30.11.2009 
maanantai, marraskuu 30, 2009, 19:35

Vuorovaikutus on tasapainottelua

Jokaisessa on saman ominaisuuden kaksi puolta


Vastakohdat täydentävät toisiaan, sanotaan. Väärin, sanoo rovaniemeläinen viestinnän opettaja Paula Salomaa. Sen sijaan vastakohdat ovat olemassa meissä kaikissa.

Hän on vakuuttunut siitä, että kaikissa meissä on saman ominaisuuden kaksi puolta. Jos ihminen ei ole tasapainossa, hän saattaa kuitenkin tukahduttaa itsestään kokonaan toisen puolen ja ajautua äärilaitaan.

Esimerkiksi lujuus on hyvä ominaisuus, mutta äärimuodossaan se tekee ihmisestä kylmän ja julman. Samoin lempeys on hyvä asia, mutta liian lempeä antaa aina periksi ja alistuu.

"Ääripäissä oleminen aiheuttaa vaikeuksia ihmissuhteissa, eikä ihminen itsekään ole onnellinen, jos tukahduttaa kokonaan toisen puolen. Asian tiedostamalla sitä voi pyrkiä muuttamaan", Salomaa selittää.

Liian luja ihminen on tukahduttanut lempeyden ja ajaa kyynärpäätaktiikalla omia etujaan. Liian lempeä puolestaan ajattelee kyllä muita, mutta on tukahduttanut lujuuden, jolla voisi pitää puoliaan.

"Hyvin monet piirteet ovat joko lujuutta tai lempeyttä. Sanotaan kyllä tai ei, ollaan aktiivisia tai passiivisia, alistetaan tai alistutaan. Jokainen voi asettaa itsensä johonkin kohtaan tätä dynaamista akselia", Salomaa huomauttaa.

Tasapainoisella ihmisellä on hänen mukaansa sekä terveesti luja että joustava puoli, joita molempia voi käyttää tietoisesti. Tällöin pystyy tarpeen tullen sanomaan ei, tarpeen tullen kyllä, ja huolehtimaan sekä omasta hyvinvoinnistaan että ottamaan muita huomioon.

Vuorovaikutussuhteet ovat Salomaan mielestä aina tasapainottelua tämän asian kanssa, ja se vaatii usein tietoista opettelua.

Miten sitten edetä, jos esimerkiksi tunnistaa liian usein myöntyvänsä toisten pyyntöihin omalla kustannuksellaan?

"Tietoisuus asiasta on jo paljon. Kiltteys on hyvä piirre ja sitä on palkittu, joten sitä on vaikea muuttaa. Voikin ajatella, ettei sitä tarvitse kokonaan muuttaa, vain hieman karsia, jotta itse voisi paremmin", Salomaa sanoo.

Silloin voi opetella asettamaan rajoja terveen lujalla tavalla – ei arvostelemalla, nolaamalla tai painamalla toisia, vaan asiallisesti perustelemalla.

Vastakkaiset puolet ja niiden tasapaino tulevat vastaan niin parisuhteessa, ystävyyssuhteissa, työpaikalla kuin omien lasten kasvattamisessa.

"Lapsi, joka on aina kiltti ja hiljainen, on vanhemmilleen helppo, mutta aikuisena hän on helposti muiden heittopussi. Ei ole oikein lasta kohtaan kannustaa vain yhtä puolta", Salomaa huomauttaa.

Negatiivisetkin tunteet saa näyttää, ryöpsähtelyn sijaan niitä voi vain vähitellen opetella ilmaisemaan tarkoituksenmukaisella, tilanteeseen sopivalla tavalla.

Parisuhteessa äärilaidat saattavat etsiä toisesta sitä puolta, mikä itsestä puuttuu. Salomaa pitää tätä tuhoon tuomittuna.

"Jos on laittanut itsestään lujan puolen paitsioon, kokee turvattomuutta ja kaipaa lujuutta. Tällöin voi nähdä turvan hyvin voimakkaassa ihmisessä, eikä huomaa, että joutuukin alistetuksi, vanhempi-lapsi–suhteeseen."

Parisuhteen tulisi olla tiimi, kumppanit, ei taistelupari.

"Miksi lähteä taistelemaan, muuttamaan ja haukkumaan toista tai kostamaan, jos asiat eivät toimi eikä suhteessa voi olla oma itsensä. Miksei ajatella, että yritin parhaani, mutta se ei toiminut. Toisen voi tällöin hyväksyä sellaisena kuin tämä on ja antaa anteeksi."

Salomaa korostaa, että turvan voi löytää vain omasta sisäisestä itsestään, sitä ei voi rakentaa toisen varaan. Mikä tahansa ympäriltä voi hävitä milloin tahansa. Suhde voi päättyä, mutta elämä ei pääty siihen.

Salomaa on työstänyt ajatuksiaan kymmenisen vuotta ja kirjaksi Löydä aito itsesi ne kypsyivät viime vuonna.

"Kirjoitin kirjan omaksi itsekasvatusoppaakseni ja ennen kaikkea toivon keskustelua. Koko idea on uusi asennoituminen elämään. Jokainen voi vain miettiä, miten itse toimii tällaisessa epätäydellisessä maailmassa. Toisia ei voi muuttaa käskemällä, mutta omaa käyttäytymistään muuttamalla tilanteet muuttuvat", Salomaa sanoo.


Lue lisää kirjasta Paula Salomaa: Löydä aito itsesi. Pilot-kustannus Oy 2006.



( 479 views )   |  permalink   |  

29.11.2009 
sunnuntai, marraskuu 29, 2009, 08:57
Eilen iltavuorossa ja em. paneelikeskustelussa aamupäivällä.
Tänään iltauorossa, aamulla kaupunginhallituksen asiakokonaisuuksien läpikäynti.
Maanantaina aamuvuorossa, kehittämispäivillä TYKS:ssä ja illalla kaupunginhallituksessa.
Ei siis vapaa viikonloppu missään muodossa.


Sinä pieni urhea nainen




Nukkumaan käydessä ajattelen:

Huomenna minä lämmitän saunan,

pidän itseäni hyvänä,

kävelytän, uitan, pesen,

kutsun itseni iltateelle,

puhuttelen ystävällisesti ja ihailen,

kehun: Sinä pieni urhea nainen,

minä luotan sinuun.
-Eeva Kilpi

( 484 views )   |  permalink   |  

28.11.2009 
lauantai, marraskuu 28, 2009, 20:26
Professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopstosta puhumassa Armfeltin-koululla. Olin Paneelikeskustelussa mukana kutsuttuna. Päivi Reponen - Koitto alusti Aluelautakuntatyöstä.


Professori

Puhelin: (06) 324 8310
GSM: 050-552 9689
Fax: (06) 324 8350
Sähköposti: hannu.katajamaki@uwasa.fi
Asiantuntijuus / tutkimusintressit

Maaseutupolitiikka, aluekehityksen pitkän aikavälin muutos, yhteiskuntapolitiikan aluevaikutusten arviointi
Julkaisuja

* Katajamäki, Hannu (2003). Ex-Post evaluation of objective 6 programmes in Finland and Sweden for the period 1995-99. Report to the European Commission´s DGRegio. 69 s.
* Katajamäki, Hannu, Essi Artima, Marjut Hannelin, Juha Kinnunen, Heikki K. Lyytinen, Aimo Oikari & Marja-Liisa Tenhunen (2002). Mahdollinen korkeakouluyhteisö. Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arviointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 8:2002. 44 s.
* Katajamäki, Hannu, Pekka Hunnakko, Petri Kahila, Jarmo Palm & Mikko Valtakari (2001). Vaikea maaseutupolitiikka. Havaintoja maaseutupolitiikan käytännöistä. Vaasan yliopiston Levón-instituutin julkaisu No 90. 71.s.
* Katajamäki, Hannu (1998). Beginning of Local Partnership in Finland. Vaasan yliopiston tutkimuslaitos. Julkaisuja No 76. 79 s.
* Katajamäki, Hannu (1998). Oman alueensa yliopisto. Vaasan yliopiston kolme vuosikymmentä. Julkaisija: Vaasan yliopisto. 162 s.
* Katajamäki, Hannu & Rauno Kaikkonen, (1991). Maaseudun kolmas tie. Helsingin yliopisto. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Sarja A:1. 174 s.
* Katajamäki, Hannu (1988), Alueellisen työnjaon muotoutuminen Suomessa. Turun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja n:o 121. Väitöskirja. 144 s.
* Katajamäki, Hannu (1979). Kuntaliitostutkimus. Eräiden toteutettujen kuntaliitosten tarkastelua. Itä-Suomen Instituutin julkaisusarja B :29. 80 s.
( 530 views )   |  permalink   |  

27.11.2009 
perjantai, marraskuu 27, 2009, 19:08
Rakkaus elää tässä päivässä ja välittäminen hetkessä.
Ei ole päivän päälle sanoa näitä aasioita, kunhan pidämme huolta, että sisältö tulee selväksi.

Väsyneen naisen pinnistys, piristys tule kaverin kohtaamisesta. Hetkestä syntyy tulevaisuus ja tajunnan virta kohtaa monta kerrannaiskipinää. Iloa ilotulituksesta. Arjen onnitteluista; Arjesta syntyy juhla. Juhlana joulu syntyy ansaittuna, joka vuosi. Ei rikkaudesta vaan rakkaudesta jokapäiväiseen. Pienestä suurta. Pimeyden jälkeen koittaa kirkkaus. Lämmin ja palkitseva. Kuin halaus.

Onneksi otin tämän kuvan vuosi sitten, kertoo värikyydessään tunteiden ja ajatusten voiman.
( 473 views )   |  permalink   |  

26.11.2009 
torstai, marraskuu 26, 2009, 07:18
Tämä tuli ystävältä tänä aamuna, ja juuri tarpeeseen!
Kaikkien iloksi:

Heli Laaksosen runo naiseudesta... :)


Naise elämää!

Jos sää ole itsenäine, sää ole pelottava.
Jos sää ole ystävälline ja ymmärtäväine, sää ole liian kiltti.
Ku sää sano,mitä sää ajattele, sää ole rääväsuu.
Jos sää ole hiljaa, on sus jotta kummallist.
Jos sää anna, sää ole helppo nakki.
Jos sää pihtaat, haeta joltain muult.
Yritä täsä sit olla.
Jua pari lasi kuaharii.
Venytel tualis semmottos,et pää menee taakse ja kattelet maailmaa ylösalasi.
Hiukka hianon näköst.
Ei iloseks tulemiseks enemppä tarvita.

Kaikil, joil o väsymyst ja kaikil, joil ei ol ja si
kaikil, joil halut.
Kyl o helppo ol naine!!!

Tsemppiä kaikille, tästä selvitään!





Jefimoff johtaa piirin kokoomusnaisia

Uusikaupunkilainen Nina Jefimoff valittiin jatkamaan Varsinais-Suomen Kokoomusnaisten puheenjohtajana Naantalissa pidetyssä syyskokouksessa. Valinta oli yksimielinen. Jemimoffin lisäksi piirihallitukseen valittiin Leena Niemi Uudestakaupungista.

Piirihallituksen muut jäsenet ovat Hanna Sirkiä (Kaarina), Mari Rissanen (Naantali), Sirkka Sivula (Turku), Merja Vesanen (Turku), Marjukka Laitinen (Turku), Riitta Simander (Turku), Anja Mäenpää (Salo), Elina Suonio-Peltosalo (Salo), Paula Leppänen (Turku).
( 513 views )   |  permalink   |  


<< <Edellinen | 209 | 210 | 211 | 212 | 213 | 214 | 215 | 216 | 217 | 218 | Seuraava> >>