme. Ihminen itse on aiheuttanut niin ilmaston lämpenemisen kuin luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen. Molemmat ilmiöt ovat aikamme suurimpia uhkia ihmiskunnalle (planeetta itsessään selviää kyllä varmasti). On meidän vastuullamme löytää ratkaisuja, joilla mahdollistamme hyvän elämän edellytykset myös tuleville sukupolville.

Kokoomus julkisti viime viikolla kestävän elvytyksen ohjelman otsikolla "Talous kasvuun, päästöt laskuun". Minulla oli ilo johtaa ohjelman valmistelua eduskuntaryhmässämme ja vastata avauksen esittelystä. Ohjelman keskeinen ajatus on, että kriisin jälkeisen talouskasvun tulee olla ilmaston kannalta kestävällä pohjalla. On täysin mahdollista edistää talouskasvua ja vähentää päästöjä samanaikaisesti. Se on fiksua myös talouden näkökulmasta, sillä kestävillä ratkaisuilla on miljardimarkkinat globaalisti. Kaikkein kalleimmaksi meille tulee, mikäli emme huomioi Suomen uudelleenrakentamisessa kestävää kehitystä.

"Talous kasvuun, päästöt laskuun" - ohjelma on saanut mukavasti näkyvyyttä ja laajasti positiivista palautetta. Ohjelmaan voi tutustua täällä.
Samasta teemasta löytyy myös kolmiosainen blogisarjani, joka on luettavissa Kokoomusnaisten nettisivuilta.

Erityisesti epävarmoina aikoina vastuullinen päätöksenteko on faktapohjaista, ratkaisuhakuista ja rakentavaa. Toivo, uudistusmyönteisyys ja tulevaisuususko ovat meille luontevia lähestymistapoja. Kokoomusnaisten aikaa kestänyt ajatus paremman tulevaisuuden rakentamisesta on jälleen erittäin ajankohtainen. Realistiselle, maltilliselle, mutta vaikuttavalle visioinnille on tarvetta aiempaakin enemmän. Näillä lähtökohdilla me Kokoomusnaiset olemme vahvoja.

Aurinkoisia kesäpäiviä toivottaen

Saara-Sofia

Saara-Sofia Sirén
Kokoomusnaisten puheenjohtaja
kansanedustaja
050 513 2051
saara-sofia.sirén@eduskunta.fi

Pula asianmukaisista suojavarusteista, alituinen siirtovalmiudessa oleminen ja vaillinainen perehdytys. Muun muassa nämä asiat askarruttavat sairaanhoitajia. Tiedot käyvät ilmi Sairaanhoitajaliiton koronakyselystä huhtikuun puolessa välissä. Kysely on ollut auki kuukauden ajan. Sairaanhoitajat voivat vastata kyselyyn nimettömästi ja kertoa kokemuksistaan koronaepidemian aikana. Kysely on edelleen auki.
Koronakyselyyn on tullut 740 vastausta huhtikuun puoleen väliin mennessä.

Töitä ilman taukoja tai taukotiloissa ahtaasti

Joudun olemaan koko vuoron ilman nestettä ja ravintoa

Moni sairaanhoitaja miettii, voiko kieltäytyä hoitamasta potilaita, jos työ- ja potilasturvallisuus eivät toteudu.

– Miksi minun henkeni hoitajana ei ole minkään arvoinen? Kieltäydyn hoitamasta ilman asianmukaista suojausta ja minua kiusataan sen vuoksi. Onko Suomella oikeasti varaa tapattaa sairaanhoitajat? Voitte heittää minut vaikka vankilaan, mutta ilman suojia en hoida ketään.

Työvuoroissa suojavarusteiden puute on johtanut siihen, että sairaanhoitajien ruokataukoja ja wc-käyntejä rajoitetaan. Osa joutuu työskentelemään ilman ruokaa ja juomaa.

– Suojavarusteiden vähyyden vuoksi hoitajat eivät voi pitää ruokailun lisäksi muita taukoja. Vessassa ei voi käydä kuin lounastauolla, ja näin ollen päivän aikana ei myöskään uskalla juoda vettä.

– Työskentelen koko työvuoroni ajan yhden hoidettavan luona, eikä häntä voi jättää valvomatta. En voi riisua suojaimiani juodakseni tai syödäkseni, joten joudun olemaan koko hoitovuoron ilman nestettä ja ravintoa.

Suojavarustepuutteiden lisäksi työpaikoilla ei aina huolehdita turvaväleistä. Jos tauolle pääsee, on taukotiloissa usein tiivistä.

– Pienessä taukotilassa saattaa olla vuorojen vaihtuessa tai tauolla 20–30 ihmistä.

– Terveeksi oletetun potilaan hoidossa on kevyet suojaustoimet, eikä nämä pitäisi olla myös taukotiloissa ja yhteisissä toimistotiloissa käytössä? Eikö työkavereiden suojaaminen ole tarpeellista?

Yksi vastaajista kertoo, että voisi hyvin tehdä työtään etänä tai nykyistä väljemmissä tiloissa työpaikalla, mutta työnantaja ei ole tähän suostunut.

– Yhtenä päivänä hajaannuimme vähän kauemmas toisistamme, mutta siitä seurasi huutoa johdon taholta, ja meidät käskettiin takaisin sardiinipurkkiasetelmiin. Olemme tuoneet tilanteemme esiin johdolle ja pyytäneet muutoksia. Turhaan.

Perehdytys on puutteellista

Olen kotona omalla ajalla kirjoittanut paperille koronan oireet

Sairaanhoitajia huolestuttaa myös perehdys. Sijaisten perehdyttäminen sitoo vakituisten työntekijöiden aikaa. Tehohoidon pikaperehdytykset hirvittävät niin perehdyttäjiä kuin perehdytettäviäkin.

– Ahdistaa ja pelottaa. Minua on pikaperehdytetty tehohoitoon. Muutaman päivän koulutuksella pitäisi omaksua ja osata paljon asioita ja laitteiden käyttöä. Tämä on todella epätoivoinen ja stressaava yhtälö!

– Huolestuttaa, että teho-osaston töihin ei ole juurikaan perehdytystä. Itse täytyy omatoimisesti vain opiskella. Pelottaa. En tunne olevani lähimainkaan valmis siihen työhön, joka minua todennäköisesti odottaa.

– Muutaman viikon sijaistavasta työntekijästä ei ole parasta mahdollista hyötyä, kun perehtyminen ottaa aikansa eli vie vain vakihenkilökunnan resursseja.

Perehdytys on ollut puutteellista myös koronaneuvontaan sysättyjen sairaanhoitajien kohdalla.

– Pulaa on soittajista, tietokoneista, puhelimista, kuulokkeista, työpisteistä sekä ennen kaikkea perehdytyksestä.

– Meitä on kielletty käyttämästä internetiä työvuoron aikana, joten emme voi mennä THL:n sivuille tai muille foorumeille asiakastyön lomassa hoito-ohjeita etsimään. Olen kotona omalla ajalla kirjoittanut paperille koronan oireet, jotta pystyn helpommin tunnistamaan ne ja erottamaan perusflunssasta. Kannan paperia mukanani työvuoroni aikana.

– Siirryin puolen vuorokauden varoitusajalla koronaneuvontapuhelimeen töihin. En saanut juurikaan perehdytystä. Aiemmin tulleet työntekijät yrittivät perehdyttää minua parhaansa mukaan keskellä kaaosta.

Perehdytyksen vuoksi monia sairaanhoitajia siirrellään osastoilta toisille, mikä aiheuttaa ahdistusta.

– Henkilökuntaa kaupataan kuin orjia toisille osastoille, ilman suurempaa tarvetta. Henkilökuntaa siis väsytetään ja ahdistetaan ennen epidemian huippua. Tästä ollaan enemmän ahdistuneita kuin koronasta.