22.10.2018 
tiistai, lokakuu 23, 2018, 07:23
http://www.salo.fi/attachements/2018-10 ... 3-4592.pdf

Kaupunginjohtajan katsaus yllä

Kaupunginjohtajan talousarvuoesitys vuodelle 2019 ja investointisuunnitelma lähivuosille

http://www.salo.fi/attachements/2018-10 ... 4-1992.pdf
( 35 views )   |  permalink   |  

23.10.2018 
tiistai, lokakuu 23, 2018, 07:14
Your text to link here...

Täällä Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet tuleville vuosille

Jatkossa Kriisikuntamenettely tarkentuu, tietoa.

Kriisikuntakriteerit muuttumassa - parempaan suuntaan

Kriisikuntakriteerit muuttumassa - parempaan suuntaan
Henrik Rainio
Kuntien niin sanottuja kriisikuntakriteerejä ehdotetaan muutettavaksi lähivuosina. Muutostarvetta selvittäneen työryhmän ehdotus julkaistiin 5.10.2018, jonka myötä luonnos hallituksen esitykseksi lähti lausuntokierrokselle kuntiin. Uusia kriteerejä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätösten perusteella laskettaviin kuntien tunnuslukuihin.

Työryhmä ehdottaa, että kriisikuntamenettelyn eli kuntalain 118 §:n rakenne säilyy ennallaan, mutta arviointimenettelyyn liittyviä kuntien taloudellisia tunnuslukuja päivitetään kauttaaltaan.

Konsernitaseeseen kertynyt alij√§√§m√§ euroa/asukas olisi edelleen ‚ÄĚsuperkriteeri‚ÄĚ, jonka t√§yttyminen yksist√§√§n voisi laukaista arviointimenettelyn. Raja-arvot s√§ilyisiv√§t ennallaan, eli viimeisimm√§ss√§ konsernitilinp√§√§t√∂ksess√§ raja-arvo on 1 000 euroa ja sit√§ edelt√§v√§ss√§ 500 euroa.

Kunnan tai kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulisi edelleen kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tähän työryhmä ei ehdota muutosta.

Kertynyt alijäämä kuvaa useimmiten hyvin kunnan taloutta pitkällä aikavälillä. Siksi tämä kriteeri haluttiin säilyttää. Viime vuosina noin 3-4 kuntaa on tämän kriteerin täyttänyt. Kertyneen alijäämän kaksi heikkoutta liittyvät siihen, että se ei välttämättä kuvaa kunnan tämänhetkistä tilaa, ja toisaalta erilaiset yhtiöittämiskuviot vaikuttavat tunnusluvun arvoon, vaikka ne eivät välttämättä vaikuta kunnan taloudelliseen tilaan.

Neljä tunnuslukua voivat yhdessä laukaista menettelyn
Työryhmä ehdottaa, että kuntalaissa on edelleen neljä tunnuslukua, joiden kaikkien täyttyessä kahtena peräkkäisenä vuotena kunta voi joutua arviointimenettelyyn. Tunnusluvut laskettaisiin kunnan konsernitilinpäätöksen perusteella.

Vuosikate prosenttia poistoista olisi uusi tunnusluku, joka korvaisi kriteerin negatiivisesta vuosikatteesta. Uusi tunnusluku on monella tapaa yksi parhaista kunnan talouden tasapainon mittareista. Tunnusluku kuvaa erityisesti kunnan lyhyen aikavälin tilannetta. Jos vuosikate riittää poistoihin, kunnan talous on tasapainossa. Työryhmä ehdottaakin, että raja-arvona pidetään sitä, että vuosikate on 80 prosenttia poistoista. Vuosien 2017 ja 2016 tietojen perusteella tämä kriteeri täyttyisi 8 kunnalla.

Tuloveroprosentti kuvaa tietyllä tavalla kunnan taloudellista liikkumavaraa. Kunnallisvero on kuntien tärkein tulonlähde ja kunnilla on itsehallintoon perustuva oikeus päättää veroprosentistaan. Kuitenkin korkean tuloveroprosentin kunnalla on vähemmän liikkumavaraa kuin matalan veroprosentin kunnalla. Raja-arvoa ehdotetaan nostettavaksi siten, että jatkossa kriteeri olisi 2,0 %-yksikköä keskimääräistä korkeampi tuloveroprosentti. Tällä hetkellä raja arvo keskimääräinen + 1,0 % yksikköä. Nykyinen raja-arvo täyttyy 141 kunnalla, kun taas uusi raja-arvo täyttyisi 24 kunnalla vuosien 2017 ja 2016 tillinpäätösten perusteella.

Lainamäärä euroa/asukas säilyisi edelleen kriteerinä, mutta pelkän lainamäärän lisäksi tunnusluvussa huomioitaisiin myös vuokravastuut. Tämä kuvastaisi paremmin kunnan taloudellista todellisuutta nykypäivänä, kun esimerkiksi kiinteistöjen leasing-järjestelyt ovat kasvamaan päin. Vuokravastuiden kuntakohtaisia tietoja ei vielä ole kattavasti kerätty, joten uuden tunnusluvun täyttymistä on vielä vaikea arvioida. Tunnusluvun raja-arvo olisi edelleen keskimääräinen + 50 %, joten kriteerin täyttävien kuntien lukumäärä tuskin merkittävästi kasvaa nykyisestä 11:sta.

Laskennallinen lainanhoitokate olisi uusi tunnusluku, joka korvaisi nykyisen suhteellisen velkaantuneisuuden. Uusi tunnusluku on hieman vaikeaselkoinen ja sen laskukaava on koko kriteeristön vaikein. Perusajatus on, että tunnusluku kuvaa velanhoitokykyä, kun vuosikatteen riittävyyttä verrataan lainojen korkokuluihin ja lyhennyksiin. Koska lainojen lyhennysaikataulut vaihtelevat kunnittain, laskennassa käytettäisiin kaavamaisesti kahdeksaa vuotta kaikkien kuntien osalta. Velkoina huomioitaisiin sekä lyhytaikaiset että pitkäaikaiset velat. Tunnusluvun raja-arvoksi ehdotetaan 0,8, jonka vuosina 2017 ja 2016 täyttäisi yhteensä 23 kuntaa. Vertailun vuoksi, nykyinen suhteellisen velkaantuneisuuden kriteerin täyttää vastaavasti 176 kuntaa.

Hyvä vertailupohja kunnan oman talouden arviointiin
Uusi kriteeristö olisi kokonaisuudessaan tasapainoisempi ja raja-arvot kuvastaisivat paremmin kunnan taloutta. Ehdotus ei kiristäisi kriteerejä kokonaisuudessaan. Tällä hetkellä yksikään kunta ei täytä 4/4 nykyisistä kriteereistä. Myöskään ehdotetuilla tunnusluvuilla ja raja-arvioilla yksikään kunta ei täyttäisi kaikkia neljää kriteeriä vuosien 2017 ja 2016 tilinpäätöstietojen perusteella.

Uudet kriteerit toimivat paremmin my√∂s kunnan talouden ohjauksen mittarina, vaikka akuuttia kriisi√§ menettelyyn joutumisesta ei olisikaan. Ty√∂ryhm√§ on hallituksen esitysmuotoon laatimassa ehdotuksessaan pyrkinyt m√§√§rittelem√§√§n my√∂s ‚ÄĚkeltaiset valot‚ÄĚ, eli tietyt raja-arvot, jolloin kannattaa jo olla huolissaan. N√§m√§ raja-arvot ovat puhtaasti viitteellisi√§, eik√§ niiden t√§yttyminen johda mink√§√§nlaisiin toimiin arviointimenettelyn osalta. ‚ÄĚKeltaiset valot‚ÄĚ voivat kuitenkin auttaa kuntaa arvioimaan omaa talouttaan ja ennakolta ryhtym√§√§n tarvittaviin toimenpiteisiin.

kriisikunta
Työryhmät esittämät uudet kuntalain 118 §:n mukaiset kriteerit (punaisella), talouden heikkenemistä kuvaavat viitteelliset raja-arvot (keltaisella) sekä kuntien lukumäärä vuosien 2015/2016 sekä 2016/2017 tiedoilla.

Lopuksi on todettava, että kriteerien täyttyessä arviointimenettely voidaan käynnistää, mikäli kunta täyttää kuntalain 118 §:n raja-arvot. Kriteerien täyttyminen ei kuitenkaan tarkoita väistämättä arviointimenettelyä, vaan valtiovarainministeriö voi käyttää asiassa harkintavaltaa. Lisäksi on muistettava, että arviointimenettely itsessään ei vielä johda kuntien pakkoliitoksiin, vaikka näin joskus käykin. Joka tapauksessa kunnan taloudesta kannattaa pitää huolta hyvissä ajoin.

( 31 views )   |  permalink   |  

2.10.2018  
tiistai, lokakuu 2, 2018, 14:12
Tiedoksesi

Oppimisympäristöselvityksen ensimmäinen vaihe on valmistunut
Salon kaupunginhallitus asetti 7.11.2017 työryhmän tekemään selvitystä kaupungin oppimisympäristöstä ja sen mahdollisuuksista vastata tulevaisuuden tarpeisiin. Päätöksen mukaan oppimisympäristöselvityksestä tulisi löytyä toimenpide-ehdotukset seuraavien linjausten toteuttamiseksi:

Miten varmistetaan uuden opetussuunnitelman mukaisen pedagogiikan toteutuminen kaikissa kouluyksiköissä?
Miten säilytetään koulujen elinvoimaisuus ja opetuksen tasa-arvoisuus?
Miten varmistetaan vahvan pedagogisen johtajuuden toteutuminen kaikissa kouluyksiköissä?
Miten edistetään koulutilojen monipuolista käyttöä?
Työryhmässä on 15 jäsentä, jotka edustavat opetuslautakuntaa, lasten ja nuorten palveluja (varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus ja nuorisopalvelut), tilapalveluja ja nuorisovaltuustoa. Työryhmän puheenjohtajana toimii opetuslautakunnan puheenjohtaja Annika Viitanen.

Oppimisympäristöselvitys toteuttaa oppimisympäristöuudistuksen ja Oppiva Salo -hankkeen muodostamaa strategista kärkihanketta. Oppimisympäristöuudistuksella pyritään varmistamaan oppilaiden tulevaisuuden osaamistarpeet, elinvoimaiset oppimisympäristöt ja niitä tukevat monikäyttöiset tilaratkaisut. Oppiva Salo 2018 - 2020 on kehittämisohjelma, jossa kehitetään systeemisesti oppimista, opettajuutta, pedagogista johtamista, oppimisen teknologiaa sekä oppimisen analytiikkaa ja muuntojoustavia oppimistiloja. Kaupungin kärkihankkeet hyväksyttiin osana kaupunkistrategiaa keväällä 2018.

Kaupungin koulu- ja päiväkotirakennusten peruskorjaustarpeiden ja sisäilmaongelmien vuoksi selvitys vaiheistettiin ja ensimmäisen vaiheen toimenpide-esitykset painottuvat Halikon, Perniön ja Salon keskustan kouluihin ja päiväkoteihin. Selvitystyössä on mukana kiireellisiä, nopeasti toimenpiteitä vaativia esityksiä, jotka johtuvat nykyisten rakennusten sisäilmaongelmista tai puutteellisesta kunnosta. Tällä hetkellä perusopetuksen oppilaista 12 % opiskelee väistötiloissa.

Oppimisympäristöselvitystyö jatkuu laajempana selvityksenä kakkosvaiheessa, jossa tarkastelun kohteena on koko päiväkotien, koulujen ja nuorisotilojen palveluverkko. Toisessa vaiheessa tarkastellaan tilojen monipuolista muuntojoustavaa käyttöä palvelujen järjestämisen kannalta.

Toimintojen tarkastelu voi tarkoittaa uudenlaisia yksiköitä, esimerkiksi päiväkotia ja koulua samassa rakennuksessa tai pienten lasten koulua. Tarkastelun kohteena ovat päiväkotien, koulu- ja nuorisotilojen kunto sekä miten säilyttää koulujen elinvoimaisuus ja opetuksen tasa-arvoisuus oppilasmäärien laskiessa.

Toisen vaiheen selvityksessä tarkastellaan myös miten voidaan rakentaa oppilaille laajempaa kielipolkua. Koulujen johtamiselle ja johtajuuden kehittämiselle tulee varata aikaa, joten yhtenä tarkastelun kohteena on vahvan pedagogisen johtajuuden toteutuminen tulevaisuuden kouluissa.

Ensimmäisen vaiheen toimenpide-esitykset
Hermannin koulu

Ylhäistentien tien kiinteistön muuttaminen Hermannin koulun käyttöön. Kotitalousluokkien rakentaminen ja muuntojoustavat oppimistilat. Liikuntatilojen ja käsityötilojen rakentaminen Ylhäistentielle / uudisrakennus.
Aikataulu: 8/2021

Uskelan koulu/Kavilankatu

Kavilankadun (luokat 1-6) siirtäminen Torikadun kiinteistöön. Torikadun muutostyöt muuntojoustaviksi oppimistiloiksi (1-6 lk.) sekä pihan muutostyöt.
Aikataulu: 8/2020

Kansalaisopisto

Kansalaisopiston siirtäminen Torikadun kiinteistöön. Aikataulu: 8/2020

Kirkonkylän koulu, Perniö

Uudisrakennus
Oppimisen tilat (1-6 lk.)
Liikuntatila
Kotitalousluokat (7-9 lk.)
Käsityötilat (1-9 lk.)
Kansalaisopisto (musiikinopetustila)
Nuorisotila
Aikataulu: 8/2021

Saurun koulu, Perniö

Saurun koulun toiminnan lakkauttaminen ja siirtäminen Kirkonkylän koulun uuteen koulurakennukseen
Aikataulu: 8/2021

Ollikkalan päiväkoti

Päiväkodin siirtäminen Ollikkalan kouluun
Aikataulu: 2019

Märynummen koulu

Uudisrakennus
Vaihtoehto 1: 1-2 lk. + 1 oppimistila, ruokailutila, päiväkoti ja nuorisotila
Vaihtoehto 2: 1-4 lk. + 1-2 oppimistilaa, ruokailutila, päiväkoti, nuorisotila ja liikuntasali
Aikataulu: 8/2021

Märynummen päiväkoti

Toiminnan siirtäminen Märynummen koululle uudisrakennukseen
Aikataulu: 8/2021

Halikon lukio

Vaihtoehto 1: Halikon lukion yhdistäminen Salon lukioon, toiminta Salon lukion tiloissa
Aikataulu: 8/2021

Vaihtoehto 2: Halikon lukion yhdistäminen Salon lukioon, osa uuden yhteisen lukion toiminnasta IoT Campuksella
Aikataulu: 8/2021

Sinilinnun päiväkoti, Halikko

Toiminnan siirtäminen Kuruntien (Halikon lukio) kiinteistöön. Tilojen ja pihan muuttaminen päiväkotikäyttöön.
Aikataulu: 8/2022

Kärävuoren päiväkoti, Halikko

Toiminnan siirtäminen Kuruntien (Halikon lukio) kiinteistöön. Tilojen ja pihan muuttaminen päiväkotikäyttöön.
Aikataulu: 8/2022

Ensimmäisen vaiheen toimenpide-esitysten käsittelyaikataulua
2.10. Mediatilaisuus ja tiedottaminen kaupungin viestintäkanavissa
2.10. Hankkeen avaus otakantaa.fi -palveluun
9.10. klo 18 Yleisötilaisuus nykyisen Hermannin koulun / kansalaisopiston isossa auditoriossa (Ylhäistentie 2)
Varsinainen poliittinen käsittely ja päätöksenteko kaupunginhallitus- ja kaupunginvaltuusto-tasolla alkavat näiden tilaisuuksien jälkeen.

Lisätietoja
Annika Viitanen, työryhmän puheenjohtaja, opetuslautakunnan puheenjohtaja, annika.viitanen@salo.fi, 040 727 5692
Lauri Inna, kaupunginjohtaja, lauri.inna@salo.fi, 044 778 2001
Jari Niemelä, apulaiskaupunginjohtaja, jari.niemela@salo.fi, 044 778 2059
Pia Setälä, lasten ja nuorten palveluiden johtaja, pia.setala@salo.fi, 044 778 4001

Julkaistu: 2.10.2018 16:31


( 219 views )   |  permalink   |  

11.9.2018 
tiistai, syyskuu 11, 2018, 03:54
10.9.2018 kaupunginhallituksessa

Paviljonki-kaava asetettiin näytille monien vaiheiden jälkeen. 8 käsittelykertaa kokouksissa. Nyt tulee valtuustoon ensimmäistä kertaa.
√Ą√§nestys 7-6 √§√§nin. Kompromissihakuisena p√§√§tt√§j√§n√§ n√§in esityksen muutosten j√§lkeen mahdolliseksi ja √§√§nestin Paviljongin puolesta.

Talousjohtajan hakuprosessi alkaa. Esitetyn mukaisesti. Yksimielisesti.

Märynummen tilaratkaisuun käytettiin otto-oikeutta. Moduuleja ei haluta väistötiloiksi. Haluamme Oppimisympäristöselvityksen. Kokoomus, Keskusta, Vallittu, Nyyssönen asian puolesta. 8-5 äänin.

Nikkasen aloite Maksuton ehkäisy meni läpi alle 25- vuotiaille. Esitin muutosta ale 20 -vuotiaille nuorille maksuttomasta ehkäisystä. Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen esitys kaikille kunnille ja Käypä Hoito suositukseen vedoten. Kokonaishinta jäi epäselväksi. Kustannustietoisuus lisäyksissä hapero. Monia lääkekorvauksia on poistettu, mm diabeteksen lääkekorvaukset.

Pieni katsaus eilisiltaan
Mukavaa päivää sinulle
( 284 views )   |  permalink   |  

10.9.2018 
maanantai, syyskuu 10, 2018, 05:52
Syksy on täydessä vauhdissa. Vielä on ollut valtavan lämmintä. Tällä viikolla ennusteet kertovat vesisateista ja ilmojen viilememisestä.

Tänään kaupunginhallituksessa keskustellaan jälleen Paviljongista.

Talousjohtajan rekrytointiprosessi käynnistyy.

Tässä tärkeimmät asiat listalta.

Taiteiden yä pisti mietteliääksi. Upeaa toimintaa ja yhteisöllisyyttä Salossa. Uutta ja arvokasta. Ilman byrokratiaa.
Ensi vuonna mukana koko tilaisuuden. kaiken ikäisille kivaa toimintaa, katseltavaa ja koettavaa.
( 121 views )   |  permalink   |  


<< <Edellinen | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | Seuraava> >>