1.11.2017 
keskiviikko, marraskuu 1, 2017, 12:29

Naisjärjestöjen Keskusliiton matkani täyttyy, kiitos kuluneista vuosista ystävät!
Vaikuttavuutta tasa-arvoteoilla #naisjärjestöt #tasaarvo100


105-vuotias Naisjärjestöjen Keskusliitto, 59 jäsenjärjestöä, 400 000 jäsentä

Naisjärjestöt kestävät aikaa ja meitä tarvitaan edelleen. Vuonna 2016 oli kulunut 105 vuotta siitä kun Aleksandra Gripenberg perusti Naisjärjestöjen Keskusliiton. Tämän ajan järjestömme sukupolvi toisensa jälkeen on puolustanut naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa. Yhteensä 59 jäsenjärjestöstämme vanhin on jo yli 160-vuotias, nuorimmat vain muutaman vuoden. Erityisesti historian naisten ponnistelut sukupuolten tasa-arvon puolesta oli mielissämme kun vietimme vuonna 2016 naisten täysien poliittisten oikeuksien 110-vuotisjuhlavuotta ja Miina Sillanpään syntymän 150-vuotisjuhlia. Kulunut vuosi 2016 jälleen kerran osoitti, että naisten ja tyttöjen puolesta puhuminen on edelleen maailmanlaajuisesti ja kansallisesti tärkeää ja että kaikkia meitä tarvitaan.

100 tasa-arvotekoa vuoden tasa-arvoteko
Yhdessä Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan kanssa luotsaamamme Suomen itsenäisyyden juhlavuoden hanke 100 tasa-arvotekoa osoittautui menestyksekkääksi tavaksi kiinnittää huomiota naisten oikeuksiin yhteiskunnassamme. Mukana on 38 sitoutunutta kumppanitahoa, suuri joukko naisjärjestöjä, mm. kaikista eduskuntapuolueiden naisjärjestöistä, Helsingin kaupunki, Yleisradio ja Kuntaliitto. Tasa-arvotekoja vuonna 2016 julkistettiin jo yli 40 ja uusia hankkeita ilmoittautuu jatkuvasti mukaan. Mukana on jo järjestöjä, yliopistoja, kaupunkeja ja mm. Puolustusvoimat, Tilastokeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Pelkästään ulkoministeriö on sitoutunut yli 150 tasa-arvoteon tekemiseen ja muita ministeriöitä, mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, on ilmoittautunut tärkeillä teoilla mukaan. Presidentti Tarja Halonen johtaa 36 korkea-arvoisen osallistujan kunniatoimikuntaa, joka osaltaan vie työtä eteenpäin. Helsingin kaupungin juhlasalissa joulukuussa yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa järjestetty 100 tasa-arvotekoa -starttitilaisuus keräsi lähes 400 kaikenikäistä naista ja yli 30 näytteilleasettajaa. Tilaisuuden tunnelma oli hurmoksellinen ja ikimuistoinen. 100 tasa-arvotekoa -hankkeessa valittiin vuoden 2016 tasa-arvoteoksi. Yhteinen työmme jatkuu kuluvana vuonna ja haluamme jatkaa työtä myös juhlavuoden jälkeen.

Vahvaa vaikuttamista, yhteistyötä ja viestintää
Vaikutimme vuoden 2016 aikana mm. hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan, siihen, että Suomessa on jatkossakin tasa-arvovaltuutettu ja valtuutetun toimisto ja että naisiin kohdistuva väkivalta mainitaan uudessa auttavassa puhelimessa. Annoimme 18 yhteistä kannanottoa, 5 lausuntoa ja lähetimme 8 uutiskirjettä, jotka kaikki tavoittavat laajasti jäsenjärjestöjämme, sidosryhmiä ja mediaa. Vaikutimme päivittäin päätöksenteosta, taloudesta, terveydestä, turvallisuudesta ja koulutuksesta Twitterissä ja Facebookissa. Järjestimme vuoden 2016 aikana lähes 20 vaikuttamistilaisuutta ja olimme mukana viikoittain jäsenjärjestöjemme ja sidosryhmiemme tilaisuuksissa. Yhdessä linjasimme naisjärjestöjen näkemykset kuntavaalien tavoitteiksi.

Naisj√§rjest√∂jen Keskusliiton syyskokouksessa nelj√§lle hallituspaikalle oli 10 vahvaa ehdokasta. Saimme vuonna 2016 mukaan nelj√§ uutta ja hyvin merkityksek√§st√§ j√§senj√§rjest√∂√§: Monika-Naiset liitto ry, WIFT Finland ry, Rusetti ‚Äď Valtakunnallinen vammaisten naisten yhdistys ja Suomen Sairaanhoitajaliitto ry ry. N√§m√§ upeat j√§rjest√∂t rikastuttavat jo ennest√§√§n monipuolista j√§senist√∂√§mme osaamisellaan ja n√§kyvyydell√§√§n ja ilahduttavat meit√§ suuresti kaikin tavoin.

Naisjärjestöjen talous haasteellista
Kaiken tämän keskellä on todettava, että naisjärjestöt elävät taloudellisten reunaehtojen suhteen hyvin haastavaa aikaa. Aktiivisesta toiminnasta huolimatta Naisjärjestöjen Keskusliiton valtiontuki jatkoi laskuaan, nyt peräti 14 prosenttia, ja lopullinen tuki on vain 136 000 euroa. Tässä on mukana eduskunnan myöntämä lisämääräraha. Vaikka pyrimme löytämään muuta
rahoitusta erityisesti hankkeillemme ja katsomaan tulevaan, on tilanne taloudellisesti vaikea ja siihen on tulevaisuudessa saatava muutos.

Jäsenjärjestöt, yhteistyökumppanit: Suuri kiitos!
Lämmin kiitos siitä, että te jäsenjärjestöt olette olleet tässä kaikessa yhteisessä työssämme mukana: keskustelemassa, linjaamassa, vaikuttamassa, välittämässä yhteistä viestiä. Ilman teitä työmme ei olisi mahdollista. Suuri kiitos kaikille erinomaisille yhteistyökumppaneillemme niin eri teemojen eteenpäin viemisestä kuin meille naisjärjestöille välttämättömästä taloudellisesta tuesta.

Olemme yhdessä kaikkien naisten ja tyttöjen puolella, niin meillä kuin maailmalla.

Hyvää itsenäisyyden juhlavuotta ja tasa-arvotekoja toivottaen,

Naisj√§rjest√∂jen Keskusliitto ‚Äď Kvinnoorganisationernas Centralf√∂rbund ry

puheenjohtaja Eva Biaudet
pääsihteeri Terhi Heinilä

1. VAIKUTTAMINEN NAISTEN ASEMAN, SUKUPUOLTEN V√ĄLISEN TASA-ARVON JA TYTT√ĖJEN JA NAISTEN IHMISOIKEUKSIEN EDIST√ĄMISEKSI
Vaikuttaminen kansalliseen tasa-arvopolitiikkaan
Hallituksen tasa-arvo-ohjelma vuosille 2016‚Äď2019 hyv√§ksyttiin valtioneuvoston periaatep√§√§t√∂ksen√§ 4.5.2016. Naisj√§rjest√∂jen Keskusliitto vaikutti hallituksen tasa-arvo-ohjelman laatimiseen, ohjelman keskeisiin teemoihin ja otti kantaa hyv√§ksyttyyn tasa-arvo-ohjelmaan. NJKL piti ohjelman julkaisemista t√§rke√§n√§ ja edellytti, ett√§ sukupuolin√§k√∂kulman ja tasa-arvotavoitteiden sis√§llytt√§mist√§ meneill√§√§n oleviin julkisiin hankkeisiin ja uudistuksiin tasa-arvo-ohjelman viiv√§stymisest√§ huolimatta. Naisj√§rjest√∂jen Keskusliittoa kuultiin kaikkien ministeri√∂iden edustajista koostuvassa tasa-arvo-ohjelmaty√∂ryhm√§ss√§ loppuvuonna hallituksen tasa-arvo-ohjelman toteutumisesta ja sukupuolin√§k√∂kulman valtavirtaistamisesta valtioneuvostossa.
Toimintavuonna Naisjärjestöjen Keskusliitto korosti sukupuolten tasa-arvon huomioimisen merkitystä erityisesti sote- ja maakuntauudistuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. NJKL vaati, että maakuntastrategioihin sisällytetään sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja maakuntalakiin kirjataan tasa-arvon edistämisvelvoite. NJKL muistutti, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen henkilöstövaikutukset kohdistuvat pääosin naisiin ja voivat vaikuttaa jatkossa sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon ja naisten eläkkeisiin.
Naisjärjestöjen Keskusliitto teki näkyvää vaikuttamistyötä naisten euron saamiseksi nousuun ja perusteettomien palkkaerojen poistamiseksi. NJKL vaati konkreettisia tavoitteita ja toimia naisten työllisyysasteen nostamiseksi ja samapalkkaisuusohjelman jatkamiseksi. Naisjärjestöjen Keskusliitto otti vahvasti kantaa tasa-arvovaltuutetun tehtävän säilyttämisen puolesta kun oikeusministeriö valmisteli tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutettujen tehtävien ja toimistojen yhdistämistä. NJKL vaati, että naisten oikeuksien tulee olla keskeinen osa kansallista perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaa.
Naisjärjestöjen Keskusliitto painotti, että kaikilla lapsilla on oltava mahdollisuus laadukkaaseen ja kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen vanhempien työ- tai opiskelutilanteesta riippumatta. NJKL esitti, että puolueiden on noudatettava sukupuolikiintiöitä ehdokasasettelussaan ja naisia tulee olla nykyistä enemmän kuntien johtotehtävissä
Naisjärjestöjen Keskusliitto toimi naisiin kohdistuvan väkivallan ja vihapuheen ehkäisemiseksi ja vaikutti mm. siihen, että naisiin kohdistuva väkivalta kirjattiin uuden auttavan puhelimen toteuttamiseen ja toimintaan lähisuhdeväkivallan lisäksi. NJKL muistutti, että seksuaalinen häirintä ei ole uusi ilmiö ja että sen ehkäiseminen vaatii välittömiä toimenpiteitä. NJKL korosti Euroopan parlamentin, Euroopan komission ja Euroopan neuvoston linjan mukaisesti, että ihmiskauppa ja prostituutio eivät ole eroteltavissa toisistaan ja että ne ovat naisiin kohdistuvia vakavia ihmisoikeusloukkauksia.
Vaikuttamistyön kohderyhmiin kuuluivat jäsenjärjestöt jäsenistöineen, hallitus ja kansanedustajat, ministeriöt ja tasa-arvoviranomaiset, työmarkkinajärjestöt, muut sidosryhmät ja media.
Kannanotot ja vaikuttamistilaisuudet
Naisjärjestöjen Keskusliitto otti aktiivisesti kantaa ajankohtaisiin sukupuolten tasa-arvon teemoihin ja julkaisi vuoden aikana yhteensä 18 kannanottoa ja tiedotetta sekä viisi lausuntoa. Kannanottojen keskeisimpiä teemoja olivat muun muassa naisten oikeuksien huomioiminen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmassa, hallituksen tasa-arvo-ohjelma, sukupuolten tasa-arvon huomioiminen sote-ja maakuntauudistuksissa, sukupuolten välinen palkkaepätasa-arvo sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ja ihmiskaupan kysymykset. NJKL vastusti tasa-arvovaltuutetun toimen lakkauttamista lausunnollaan ja somekampanjallaan. LIITE 1: Kannanotot, tiedotteet, lausunnot ja kuulemiset
Naisjärjestöjen Keskusliiton kevätkokouksen yhteisessä julkilausumassa vaadittiin hallituksen tasa-arvo-ohjelman julkistamista sekä talouden velkaantumisen taittamiseksi suunniteltujen päätösten sukupuoli- ja tasa-arvovaikutusten arvioimista. Välttämättömänä pidettiin, että sukupuolten palkkaeroa kurotaan umpeen aktiivisesti ja tavoitteellisesti. Myös hoivavastuiden tasaisemman jakautumisen vanhempien kesken korostettiin vaikuttavan positiivisesti naisten työmarkkina-asemaan. Julkilausumassa painotettiin, että pitkät poissaolot työelämästä heikentävät naisten ura- ja palkkakehitystä, kasvattavat sukupuolten välistä palkkaeroa ja pienentävät naisten eläkkeitä. Naisjärjestöjen Keskusliiton kevätkokous järjestettiin Eurooppasalissa ja sitä edelsi yhdessä laajan yhteistyökumppanijoukon kanssa järjestetty Naisten nakerrettu euro -seminaari.
Syyskokouksen yhteisessä julkilausumassa edellytettiin, että velvoite sukupuolten tasa-arvon edistämisestä on kirjattava maakuntalakiin, jotta vuoden 2019 alussa toteutuva maakuntauudistus varmistaisi sukupuolten tasa-arvon toteutumisen maakuntien kaikessa toiminnassa. Tasa-arvon edistäminen maakuntalakiin kirjattuna korostaa tasa-arvotyön merkitystä maakuntien koko toimintakentällä. Julkilausumassa muistutettiin, ettei tasa-arvon edistäminen ole mahdollista ilman riittäviä resursseja ja toimivia rakenteita. Välttämättömäksi katsottiin, että sekä maakuntalakiin että maakuntien johtamista ohjaaviin maakuntastrategioihin sekä maakuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun sisällytetään sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Syyskokous järjestettiin Nordean Vanhassa pankkisalissa ja sitä edelsi yhteistyössä Nordean kanssa järjestetty Naiset globaalissa taloudessa -keskustelutilaisuus. Samassa yhteydessä juhlistettiin vuonna 1911 perustettua 105-vuotiasta Naisjärjestöjen Keskusliittoa.
Vuoden 2016 aikana Naisj√§rjest√∂jen Keskusliittoon liittyi nelj√§ uutta ja hyvin merkityksek√§st√§ j√§senj√§rjest√∂√§: Monika-Naiset liitto ry, WIFT Finland ry, Rusetti ‚Äď Valtakunnallinen vammaisten naisten yhdistys ry ja Suomen sairaanhoitajaliitto ry.

Naisjärjestöjen Keskusliitto osallistui systemaattisesti ja laajasti eri sidosryhmien ja jäsenjärjestöjen vaikuttamistilaisuuksiin ja -seminaareihin ja viesti niistä eri kanavissaan, mm. sosiaalisessa mediassa ja uutiskirjeessä. NJKL:n hallitus vaikutti myös keskustelemalla kokoustensa yhteydessä ajankohtaisista, naisille merkityksekkäistä teemoista. Hallitus kokoontui mm. eduskunnan Pikkuparlamentissa sekä Folkhälsanin Villa Dalbyssa, jossa hallitus sai vieraakseen tasa-arvosuurlähettiläs Anne Lammilan. Keskustelun teemana oli naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon rooli Suomen kansainvälisessä vaikuttamisessa ja maakuvassa sekä Naisjärjestöjen Keskusliiton vaikuttamistyö. Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitus valmisteli liiton toimintalinjauksien ja kehittämistoimenpiteiden päivitystä Leena Paanasen toimiessa keskustelun johdattelijana. Erityisesti keskusteltiin toimintaympäristön muutoksista ja vaikutuksista naisjärjestöjen toimintaan ja sukupuolten tasa-arvoon.
Naisj√§rjest√∂jen Keskusliiton hallitusohjelmatavoitteiden 2015 ‚Äď 2019 edist√§minen
Naisj√§rjest√∂jen Keskusliitto seurasi toimintavuoden aikana aktiivisesti vuonna 2015 yhdess√§ j√§senj√§rjest√∂jen kanssa laadittujen hallitusohjelmatavoitteiden vuosille 2015 ‚Äď 2019 toteutumista, hy√∂dynt√§en j√§senj√§rjest√∂jens√§ ja muiden tasa-arvoa edist√§vien tahojen asiantuntemusta. Naisj√§rjest√∂jen Keskusliitto seurasi erityisesti naisten aseman kehityst√§ ty√∂markkinoilla ja taloudessa ja nk. Istanbulin sopimuksen eli Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan v√§kivallan ja perhev√§kivallan vastaisen yleissopimuksen toimeenpanoa. Samoin sote- ja maakuntauudistuksen my√∂t√§ syntyv√§ uusi maakuntahallinnon taso ja kunnille j√§√§v√§t teht√§v√§t sek√§ n√§iden palveluketjujen eheys olivat NJKL:n vaikuttamisty√∂n keski√∂ss√§.
Hallitusohjelmatavoitteet löytyvät liiton nettisivuilta suomen- ja ruotsinkielisinä.
Kuntavaalien 2017 tavoitteiden linjaaminen ja tasa-arvotietoisuuden ylläpitämien yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa
Naisjärjestöjen Keskusliitto valmistautui yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa 9.4.2017 järjestettäviin kuntavaaleihin laatimalla yhteiset kuntavaalitavoitteet. Valmisteluprosessi alkoi lokakuun alussa hallituksen kokouksella ja toimiston laatiman kyselypohjan kommentointikierroksella. Pohjan perusteella luotiin tärkeimpiä kuntavaalitavoitteita kartoittava sähköinen kysely jäsenjärjestöille. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 32 jäsenjärjestöltä, minkä jälkeen kootut kuntavaalitavoitteet kävivät vielä hallituksen kommentointikierroksella.
Naisjärjestöjen Keskusliiton kuntavaalitavoitteet esiteltiin ja vahvistettiin liiton syyskokouksessa 17.11.2016. Kuntavaalitavoitteet julkistettiin virallisesti vuoden 2017 alussa. Yhteisillä kuntavaalitavoitteilla pyritään vaikuttamaan vaaliohjelmien sisältöön ja aktivoimaan naisia osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sen eri tasoilla. Kuntavaalitavoitteet on jaettu kuuteen eri osa-alueeseen, joita ovat tasa-arvoinen päätöksenteko ja julkinen hallinto; tasa-arvoinen kasvatus ja koulutus; naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen; liikunta, kulttuuri ja vapaa-aika; julkinen liikenne ja julkiset tilat; sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.
Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 110-vuotisjuhlavuoden esillä pitäminen ja naisten poliittisen vaikuttamisen edistäminen
Yleisen ja yhtäläisen ääni- ja vaalioikeuden 110-vuotisjuhlaa vietettiin kesäkuun alussa puhemies Maria Lohelan johdolla järjestetyssä juhlatilaisuudessa eduskunnassa. Naisjärjestöjen Keskusliitto muistutti naisten poliittisten oikeuksien merkityksestä. Eduskunnan äänioikeuden 110-vuotisjuhlaistunnossa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet korosti puheessaan tasa-arvon yhteiskunnallista merkitystä Suomelle ja suomalaisten identiteetille, painottaen samalla tasa-arvon olevan naisia yli puoluerajojen yhdistävä poliittinen agenda.
Suurten yhteiskunnallisten uudistusten sukupuolivaikutusten etukäteisarvioinnin vaatiminen, mm. sote-uudistus ja kuntien tulevat tehtävät
Vuonna 2016 Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnan yhtenä painopisteenä olivat hallituksen kaavailemat sote- ja maakuntauudistukset, joiden on määrä astua voimaan 1.1.2019. Naisjärjestöjen Keskusliiton huolenaiheena ovat sote-uudistuksen vaikutukset naisten asemaan työntekijöinä ja yrittäjinä. Sosiaali- ja terveyspalvelualojen työntekijöistä yli 90 prosenttia on naisia. Naisjärjestöjen Keskusliitto vaati sukupuolivaikutusten kattavaa arviointia uudistusten jokaisessa vaiheessa ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä maakuntatasolla.
NJKL viesti aktiivisesti alueuudistukseen liittyen ja julkaisi aiheesta kannanottoja ja lausuntoja. Lausunnossaan hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi NJKL vaati sukupuolten tasa-arvon edistämistä varten maakuntiin toimivia rakenteita ja riittäviä resursseja. Samalla korostettiin sote-alan henkilöstön palvelussuhteiden ehtojen turvaamista, naisyrittäjien asemaa ja palveluiden saatavuudesta huolehtimista. Lisäksi syyskokouksen yhteinen julkilausuma vaati sukupuolten tasa-arvoa edistävän velvoitteen kirjaamista maakuntalakiin.
Osana Tasa-arvopäivien ohjelmaa Naisjärjestöjen Keskusliitto järjesti teemasession otsikolla Nakertaako sote naisten työpaikkoja? Sukupuolten tasa-arvo sote-uudistuksen henkilöstömuutoksissa (katso session tarkempi kuvaus kohdasta yhteistyöhankkeet ja tapahtumat).
100 tasa-arvotekoa vaikuttamisen välineenä

100 tasa-arvotekoa on Naisj√§rjest√∂jen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) johtama Suomen juhlavuoden hanke, joka osallistaa laajan joukon organisaatioita eri sektoreilta edist√§m√§√§n tasa-arvoa suomalaisessa yhteiskunnassa. N√§in kehitet√§√§n kest√§v√§√§ Suomea my√∂s seuraavaa sataa vuotta varten ‚Äď yhdess√§. Samalla hankkeen tavoitteena on lis√§t√§ tasa-arvon ja erityisesti naisten n√§kymist√§ juhlavuoden ohjelmassa. Hankkeen johtoryhm√§n muodostavat Naisj√§rjest√∂jen Keskusliitto ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta, jotka muodostavat hankkeen johtoryhm√§n puheenjohtajien Eva Biaudet (NJKL) ja Sari Raassina (TANE) johdolla. Hankkeella on 38 organisaation kumppaniverkosto, johon kuuluu mm. laaja joukko naisj√§rjest√∂j√§, muita kansalaisj√§rjest√∂j√§, Helsingin kaupunki ja Yleisradio. Listaus koko kumppaniverkostosta on toimintakertomuksen liitteen√§. Hanketta koordinoidaan Naisj√§rjest√∂jen Keskusliiton toimistossa, jossa hankkeessa ty√∂skentelee kokoaikainen projektip√§√§llikk√∂.
Vuosi 2016 oli 100 tasa-arvotekoa -hankkeen innostava ja näkyvä aloitus. 100 tasa-arvotekoa esiteltiin Suomi100-valtuuskunnalle 31.5. Lähes 70-henkistä valtuuskuntaa johtaa pääministeri Juha Sipilä ja se koostuu yhteiskunnan eri tahoja edustavista henkilöistä. Valtuuskunta hyväksyy juhlavuoden yleiset linjat. Valtuuskunnalle esiteltiin kolme juhlavuoden merkittävää hanketta, joista 100 tasa-arvotekoa oli yksi. Hanketta esittelivät puheenjohtaja Eva Biaudet ja pääsihteeri Terhi Heinilä.
100 tasa-arvotekoa oli heinäkuussa esillä Porin SuomiAreenassa, elokuussa hankekumppaneille ja Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsenjärjestöille järjestettiin verkostoitumis- ja ideointitilaisuus ja toimittajille 100 tasa-arvotekoa -tiedotustilaisuus. Syksyn aikana hanketta esiteltiin mm. suurelle joukolle järjestötoimijoita (Kuntien naisvaikuttajaforum, Tasa-arvopäivät, Keskustanaisten 75-vuotisjuhla, LiikunNaiset-verkosto ym.), ulkoasiainministeriön tasa-arvotyöryhmälle, Helsingin yliopiston tasa-arvotoimikunnalle, Helsingin kaupungin tasa-arvolautakunnalle, Vantaan Suomi100-tuotantoryhmälle ja Espoon tasa-arvolautakunnalle. 100 tasa-arvotekoa oli mukana myös Suomi100-juhlavuoteen kuuluvilla ystävämessuilla Helsingissä, Espoossa ja Oulussa.
Hankkeelle muodostettiin 100 tasa-arvotekoa -kunniatoimikunta, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin presidentti Tarja Halonen. Kunniatoimikunta koostuu yhteensä 36 yhteiskunnan eri alojen vaikuttajasta, jotka edustavat 100 tasa-arvotekoa -hanketta omalla asiantuntemuksellaan ja arvovallallaan. Kunniatoimikunta kokoontui ensimmäisen kerran marraskuussa 2016 Helsingin kaupungin Empire-salissa. Tilaisuuden yhteistyökumppanina toimi Helsingin kaupunki.
Vuosi huipentui joulukuussa Helsingin kaupungin kanssa yhteistyössä Helsingin kaupungintalolla järjestettyyn 100 tasa-arvotekoa -starttitilaisuuteen, johon osallistui lähes 400 tasa-arvotekojen tekijää ympäri Suomea.
Ulkoasiainministeriö järjesti yhteistyössä Naisjärjestöjen Keskusliiton kanssa päivää aiemmin oman julkistamistilaisuuden ministeriön mukaantulosta hankkeeseen ja ilmoitti yli 140 tasa-arvoteosta ympäri maailmaa. Samoin ulkoministeri Timo Soini ja ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen ilmoittivat omista tasa-arvoteoistaan.
Hankkeelle suunniteltiin oma nettisivu, joka avattiin elokuussa. Syksyn aikana sivuille kirjattiin yli 40 tasa-arvotekoa, joiden tekijöinä on yli 50 tahoa. Tasa-arvotekojen tekijöihin kuuluu runsaasti toimijoita niin yksityiseltä, julkiselta kuin kolmanneltakin sektorilta, kuten suuri joukko naisjärjestöjä, Suominen Oyj, puolustusvoimat, Yleisradio, Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Oulun yliopisto. Luettelo kaikista vuoden 2016 aikana julkaistuista teoista ja niiden tekijöistä on liitteenä.
100 tasa-arvotekoa -hanke palkittiin vuoden tasa-arvotekona valtakunnallisilla Tasa-arvopäivillä Helsingissä lokakuussa 2016. Perusteluissa kiitettiin erityisesti sitä, että 100 tasa-arvotekoa on aktivoinut yhä kasvavan toimijajoukon konkreettisiin ja uusiin tasa-arvotekoihin. Hanke nostaa erityisesti naisten näkyvyyttä juhlavuoden Suomi100-ohjelmassa ja muistuttaa samalla, että sukupuolten tasa-arvo on keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa ja siitä on syytä tuntea kansallista ylpeyttä.
kaupungin Empire-salissa. Tilaisuuden yhteistyökumppanina toimi Helsingin kaupunki.
Vuosi huipentui joulukuussa Helsingin kaupungin kanssa yhteistyössä Helsingin kaupungintalolla järjestettyyn 100 tasa-arvotekoa -starttitilaisuuteen, johon osallistui lähes 400 tasa-arvotekojen tekijää ympäri Suomea.
Ulkoasiainministeriö järjesti yhteistyössä Naisjärjestöjen Keskusliiton kanssa päivää aiemmin oman julkistamistilaisuuden ministeriön mukaantulosta hankkeeseen ja ilmoitti yli 140 tasa-arvoteosta ympäri maailmaa. Samoin ulkoministeri Timo Soini ja ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen ilmoittivat omista tasa-arvoteoistaan.
Hankkeelle suunniteltiin oma nettisivu, joka avattiin elokuussa. Syksyn aikana sivuille kirjattiin yli 40 tasa-arvotekoa, joiden tekijöinä on yli 50 tahoa. Tasa-arvotekojen tekijöihin kuuluu runsaasti toimijoita niin yksityiseltä, julkiselta kuin kolmanneltakin sektorilta, kuten suuri joukko naisjärjestöjä, Suominen Oyj, puolustusvoimat, Yleisradio, Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Oulun yliopisto. Luettelo kaikista vuoden 2016 aikana julkaistuista teoista ja niiden tekijöistä on liitteenä.
100 tasa-arvotekoa -hanke palkittiin vuoden tasa-arvotekona valtakunnallisilla Tasa-arvopäivillä Helsingissä lokakuussa 2016. Perusteluissa kiitettiin erityisesti sitä, että 100 tasa-arvotekoa on aktivoinut yhä kasvavan toimijajoukon konkreettisiin ja uusiin tasa-arvotekoihin. Hanke nostaa erityisesti naisten näkyvyyttä juhlavuoden Suomi100-ohjelmassa ja muistuttaa samalla, että sukupuolten tasa-arvo on keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa ja siitä on syytä tuntea kansallista ylpeyttä.
100 tasa-arvotekoa -hanke toimii pääsääntöisesti Suomi100-valtionavun turvin sekä tasa-arvoasiain neuvottelukunnan ja Naisjärjestöjen Keskusliiton tukemana.
Vaikka vuosi 2016 päättyi, 100 tasa-arvotekoa jatkuu. Juhlavuonna 2017 hanke jatkaa tasa-arvotekoihin innostamista, tekojen keräämistä ja niistä viestimistä. Osana 100 tasa-arvotekoa -hanketta vuoden 2017 keväällä toteutetaan Uudenmaan alueen osahanke, jossa Uudenmaan liiton jäsenkuntia haastetaan toteuttamaan tasa-arvotekoja ja erityisesti allekirjoittamaan Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirja. Hanke sai rahoitusta Uudenmaan liitolta. LIITE 2: 100 tasa-arvotekoa väliraportti, kumppanilistaus, kunniatoimikunnan kokoonpano, tasa-arvotekoluettelo v. 2016 ja starttitilaisuuden ohjelma 16.12.2016
Lisäksi Naisjärjestöjen Keskusliitto vaikutti muun muassa Naisten talous, työ ja hyvinvointi -hankkeella.

2. YHTEISTY√Ė J√ĄSENJ√ĄRJEST√ĖJEN JA YHTEISTY√ĖKUMPPANEIDEN KANSSA
Naisjärjestöjen Keskusliitto ja sen 58 jäsenjärjestöä kokoavat yhteen lähes 400 000 naista eri elämänalueilta. Yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa keskusliitolla on kattava määrä erilaista asiantuntemusta ja osaamista sekä sisällöllisesti että alueellisesti. Vuoden 2016 kuluessa yhteistyötä jäsenjärjestöjen ja yhteistyökumppanien kanssa tehtiin erilaisten tapahtumien suunnittelun ja järjestämisen muodossa (katso yhteistyöhankkeet ja tapahtumat).
Jäsenjärjestöjä tavattiin tiiviisti vuoden aikana sekä kahden- että monenkeskisissä tapaamisissa ja eri tilaisuuksissa. Jäsenjärjestöille järjestettiin muun muassa 100 tasa-arvotekoa -hankkeen tiimoilta verkostoitumistilaisuus, jolle toivottiin jatkoa myös tulevaisuudessa. Myös Naisjärjestöjen Keskusliiton kuntavaalitavoitteet valmisteltiin yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.
Jäsenjärjestöyhteistyön vahvistaminen yhdessä liiton uuden puheenjohtajan kanssa
Naisjärjestöjen Keskusliitto jäsenjärjestöjensä kanssa vaikutti tehokkaasti sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistämiseen. Jäsenjärjestöjen näkemyksiä kuultiin ja asiantuntemusta tuotiin esiin yhteistyön ja viestinnän keinoin. NJKL pyrki luomaan mahdollisuuksia vuorovaikutukseen jäsenjärjestöjen kesken myös järjestämällä keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja muita tilaisuuksia jäsenistölleen. Jäsenjärjestöjen erilaisuutta hyödynnettiin yhteisenä toisiaan tukevana voimavarana. Naisjärjestöjen Keskusliitto kannusti jäsenjärjestöjä keskinäiseen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen muun muassa NJKL:n hankkeiden avulla.
Tammikuussa 2016 tehtävässään aloittanut Naisjärjestöjen Keskusliiton uusi puheenjohtaja Eva Biaudet tapasi laajasti jäsenjärjestöjä ja tutustui niiden toimintaan. Uusi puheenjohtaja vahvisti osaltaan vuorovaikutusta jäsenjärjestöjen ja Keskusliiton välillä yhdessä hallituksen muiden jäsenten kanssa ja toimi voimakkaana vaikuttajana ja verkostoitujana eri yhteistyötahojen kesken. Ensimmäisen puheenjohtajuusvuotensa aikana puheenjohtaja Eva Biaudet osallistui kutsuttuna puhujana lukuisiin NJKL:n jäsenjärjestöjen tilaisuuksiin, muun muassa Zonta International Piiri 20:n, Svenska Kvinnoförbundetin, Vaikuttajaverkosto WoManin, Marttaliiton ja Marthaförbundetin sekä BPW Finlandin tapahtumiin. Lisäksi puheenjohtaja edusti seuraavien yhteistyökumppanien ja sidosryhmien tilaisuuksissa: eduskunnan naisverkosto, Vammaisjärjestöjen Naisverkosto, Oulun Seudun NYTKIS, Women Board Professionals, SPEK ja Suomen UN Women. Myös NJKL:n varapuheenjohtajina toimineet Elina Suonio-Peltosalo ja Terttu Utriainen sekä muut hallituksen jäsenet toimivat aktiivisesti Naisjärjestöjen Keskusliiton edustajina jäsenjärjestöjen ja eri sidosryhmien tilaisuuksissa.

Kansalliseen verkostoyhteistyöhön osallistuminen

Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i Samarbete - NYTKIS ry on vuonna 1988 perustettu suomalaisten naisjärjestöjen yhteenliittymä, johon kuuluvat kaikki eduskunnassa olevien puolueiden naisjärjestöt sekä Naisjärjestöjen Keskusliitto ry, Suomen Sukupuolentutkimuksen seura SUNS ry ja Naisasialiitto Unioni ry. NYTKISin tarkoituksena on lisätä naisten tietoisuutta tasa-arvoasioista ja seurata kansainvälisten velvoitteiden toteuttamista Suomen lainsäädännössä, politiikassa ja käytännön tasolla. NYTKISillä on myös alueellisia toimikuntia. Vuoden 2016 aikana Naisjärjestöjen Keskusliitto ja NYTKIS ry tekivät tiiviisti yhteistyötä. NJKL osallistui NYTKIS ry:n YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimuksen (CEDAW) raporttiin koskien CEDAW-toimikunnan antamia suosituksia Suomelle naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Naisjärjestöjen yhteistyö TASOVA-EU-hankkeen kumppaneina koordinoidaan NJKL:n ehdotuksesta NYTKIS ry:n kautta.
Naisj√§rjest√∂jen Keskusliitto osallistui 12.11.2016 j√§rjestetyn NYTKIS ry:n Naisurheilijoiden kuutamovuorot ‚Äďkeskustelutilaisuuden valmisteluun. Tilaisuus oli osa Feministist√§ Foorumia ja sen moderaattorina toimi NJKL:n p√§√§sihteeri Terhi Heinil√§. Teemoina olivat muun muassa onko naisen paikka urheilussa ennalta m√§√§r√§tty ja mit√§ pit√§isi tehd√§, jotta naisten joukkuelajit saisivat kunnolliset harjoitusajat ja -paikat. Tilaisuudessa oli noin 40 osallistujaa.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) on parlamentaarinen neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa eduskunnan toimikaudeksi. TANE tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja tasa-arvoon vaikuttavan lainsäädännön ja muiden tasa-arvoon vaikuttavien toimenpiteiden kehittämiseksi. TANE edistää myös tasa-arvoa koskevaa tutkimustoimintaa ja -tulosten hyödyntämistä käytännössä.
Vuosien 2015‚Äď2018 TANEn puheenjohtajana toimii kansanedustaja Sari Raassina. Naisj√§rjest√∂jen Keskusliitto nimesi neuvottelukuntaan asiantuntijaj√§seneksi p√§√§sihteerin ja varalle j√§rjest√∂sihteerin. Ensimm√§isess√§ TANEn kokouksessa p√§√§tettiin perustaa jaostot jatkamaan edellisen kauden jaostojen ty√∂t√§. NJKL:n hallituksen j√§seni√§ toimi asiantuntijoina TANEn Sukupuoli, talous ja valta -jaostossa, Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta -ty√∂ryhm√§ss√§, Kunta- ja itsehallintoaluety√∂ryhm√§ss√§ sek√§ Kuntavaality√∂ryhm√§ss√§.
Vuonna 2016 TANE teki tiivistä yhteistyötä NJKL:n kanssa olemalla toinen vastuutaho 100 tasa-arvotekoa -hankkeessa. NJKL osallistui myös muun muassa tasa-arvoasiain neuvottelukunnan kannanottojen ja lausuntojen sekä kuntavaalikampanjan valmisteluun.
Eduskunnan naisverkosto oli yksi Naisj√§rjest√∂jen Keskusliiton keskeisimmist√§ sukupuolten v√§lisen tasa-arvon ja naisten oikeuksien edunvalvonnan yhteisty√∂kumppaneista. NJKL valmisteli syksyn 2016 aikana maalikuussa 2017 pidett√§v√§√§, naisiin kohdistuvan v√§kivallan eri muotoja k√§sittelev√§√§ Kaduilla ‚Äď kotona ‚Äď netiss√§ ‚Äď TURVASSA! -seminaaria ja kannanottoa yhdess√§ Ulkoministeri√∂n, Naisten Linjan ja eduskunnan naisverkoston kanssa. NJKL tapasi eduskunnan naisverkoston kanssa muun muassa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulaa keskustellen sukupuolten tasa-arvosta sote-uudistuksessa.
Muut tahot Vuonna 2016 Naisjärjestöjen Keskusliitto oli jäsenenä Suomen UN Women ry:ssä, Suomen YK-liitossa, Väestöliitossa, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepassa sekä Maanpuolustusopetuksen neuvottelukunnassa (MONK) ja Suomi 100 -valtuuskunnassa.
NJKL:n varapuheenjohtaja Elina Suonio-Peltosalo osallistui liiton ehdotuksesta 217. valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille. Lokakuussa maanpuolustuskurssin MPK 2015‚Äď2017:n kokonaisturvallisuutta k√§sittelev√§lle tutustumismatkalle Brysseliin osallistuivat Naisj√§rjest√∂jen Keskusliiton hallituksen varapuheenjohtaja Elina Suonio-Peltosalo sek√§ p√§√§sihteeri Terhi Heinil√§. Matka sis√§lsi asiantuntijaluentoja mm. Natossa, Suomen suurl√§hetysty√∂ss√§, Suomen EU-l√§hetyst√∂ss√§ ja Euroopan komissiossa. MPK:n Nuoret p√§√§tt√§j√§t -kurssille osallistui NJKL:n edustajana hallituksen j√§sen Katariina Heikkinen.
NJKL erosi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:n jäsenyydestä vuoden 2015 lopussa ja ero astui voimaan vuoden 2016 alussa. Yhteistyötä pelastusalan tasa-arvokysymyksissä jatkettiin ja puheenjohtaja Eva Biaudet toimi mm. SPEK:n Yhdenvertainen turvallisuus -seminaarin avauspuhujana 24.11.2016 Ritarihuoneella. NJKL:n johto myös muun muassa neuvotteli Helsingin poliisin ja Naisten Valmiusliiton johdon kanssa.
Muut verkostot Naisj√§rjest√∂jen Keskusliitto oli Suomen UN Womenin koordinoimassa 1325-verkostossa, jonka tavoitteena on edist√§√§ YK:n turvallisuusneuvoston p√§√§t√∂slauselman 1325 ‚ÄĚNaiset, rauha ja turvallisuus‚ÄĚ toimeenpanoa Suomessa. Samoin NJKL oli Ihmiskaupan vastaisen j√§rjest√∂verkoston, Amnestyn Suomen osaston Joku Raja -ty√∂valiokunnan sek√§ Suomen kansallisen v√§kivaltaobservatorion j√§sen. LIITE 3: Naisj√§rjest√∂jen Keskusliiton edustukset

Yhteistyöhankkeet ja tapahtumat
Järjestetyt tilaisuudet ja tapahtumat jäsenjärjestöille ja sidosryhmille
Kansainvälisen naistenpäivän juhla NJKL järjesti yhdessä Helsingin yliopiston, Suomen UN Womenin ja Helsingin yliopiston Alumni ry:n kanssa 8.3.2016 Kansainvälisen naistenpäivän juhlan Helsingin yliopiston juhlasalissa. Juhlan teemana oli Naiset ja kestävä kehitys. Tilaisuuden puhujia olivat valtiosihteeri Paula Lehtomäki, NJKL:n puheenjohtaja Eva Biaudet, Helsingin yliopiston vararehtori Anna Mauranen sekä Helsingin yliopistolta tutkijat Paula Eerola, Laura Hänninen ja Svetlana Vetchinnikova. Tilaisuudessa oli noin 300 osallistujaa.
Helvi Sipil√§ -seminaari NJKL oli mukana j√§rjest√§m√§ss√§ suomalaisten naisj√§rjest√∂jen ja ulkoasiainministeri√∂n 11. kansainv√§list√§ Helvi Sipil√§‚Äďseminaaria, joka oli 60. YK:n naisten asemaa k√§sittelev√§n toimikunnan (CSW, Commission on the Status of Women) virallinen oheistapahtuma. Vuoden 2016 seminaarin teema oli Women at the Heart of Peace and Security. Seminaarin koordinaattorina toimii Suomen Akateemisten Naisten Liitto (SANL) ja muina seminaarin j√§rjest√§j√§tahoina NJKL, NYTKIS ry, Suomen UN Women ry ja Suomen NNKY-liitto. Naisj√§rjest√∂jen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet toimi seminaarin moderaattorina ja tilaisuuden avasi YK-suurl√§hettil√§s Kai Sauer. Tilaisuudessa oli noin 200 osallistujaa.
Naisten talous, työ ja hyvinvointi -hanke Naisjärjestöjen Keskusliiton Naisten talous, työ ja hyvinvointi -hanke käsitteli työelämää, hyvinvointia ja sukupuolten tasa-arvoa. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin aihepiiriä koskevan tiedon ja ratkaisujen jakaminen, hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja levittäminen sekä syksyllä 2016 Helsingissä pidettävän kansallisen foorumin järjestäminen. Hankkeen viiteryhmäksi asetettiin muut Pohjoismaat ja tavoitteeksi alan pohjoismaisen asiantuntemuksen hyödyntäminen. Hankkeen kohderyhmiä olivat naisjärjestöt ja muut kansalaisjärjestöt, yhteiskunnalliset ja poliittiset päätöksentekijät sekä työmarkkinajärjestöt ja media.
Hankkeeseen liitettiin kansalaisjärjestöjen laaja kansallinen viestintäkampanja, jonka avulla hankkeen näkyvyys pyrittiin varmistamaan. Hankkeelle luotiin oma visuaalinen ilme ja aihetunniste #nakerrettueuro. Hankkeelle luotu banneri oli näkyvillä kaikessa Naisjärjestöjen Keskusliiton viestinnässä ja hankkeen markkinoinnissa. NJKL tuotti hankkeelle internetissä jaettavaa markkinointimateriaalia, jonka levittämiseen kaikki kumppanijärjestöt osallistuivat.Eerola, Laura Hänninen ja Svetlana Vetchinnikova. Tilaisuudessa oli noin 300 osallistujaa.
Helvi Sipil√§ -seminaari NJKL oli mukana j√§rjest√§m√§ss√§ suomalaisten naisj√§rjest√∂jen ja ulkoasiainministeri√∂n 11. kansainv√§list√§ Helvi Sipil√§‚Äďseminaaria, joka oli 60. YK:n naisten asemaa k√§sittelev√§n toimikunnan (CSW, Commission on the Status of Women) virallinen oheistapahtuma. Vuoden 2016 seminaarin teema oli Women at the Heart of Peace and Security. Seminaarin koordinaattorina toimii Suomen Akateemisten Naisten Liitto (SANL) ja muina seminaarin j√§rjest√§j√§tahoina NJKL, NYTKIS ry, Suomen UN Women ry ja Suomen NNKY-liitto. Naisj√§rjest√∂jen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet toimi seminaarin moderaattorina ja tilaisuuden avasi YK-suurl√§hettil√§s Kai Sauer. Tilaisuudessa oli noin 200 osallistujaa.
Naisten talous, työ ja hyvinvointi -hanke Naisjärjestöjen Keskusliiton Naisten talous, työ ja hyvinvointi -hanke käsitteli työelämää, hyvinvointia ja sukupuolten tasa-arvoa. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin aihepiiriä koskevan tiedon ja ratkaisujen jakaminen, hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja levittäminen sekä syksyllä 2016 Helsingissä pidettävän kansallisen foorumin järjestäminen. Hankkeen viiteryhmäksi asetettiin muut Pohjoismaat ja tavoitteeksi alan pohjoismaisen asiantuntemuksen hyödyntäminen. Hankkeen kohderyhmiä olivat naisjärjestöt ja muut kansalaisjärjestöt, yhteiskunnalliset ja poliittiset päätöksentekijät sekä työmarkkinajärjestöt ja media.
Hankkeeseen liitettiin kansalaisjärjestöjen laaja kansallinen viestintäkampanja, jonka avulla hankkeen näkyvyys pyrittiin varmistamaan. Hankkeelle luotiin oma visuaalinen ilme ja aihetunniste #nakerrettueuro. Hankkeelle luotu banneri oli näkyvillä kaikessa Naisjärjestöjen Keskusliiton viestinnässä ja hankkeen markkinoinnissa. NJKL tuotti hankkeelle internetissä jaettavaa markkinointimateriaalia, jonka levittämiseen kaikki kumppanijärjestöt osallistuivat. Kampanjan yhteydessä toteutettiin sähköinen kysely, jolla kerättiin kokemuksia, näkemyksiä ja ehdotuksia sukupuolten tasa-arvoon ja työelämän parantamiseen liittyen.
Hanke huipentui Eurooppasalissa Helsingissä 28.4.2016 järjestettyyn Naisen nakerrettu euro -seminaariin. Tilaisuus kokosi laajan joukon eri alojen asiantuntijoita Suomesta ja Pohjoismaista keskustelemaan talouteen, työhön ja epätasa-arvoon liittyvistä teemoista. Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja, debatteja ja paneelikeskustelua tasa-arvosta, työelämästä ja taloudesta. Seminaarin moderaattorina toimi Eurooppanaisten Kati Kalliomäki. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet’lta ja professori Niklas Bruunilta sekä Taalainmaan korkeakoulun emeritarehtorilta Agneta Starkilta. Panelisteina olivat Johanna Ikäheimo, EK, Lappset Group Oy; Lotta Savinko, Akava; Nasima Razmyar, Monika-Naiset liitto; Tarja Ojanen, Lastentarhanopettajaliitto LTOL ja Marjut Jyrkinen, Helsingin yliopisto. Kommenttipuheenvuoroista vastasivat Pirkko Mahlamäki (vammaisjärjestöjen naisverkosto) ja Hanne Niemistö. After Work -keskusteluina toteutettuun keskusteluiden sarjaan osallistuivat Naisjärjestöjen Keskusliiton kunniajäsen, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila; kansanedustaja, eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov; Kokoomuksen naisten liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman; edunvalvontajohtaja Katarina Murto, STTK; tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus; johtaja Ulla-Maija Rajakangas, Finanssialan Keskusliitto. Seminaarin päätöspuheenvuoron piti Naisjärjestöjen Keskusliiton varapuheenjohtaja, emeritaprofessori Terttu Utriainen. Seminaarin teemoista kiinnostuneille tarjottiin mahdollisuus seurata seminaaria reaaliaikaisesti ja jälkikäteen nettilähetyksen välityksellä. Tilaisuuden aikana yleisöä ja nettistriimiä seuraavia katsojia aktivoitiin keskusteluun erillisen viestiseinän avulla. Katso seminaarin videotallenteet toukokuun uutiskirjeestä.
Naisj√§rjest√∂jen Keskusliiton vet√§m√§n hankkeen yhteisty√∂verkostoon kuuluivat ja hankkeeseen osallistuvat Naisj√§rjest√∂jen Keskusliitto yhteisty√∂ss√§ YK-liiton, Eurooppanaiset ry:n, Naistoimittajat ry:n, NYTKIS ry:n, Suomen Akateemisten Naisten Liitto ‚Äď Finlands Kvinnliga Akademikers F√∂rbund ry:n, Vammaisj√§rjest√∂jen naisverkoston ja Zonta International Piiri 20 ry:n kanssa. N√§iden j√§rjest√∂jen edustajista koostui my√∂s hanketta k√§yt√§nn√∂ss√§ suunnitellut ty√∂ryhm√§.
Hanke toteutettiin Jenny ja Antti Wihurin rahaston tuella.
100 tasa-arvotekoa -verkostoitumistilaisuus järjestettiin 23.8.2016 hankkeen kumppanijärjestöille ja NJKL:n jäsenjärjestöille. Tilaisuudessa esiteltiin 100 tasa-arvotekoa -hanketta sekä jo tehtäväksi varmistuneita tasa-arvotekoja. Tilaisuuden pääanti oli järjestöille tarjottu mahdollisuus vaihtaa ideoita, kerätä hyviä käytänteitä, kehitellä yhteistyötä ja verkostoitua. Tilaisuuden tuloksiin kuuluu mm. Monika-Naisten liiton ja Tunne Rintasi ry:n yhteishanke, jossa Monika-Naiset liitto käänsi Tunne Rintasi ry:n tuottamat rintojen omatarkkailuohjeet eri kielille siten, että se on myös mahdollisimman monien maahanmuuttajataustaisten naisten käytössä.

100 tasa-arvotekoa -hanke esiteltiin medialle Naisjärjestöjen Keskusliiton ja TANEn järjestämässä aamiaistapaamisessa 31.8.2016. Tilaisuudessa kerrottiin 100 tasa-arvotekoa -hankkeesta ja esiteltiin myös yleisesti naisjärjestöjen toimintaa. Omista tasa-arvoteoistaan olivat paikalla kertomassa puolustusvoimain ja Women in Film and Television WIFT Finland ry:n edustajat. Paikalla oli toimittajia mm. Ylestä, Helsingin Sanomista ja Hufvudstadsbladetista. Tilaisuus ja sitä seurannut tiedote saivat 100 tasa-arvotekoa -hankkeelle ja tehtäville teoille näkyvyyttä useissa eri medioissa.

Kuntien naisvaikuttajafoorumi Kuntaliitto j√§rjesti yhdess√§ NJKL:n, Naisj√§rjest√∂t yhteisty√∂ss√§ ‚Äď NYTKIS ry:n, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan ja Monika-Naiset liitto ry:n kanssa Kuntien naisvaikuttajafoorumin 29.9.2016 Kuntatalolla. Tilaisuuden avasivat Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero ja TANE:n puheenjohtaja Sari Raassina. Foorumin puheenvuoroissa k√§siteltiin monipuolisesti sukupuolten tasa-arvoa kunnallisessa ja maakunnallisessa p√§√§t√∂ksenteossa. Puhujina olivat Kuntaliiton hallituksen edustaja Minerva Krohn, Voimavarakeskus Monikan johtaja Natalie Gerbert, TASOVA-hankkeen projektip√§√§llikk√∂ Leena Ter√§s sek√§ Tasa-arvovaje-hankkeen tutkija Hanna Yl√∂stalo. 100 tasa-arvotekoa -hanketta esitteliv√§t Naisj√§rjest√∂jen Keskusliiton p√§√§sihteeri Terhi Heinil√§ sek√§ hankkeen projektikoordinaattori Hanna Kemppainen. Kuntavaaliteemoja laadittiin professori Lucina Hagmanin (n√§yttelij√§ Emma Paju-Torvalds) johdolla. Lis√§ksi poliitikkopaneeliin osallistuivat Mari Rantanen (PS), Pentti Araj√§rvi (SDP), Kirsi Marttinen (Kesk.), Lotte Grahnberg-Haakana (RKP), Leo Stranius (Vihr.), Pia Pakarinen (Kok.), Sonja Falk (KD), Katriina Rosavaara (Feministinen puolue) ja Veronika Honkasalo (Vas.). Tilaisuuden p√§√§tti NJKL:n hallituksen j√§sen Heli J√§rvinen. Tallenteet
Nakertaako sote naisten työpaikkoja? Sukupuolten tasa-arvo sote-uudistuksen henkilöstömuutoksissa NJKL järjesti 12.10.2016 THL:ssä osana Tasa-arvopäivien ohjelmaa seminaarin sukupuolten tasa-arvosta sote-uudistuksen henkilöstömuutoksissa. Keskustelutilaisuudessa pohdittiin muun muassa, miten sote-uudistus vaikuttaa naisten työpaikkoihin tai työsuhteiden vakauteen ja ehtoihin. Keskustelutilaisuus alkoi STM:n sote-uudistuksen muutosjohtaja Sinikka Salon alustuksella, jossa hän esitteli sote- ja maakuntauudistuksen sisältöä. Alustuspuheenvuoroa seurasi paneelikeskustelu, johon osallistuivat Salon ohella NJKL:n hallituksen jäsen Heli Järvinen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, SuPer ry:n puheenjohtaja Silja Paavola, Tehy ry:n puheenjohtaja Rauno Vesivalo sekä Jyty ry:n puheenjohtaja Maija Pihlajamäki. Keskustelussa korostettiin sukupuolivaikutusten perusteellisen arvioinnin merkitystä, sillä sukupuolivaikutusten arviointien koettiin jääneen tähän mennessä pintapuolisiksi. Tärkeänä pidettiin myös naisten osallistamista uudistukseen, sen kaikille päätöksenteon tasoille. Keskustelun päätteeksi kommenttipuheenvuorot antoivat Suomen Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela ja Suomen Kätilöliiton puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Paneelikeskustelun tallenne
Naiset ja valta - suomalais-tanskalainen seminaari sukupuolten v√§lisest√§ tasa-arvosta ja poliittisesta p√§√§t√∂ksenteosta Suomen Tanskan suurl√§hetyst√∂ ja Suomen Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajuuskauden organisaatio j√§rjestiv√§t yhteisty√∂ss√§ Naisj√§rjest√∂jen Keskusliiton ja tanskalaisten naisj√§rjest√∂jen kanssa suomalais-tanskalaisen Naiset ja valta -seminaarin sukupuolten tasa-arvosta ja poliittisesta p√§√§t√∂ksenteosta 14.‚Äď15.9.2016 K√∂√∂penhaminassa Suomen Tanskan suurl√§hetyst√∂ss√§. Ohjelmaan kuului keskustelutilaisuus suurl√§hettil√§s Ann-Marie Nyroosin ja presidentti Tarja Halosen kanssa, illallinen sek√§ tanskalaisille vaikuttajille ja Tanskassa toimiville suurl√§hettil√§ille suunnattu seminaarip√§iv√§. Naisj√§rjest√∂jen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet toimi tilaisuuden moderaattorina ja p√§√§sihteeri Terhi Heinil√§ osallistui tapahtumaan ja sen valmisteluihin. Seminaariin osallistui suomalaisia kansanedustajia. Osa suomalaisten osallistujien matkakuluista katettiin NJKL:lle my√∂nnetyn Tanska-Suomi -kulttuuris√§√§ti√∂n tuella. Tilaisuuksissa oli yhteens√§ noin 100 osallistujaa.
100 tasa-arvotekoa -hankkeen kunniatoimikunta kokoontui ensimmäisen kerran 8.11.2016 Helsingin kaupungin Empire-salissa. Tilaisuuden yhteistyökumppanina toimi Helsingin kaupunki ja emäntänä apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Tilaisuudessa kunniatoimikunnan ja sen jäsenten tehtäviksi linjattiin yhteiskunnallinen tasa-arvon edistäminen sekä 100 tasa-arvotekoa -hankkeen puolesta vaikuttaminen. Kunniatoimikunnan puheenjohtaja, presidentti Tarja Halonen toivoi, että edustetut tahot olisivat mukana tekemässä tasa-arvotekoja ja nostaisivat esiin tasa-arvoa Suomen juhlavuonna. Suomi100-sihteeristön pääsihteeri Pekka Timonen esitteli.
Suomen juhlavuoden ohjelmaa ja tasa-arvon merkitystä ohjelmassa. Kunniatoimikunnan jäsen, eduskunnan puhemies Maria Lohela kutsui kunniatoimikunnan seuraavaan kokoukseen eduskuntaan.
Naiset globaalissa taloudessa -keskustelutilaisuus NJKL järjesti yhteistyössä Nordean kanssa 17.11.2016 Nordean Vanhassa pankkisalissa Naiset globaalissa taloudessa -keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin naisten asemaa talouspolitiikassa ja pankkityössä. Tilaisuuden avasi NJKL:n puheenjohtaja Eva Biaudet alustuksellaan naisten voimaantumisesta kansantalouden parantavana voimana. Naisten aseman muutoksia pankkityössä ja teknologian tuomia mahdollisuuksia esitteli Nordean aluejohtaja Annamarja Paloheimo ja ajankohtaisen katsauksen globaaliin taloustilanteeseen antoi Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.
100 tasa-arvotekoa -julkistamistilaisuus Ulkoasiainministeriö järjesti yhteistyössä Naisjärjestöjen Keskusliiton kanssa 15.12.2016 julkistamistilaisuuden ulkoministeriön mukaantulosta 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen. Puhujina tilaisuudessa olivat ulkoministeri Timo Soini ja ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen sekä tasa-arvosuurlähettiläs Anne Lammila ja NJKL:n pääsihteeri Terhi Heinilä. Ulkoministeriö ilmoitti tekevänsä omansa organisaationsa sisällä peräti yli 140 tasa-arvotekoa ympäri maailmaa. Lisäksi kumpikin läsnä olleista ministereistä teki henkilökohtaisen tasa-arvositoumuksen, minkä lisäksi ulkoministeri Soini haastoi pääministeri Juha Sipilän mukaan tekemään tasa-arvotekoja.
100 tasa-arvotekoa -starttitilaisuus Vuosi huipentui 16.12.2016 Helsingin kaupungin kanssa yhteisty√∂ss√§ Helsingin kaupungintalolla j√§rjestettyyn 100 tasa-arvotekoa -starttitilaisuuteen, johon osallistui l√§hes 400 tasa-arvotekojen tekij√§√§ ymp√§ri Suomea. Kyseess√§ oli hankkeen virallinen avajaistilaisuus, jossa kuultiin tasa-arvotekojen merkityksest√§ suomalaisessa yhteiskunnassa, esiteltiin esimerkkej√§ tasa-arvoteoista, n√§htiin innostavia taide-esityksi√§, voimaannuttiin suffragettien marssista, nautittiin arvovaltaisten vieraiden puheenvuoroista ja verkostoiduttiin hyv√§ss√§ hengess√§ Tilaisuus j√§rjestettiin yhteisty√∂ss√§ Helsingin kaupungin kanssa ja sit√§ em√§nn√∂iv√§t Naisj√§rjest√∂jen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Sari Raassina ja Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Tilaisuuden avasi kunniatoimikunnan puheenjohtaja, presidentti Tarja Halonen. Paikalla olivat my√∂s mm. kunniatoimikunnan j√§senet ministeri Elisabeth Rehn, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila, piispa Irja Askola ja tasa-arvosuurl√§hettil√§s Anne Lammila. Tilaisuuden aluksi oli Helsingin kaupungin vastaanotto. Iloisen tapahtuman slogan oli: ‚ÄĚTule tekem√§√§n Suomen juhlavuodesta upea tasa-arvon ja naisten juhlavuosi! Suomi100 on my√∂s naisten!‚ÄĚ
Tasa-arvotekoja esitteliv√§t mm. puheenjohtaja Marja Pihnala, Rusetti ‚Äď Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry; puheenjohtaja Millariikka Rytk√∂nen, Suomen K√§til√∂liitto ry; Yle Urheilun p√§√§llikk√∂ Panu Pokkinen; toimitusjohtaja Nina Kopola, Suominen Oyj; toiminnanjohtaja Jenni Tuominen, Monika-Naiset liitto ry; tasa-arvosuurl√§hettil√§s Anne Lammila, ulkoasiainministeri√∂ ja erityisasiantuntija Sinikka Mikola, Suomen Kuntaliitto. Puheenvuoron piti my√∂s Suomi100-ohjelman p√§√§sihteeri Pekka Timonen. Kommenttipuheenvuoron pitiv√§t ministeri Elisabeth Rehn ja kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila. Piispa Irja Askola esitti tapahtumassa oman runonsa.
Starttitapahtuman yhteydess√§ j√§rjestettiin tasa-arvotekojen n√§yttely, johon osallistui 30 tasa-arvotekojen tekij√§√§ ja 6 muuta esittelij√§√§. Tilaisuudessa presidentti Tarja Halonen avasi lis√§ksi YK-liiton n√§yttelyn ‚ÄĚSuomalaisnaiset YK:ssa kautta aikojen‚ÄĚ. Lis√§ksi esill√§ olivat Maailman ihanin tytt√∂ -valokuvat ja Isabella Chydeniuksen taideteos. Ohjelmassa oli my√∂s tanssia, musiikkia ja taidetta. Osallistujilla oli mahdollisuus k√§yd√§ vapaata keskustelua tarjoilujen lomassa ja ottaa 100 tasa-arvotekoa -selfie tai valokuva.
Starttitilaisuus oli menestys, joka keräsi lähes 400 osallistujaa ympäri Suomea ja sai valtavasti positiivista palautetta. Tilaisuus oli seurattavissa suorana internetissä, millä mahdollistettiin tilaisuuden seuraamisen vielä useammille ihmisille ympäri maata. Tilaisuudesta tuotettu videotallenne on katsottavissa vuoden ajan Helsinki-kanavalla osoitteessa http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava ... eo?id=3239 ja starttitapahtuman valokuvat katsottavissa osoitteessa http://naisjarjestot.fi/media/kuvagalleria/.
Naisjärjestöjen sote-klinikka -seminaarin valmistelu Naisjärjestöjen Keskusliitto aloitti valmistelut sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen sukupuolivaikutuksia käsittelevän hankkeen toteuttamiseksi vuodelle 2017. Hanke toteutetaan NJKL:n johdolla yhdessä 16 kumppanitahon kanssa ja hankkeessa järjestetään sote-aiheinen seminaari Naisjärjestöjen sote-klinikka - tarkastelussa sote-uudistuksen työllisyys- ja tasa-arvovaikutukset keväällä 2017. Hanke toteutetaan Jenny ja Antti Wihurin rahaston tuella. NJKL järjesti vuoden 2016 tasa-arvopäivillä hanketta valmistelevan teemasession (katso tarkemmin yhteistyöhankkeet ja tapahtumat).
LIITE 4: Keskeisimmät tilaisuudet jäsenjärjestöille ja sidosryhmille
Muut hankkeet, tilaisuudet ja tapahtumat
TASOVA-hanke TASOVA ‚Äď tasa-arvoa aluekehitykseen ‚Äď kehitt√§mis-, koulutus- ja tutkimusprojekti (2016 ‚Äď 2019) on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hanke, jota hallinnoi Helsingin yliopiston AGORA-tutkimuskeskus. Vuonna 2016 kumppanitahoiksi osallistui joukko tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimijoita: Hilma ‚Äď sukupuolentutkimuksen verkosto, Monika-Naiset liitto, Naisasialiitto Unioni, Naisj√§rjest√∂jen Keskusliitto, Nicehearts / naisten resurssikeskus Pihlaja, NYTKIS ja Seta. TASOVA-hankkeen tavoitteena on kehitt√§√§ tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusty√∂n asiantuntemusta ja tuottaa sukupuolivaikutusten arviointeja maakuntaohjelmiin. NJKL:n ehdotuksesta mukana olevat nelj√§ naisj√§rjest√∂√§ siirsiv√§t 10 000 euroa NYTKIS ry:lle naisj√§rjest√∂jen yhteisen TASOVA-osallistumisen koordinoimiseen. Tarkoituksena on, ett√§ projektin aikana NJKL osallistuu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-asiantuntijakoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sek√§ soveltuvin osin seuranta- ja arviointimenetelmien kehitt√§miseen, alueellisen toiminnan kehitt√§miseen ja materiaalituotannon toteuttamiseen. NJKL:n p√§√§sihteeri toimii TASOVA-ohjausryhm√§n j√§senen√§.
Tasa-arvop√§iv√§t Tasa-arvotiedon keskus Minnan (THL) j√§rjesti yhteisty√∂ss√§ Sosiaali- ja terveysministeri√∂n ja Valtakunnallisen tasa-arvoverkoston kanssa Tasa-arvop√§iv√§t Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Helsingiss√§ 12.‚Äď13.10.2016 P√§ivien teemoina olivat mm. moninaisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sek√§ tasa-arvoty√∂ uudistuvissa rakenteissa.
NJKL osallistui päiviä valmistelevan työryhmän toimintaan ja järjesti osana päivien ohjelmaa teemasession sukupuolten tasa-arvosta sote-uudistuksen henkilöstömuutoksissa. Lisäksi Naisjärjestöjen Keskusliitto esitteli 100 tasa-arvotekoa -hanketta Tasa-arvopäivien kokemuspörssissä. 100 tasa-arvotekoa -hanke palkittiin Valtakunnallisen tasa-arvoverkoston kunniakirjalla vuoden 2016 tasa-arvotekona.
Valoa, ei väkivaltaa NJKL osallistui YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11.2016 Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion järjestämään Valoa, ei väkivaltaa -tapahtumaan Helsingin Narinkkatorilla. Vuoden teemana oli matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille. Yhteensä tapahtumia järjestettiin useilla kymmenillä paikkakunnilla.
Naisten palkkapäivä NJKL osallistui tänä vuonna 31.10.2016 järjestetyn STTK:n Naisten palkkapäivän valmisteluihin ja tapahtumaan, minkä lisäksi liitto viesti tapahtumasta ja palkkaepätasa-arvosta mm. sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuillaan.
Jäsenjärjestöjen tapahtumat Naisjärjestöjen Keskusliitto osallistui laajasti jäsenjärjestöjensä ja yhteistyökumppaneittensa sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisten oikeuksia käsitteleviin seminaareihin ja muihin tapahtumiin. NJKL:n jäsenjärjestöistä juhlavuosia viettivät Suomen NNKY-Liitto ry (120 vuotta), Suomen Keskustanaiset ry (75 vuotta) ja African Care ry (15 vuotta), joiden juhlallisuuksiin myös NJKL osallistui. Merkkipäivää vietti myös Suomen Voimisteluliitto (120 vuotta).
Miina Sillanp√§√§ 150 vuotta Miina Sillanp√§√§n syntym√§st√§ tuli 4.6.2016 kuluneeksi 150 vuotta. Naisj√§rjest√∂jen Keskusliitto oli tiiviiss√§ yhteisty√∂ss√§ Miina Sillanp√§√§n Seuran kanssa juhlavuoden tapahtumissa ja mm. viesti s√§√§nn√∂llisesti juhlavuoden tilaisuuksista ja uudesta Miina Sillanp√§√§ ‚Äď Edell√§k√§vij√§ -teoksesta. NJKL osallistui kes√§kuussa juhlallisuuksiin Miina Sillanp√§√§n Soihtu-muistomerkill√§ ja elokuussa Miina Sillanp√§√§n S√§√§ti√∂n j√§rjest√§m√§√§n juhlatilaisuuteen Siuntion Lepopirtill√§. Forssan kaupunginkirjaston Miina Sillanp√§√§ -juhlan√§yttelyn avajaisissa NJKL:n tervehdyksen esitti liiton kunniaj√§sen Sirkka-Liisa Anttila. Syyskuussa NJKL osallistui eduskunnan naisverkoston ja Miina Sillanp√§√§n Seuran j√§rjest√§m√§lle Nainen ja √§√§ni ‚Äď Miina Sillanp√§√§ 150 vuotta -juhlaseminaariin Pikkuparlamentissa, jossa oli l√§sn√§ mm. presidentti Tarja Halonen, Eeva Ahtisaari, Sirkka-Liisa Anttila, Sari Raassina, Sari Essayah, Li Andersson, Outi Alanko-Kahiluoto, Sanna Marin ja Eva Biaudet. Tilaisuuden avasi puhemies Maria Lohela. Katso Seminaarin tallenne ja Lyhytdokumentti.
We All Finland NJKL päätti osallistua We All Finland -hankkeen kumppanuusverkostoon. Pääsihteeri Terhi Heinilä nimettiin hankkeen kaksi kertaa vuodessa kokoontuvaan neuvottelukuntaan. Hankkeesta vastaavat Helsingin yliopisto, Hanken Svenska Handelhögskolan ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Tutkimushankkeessa tarkastellaan erilaisten ihmisten työelämän mahdollisuuksia tukevia ja rajoittavia tekijöitä. Hankkeen tavoitteena on mm. tuottaa tietoa ja käytännön ehdotuksia kestävän ja tasa-arvoisen työelämän kehittämiseen sekä selvittää työhön pääsyn esteitä ja esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä ongelmia. NJKL viesti hankkeen tutkimustuloksista ja tapahtumista eri viestintäkanavillaan.
Peli Poikki! - Rikotaan hiljaisuus Naisj√§rjest√∂jen Keskusliitto osallistui Ihmisoikeusliiton kutsusta rasismin ja fasismin vastaiseen Peli Poikki! - Rikotaan hiljaisuus ‚Äďmielenosoituksen kampanjointiin 24.9.2016.

3. VIESTINT√Ą VAIKUTTAMISEN V√ĄLINEEN√Ą
Tasa-arvovaikuttamisen tehostaminen
Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteena oli tehostaa, kehittää ja uudistaa viestintäänsä ja vaikuttamistaan yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa luomalla helposti tunnistettavia viestejä ja toimintoja. Viestinnän ja vaikuttamisen kohderyhminä olivat jäsenjärjestöt, jäsenjärjestöjen jäsenet, yhteistyöjärjestöt, valtionhallinto, poliittiset päättäjät, työelämäjärjestöt ja media.
Sähköinen viestintä ja näkyvyyden tehostaminen Naisjärjestöjen Keskusliitto jatkoi vuonna 2016 panostusta toimintansa näkyvyyden lisäämiseen. NJKL viesti sähköisen viestinnän kanavillaan ahkerasti ja kannusti myös jäsenjärjestöjään ja yhteistyötahojaan vaikuttamaan sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median kanavillaan sekä kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvässä sähköisessä uutiskirjeessään NJKL nosti esiin ajankohtaisia tasa-arvoasioita sekä jakoi tietoa jäsenjärjestöjen ja yhteistyökumppaneiden toiminnasta. NJKL oli aktiivisesti yhteyksissä myös median edustajiin ja naiskansanedustajiin. Hallituksen johdolla liitto keskittyi myös brändäyksen suunnitteluun ja graafisen ilmeen uudistamiseen. Vuoden aikana uudistettiin liiton kotisivut ja tilattiin uutiskirjeen ilmeen päivitys vuodelle 2017.
Uutiskirjeet Vuoden 2016 aika NJKL julkaisi kahdeksan sähköistä uutiskirjettä, jotka ovat luettavissa NJKL:n kotisivuilta. Uutiskirjeisiin kerättiin jäsenjärjestöjen ajankohtaisia tapahtumia ja kuulumisia sekä tietoa yhteistyötahojen toiminnasta. NJKL tiedotti uutiskirjeissä myös omista tapahtumistaan sekä ajankohtaisista toimista ja vaikuttamisesta tasa-arvotyön kentällä. Uutiskirje jaettiin jäsenjärjestöjen toimistojen ja hallitusten jäsenten lisäksi mm. NJKL:n yhteistyökumppaneille, jäsenjärjestöille, sidosryhmille ja naiskansanedustajille.
Vuoden 2016 uutiskirjeet:
Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu
Kotisivut Naisjärjestöjen Keskusliitto uudisti keväällä 2016 kotisivunsa ja elokuussa avattiin omat internetsivut 100 tasa-arvotekoa -hankkeelle, joilla tiedotettiin hankkeen ajankohtaisuuksista. NJKL:n nettisivujen etusivun painopiste oli vaikuttamistyössä, jäsenjärjestöissä ja uutiskirjeessä sekä ajankohtaisista asioista tiedottamisessa. Ajankohtaista-osiossa tiedotettiin lausunnoista, kannanotoista, tiedotteista, tapahtumista ja uutiskirjeestä.
Sosiaalinen media NJKL:n k√§ytetyin ja tavoitettavin viestint√§kanava oli sosiaalinen media. Liitto nosti Facebook-sivuillaan ja Twitter-tilill√§√§n p√§ivitt√§in esiin sukupuolten v√§liseen tasa-arvoon ja naisten oikeuksiin liittyvi√§ uutisia, tiedotteita, tutkimustuloksia ja tapahtumia. NJKL nosti viestinn√§ss√§√§n esiin my√∂s j√§senj√§rjest√∂jen toimintaa. Erityist√§ oli NJKL:n toiminnan markkinointi tapahtumabannerein. Niin ik√§√§n 100 tasa-arvotekoa -hankkeen ajankohtaisista asioista ja uusista teoista viestittiin Keskusliiton Facebook-sivun ja Twitter-tilin v√§lityksell√§. Sosiaalisen median kautta tavoitettiin my√∂s sellaisia ihmisi√§, jotka eiv√§t aktiivisesti seuraa NJKL:n toimintaa tai kuulu j√§senj√§rjest√∂ihin. Facebook-sivujen tykk√§√§jien m√§√§r√§ oli noin 1700 henkil√∂√§, samoin Twitter-tilin (Naisj√§rjest√∂t NJKL @TerhiHeinila, lis√§ksi 180 seuraajaa tilille Naisj√§rjest√∂t NJKL @VainioAnniina). Yksitt√§iset Facebook-p√§ivitykset tavoittivat parhaimmillaan jopa 20 000 ihmist√§. Sosiaalisessa mediassa NJKL k√§ytti tunnisteita #naisj√§rjest√∂t ja #tasaarvo100. 100 tasa-arvotekoa -starttitilaisuuden yhteydess√§ (16.12.) #tasaarvo100 -tunniste oli n√§kyv√§sti esill√§ (‚ÄĚtrendi‚ÄĚ) Twitteriss√§.
Yhteydenpito tiedotusvälineisiin ja sidosryhmiin Jäsenjärjestöjen lisäksi NJKL piti yhteyttä sidosryhmiin ja tiedotusvälineisiin, reagoiden nopeasti ajankohtaisiin aiheisiin ja teemoihin. Merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttamistyön väline olivat kuulemistilaisuudet sekä lausunnot ja kannanotot, joita NJKL julkaisi ahkerasti (LIITE 1). Naisjärjestöjen Keskusliiton kannat välitettiin suoraan median edustajille.
Keskusliitto tavoitteli vuonna 2016 kasvavaa medianäkyvyyttä. NJKL sai vuoden aikana näkyvyyttä eri medioissa. Myös 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen liittyen järjestettiin toimittajatapaaminen elokuussa, minkä seurauksena hanke sai medianäkyvyyttä muun muassa Helsingin Sanomissa.
4. KANSAINV√ĄLINEN YHTEISTY√Ė
Toimintavuoden aikana Naisjärjestöjen Keskusliitto seurasi aktiivisesti YK:n, EU:n ja pohjoismaista tasa-arvopolitiikkaa.

YK:n naisten asemaa käsittelevä toimikunta CSW
Erityinen painopiste kansainv√§lisess√§ tasa-arvopolitiikan seuraamisessa oli YK:n naisten asema -toimikunnan (Commission on the Status of Women, CSW) ty√∂skentely. 60. CSW:n p√§√§teemana oli Women‚Äôs empowerment and its link to sustainable development ja seurantateemana The elimination and prevention of all forms of violence against women and girls. Naisj√§rjest√∂jen Keskusliitto viesti n√§ist√§ teemoista tiiviisti j√§senj√§rjest√∂illeen ja sosiaalisen median seuraajilleen. YK:n p√§√§majassa New Yorkissa j√§rjestettyyn CSW‚Äďistunnon ensimm√§iseen viikkoon maaliskuussa osallistuivat Suomen virallisen delegaation mukana Eva Biaudet ja Terhi Heinil√§.

NJKL oli mukana järjestämässä 11. Helvi Sipilä -seminaaria yhteistyössä muiden naisjärjestöjen, ulkoministeriön ja Suomen YK-edustuston kanssa (lisää kohdassa tapahtumat) ja valmistelemassa vuoden 2017 Helvi Sipilä -seminaaria. CSW-matkakuluja tuki ulkoministeriö. Naisjärjestöjen Keskusliiton 60. CSW-istunnon raportti
CEDAW-väliraportti Naisjärjestöjen Keskusliitto osallistui NYTKIS ry:n YK:n kaikkinaisten naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW) -kansalaisjärjestöraporttiin toimikunnan suosituksiin Suomelle naisiin kohdistuvasta väkivallasta. NJKL:n tekstiä raporttiin tuotti hallituksen varapuheenjohtaja Terttu Utriainen. Lausunto: Kansalaisjärjestöt YK:lle: Suomen toimet naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan ovat vajavaisia
European Women’s Lobby
Suomalaiset naisj√§rjest√∂t ovat mukana European Women‚Äôs Lobbyssa (EWL) NYTKIS ry:n kautta. Brysseliss√§ 2.‚Äď5.6.2016 j√§rjestettyyn vuosikokoukseen ja seminaariin osallistui NJKL:n j√§rjest√∂sihteeri Anniina Vainio. Matkakuluista vastasi NYTKIS.
Vuosikokouksessa oli mukana 43 eri järjestöä ja lähes 100 osallistujaa. Ennen varsinaisen vuosikokouksen alkamista EWL, Women Refugee Commission (WRC) ja European Network of Migrant Women järjestivät tilaisuuden From conflict to peace? #womensvoices. Projektin tavoitteena on herättää tietoisuutta turvapaikanhakija- ja pakolaisnaisten tilanteesta ja parantaa naisten suojelemista väkivallalta sekä lähtöalueilla että eurooppalaisissa turvapaikkapolitiikoissa ja -käytännöissä.
Sääntömääräisten asioiden lisäksi vuosikokouksen aikana keskusteltiin muun muassa hoivasta, rahasta ja resursseista, naisista ja teknologiasta sijaissynnytyksistä, pornosta ja pornoteollisuudesta. Yleiskokouksessa Suomen edustajiksi EWL:n hallitukseen seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi valittiin varsinaisena jäsenenä Petra Qvist-Hämäläinen Svenska Kvinnoförbundetista ja varajäsenenä Tiina Rosberg Vihreistä naisista. European Disability Forumia hallituksessa edustaa suomalainen Pirkko Mahlamäki. Hallituksessa ovat edustettuina EWL:n jäsenmaat ja Euroopan laajuiset EWL:n jäsenorganisaatiot.
Pohjoismainen verkostoituminen ja vaikuttaminen

Naisj√§rjest√∂jen Keskusliitto osallistui Suomen vuoden 2016 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuskauden eri tilaisuuksiin, mm. avausseminaariin Miten voit Pohjola? Turussa 27.‚Äď28.1.2016 ja sananvapautta ja sukupuolten tasa-arvoa koskevaan seminaariin 2.5.2016 Helsingiss√§.
Naiset ja valta - suomalais-tanskalainen seminaari sukupuolten v√§lisest√§ tasa-arvosta ja poliittisesta p√§√§t√∂ksenteosta Naisj√§rjest√∂jen Keskusliitto osallistui Suomen Tanskan suurl√§hetyst√∂n ja Suomen Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajuuskauden organisaation j√§rjestelyihin suomalais-tanskalaisen Naiset ja valta -seminaarin sukupuolten tasa-arvosta ja poliittisesta p√§√§t√∂ksenteosta 14.‚Äď15.9.2016 K√∂√∂penhaminassa.
Muu kansainvälinen toiminta
IWG - International Working Group on Women and Sport Naisj√§rjest√∂jen Keskusliiton p√§√§sihteeri Terhi Heinil√§ osallistui Kansainv√§lisen naisliikuntaverkosto IWG:n (International Working Group on Women and Sport) johtoryhm√§n kokoukseen 11.‚Äď12.4.2016 Tukholmassa ja samassa yhteydess√§ j√§rjestettyyn European Women and Sport -konferenssiin ‚ÄúMoving towards gender equality in sport‚ÄĚ 8.-10.4.2016 Johtaja Marja Ruotanen Euroopan neuvostosta muistutti, ett√§ naisilla ei edelleenk√§√§n ole samoja mahdollisuuksia urheilussa. ‚ÄĚTasavertainen kohtelu naisille ei riit√§ tasa-arvon saavuttamiseksi, vaan tarvitaan erityistoimia.‚ÄĚ Tilaisuuksien matkakustannuksista vastasivat Ruotsin urheilun keskusj√§rjest√∂ RF ja Valo ry. Lue EWS-konferenssin raportti.
Lisäksi NJKL osallistui huhtikuussa Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE:n Suomen tasa-arvotilastojen julkaisutilaisuuteen ja lokakuussa järjestettyyn Gender Statistic Global Forumiin Helsingissä sekä lokakuussa Brysselissä järjestettyyn Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämään koulutusmatkaan. Naisjärjestöjen Keskusliiton toimintaan tutustui kansainvälisiä delegaatioita.

5. TOIMINTARESURSSIEN TURVAAMINEN JA HALLINNON KEHITT√ĄMINEN
Talouskertomus
Naisjärjestöjen Keskusliiton merkittävin rahoituslähde oli valtion talousarviossa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kautta osoitettu toiminta-avustus laski merkittävästi, 14 prosenttia, vuodelle 2016. Kun avustus oli vuonna 2015 158 000 euroa, oli se vuonna 2016 vain 136 000 euroa. Tässä summassa mukana oli myös eduskunnan myöntämä lisämääräraha naisjärjestöille. Ilman eduskunnan päätöstä, olisi lasku ollut vieläkin jyrkempi. Vielä vuonna 2012 Naisjärjestöjen Keskusliiton valtionapu oli 174 000 euroa.
Naisjärjestöjen Keskusliitto ilmaisi syvän huolensa naisjärjestöjen resursseista ja mahdollisuudesta järjestön toiminnan jatkumiseen. Samoin hallitus on miettinyt vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja ja sopeuttanut toiminnan budjettiin. Kiinteät kulut on jo minimoitu ja valtaosa työstä tehdään vapaaehtoisvoimin.
Muita NJKL:n tuloja ovat muun muassa jäsenjärjestöjen maksamat jäsenmaksut, jotka kattavat vain pienen osan keskusliiton toiminnan kuluista. Keskusliiton omistama huoneisto Mannerheimintie 40 A 17 on ollut vuokrattuna kolmivuotisella sopimuksella Tmi Psykoterapeutti Ritva Piiroiselle 1.7.2011 lähtien. Kiinteistö Oy Mannerheimintie 40 A 15 on ollut vuokrattuna African Care ry

5. TOIMINTARESURSSIEN TURVAAMINEN JA HALLINNON KEHITT√ĄMINEN
Talouskertomus
Naisjärjestöjen Keskusliiton merkittävin rahoituslähde oli valtion talousarviossa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kautta osoitettu toiminta-avustus laski merkittävästi, 14 prosenttia, vuodelle 2016. Kun avustus oli vuonna 2015 158 000 euroa, oli se vuonna 2016 vain 136 000 euroa. Tässä summassa mukana oli myös eduskunnan myöntämä lisämääräraha naisjärjestöille. Ilman eduskunnan päätöstä, olisi lasku ollut vieläkin jyrkempi. Vielä vuonna 2012 Naisjärjestöjen Keskusliiton valtionapu oli 174 000 euroa.
Naisjärjestöjen Keskusliitto ilmaisi syvän huolensa naisjärjestöjen resursseista ja mahdollisuudesta järjestön toiminnan jatkumiseen. Samoin hallitus on miettinyt vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja ja sopeuttanut toiminnan budjettiin. Kiinteät kulut on jo minimoitu ja valtaosa työstä tehdään vapaaehtoisvoimin.
Muita NJKL:n tuloja ovat muun muassa jäsenjärjestöjen maksamat jäsenmaksut, jotka kattavat vain pienen osan keskusliiton toiminnan kuluista. Keskusliiton omistama huoneisto Mannerheimintie 40 A 17 on ollut vuokrattuna kolmivuotisella sopimuksella Tmi Psykoterapeutti Ritva Piiroiselle 1.7.2011 lähtien. Kiinteistö Oy Mannerheimintie 40 A 15 on ollut vuokrattuna African Care ry:lle 1.7.2010 alkaen. Mannerheimintie 40 A 16 vuokralaisena jatkaa terapeutti Riitta Martsola.
Naisjärjestöjen Keskusliitto sai vuonna 2016 hanketukia seuraavasti:
100 tasa-arvotekoa -hanke: Suomi 100 -valtionapu 50 000 euroa (20 000 vuodelle 2016, 30 000 vuodelle 2017), lisäksi tasa-arvoasiain neuvottelukunta käytti toiminnassaan 20 000 euroa 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen siten, että NJKL laskutti neuvottelukuntaa toteutuneista kuluista, Svenska Folkskolans Vänner 2000 euroa (100 tasa-arvotekoa -päätöstilaisuus)
Naisen nakerrettu euro: Jenny ja Antti Wihurin rahasto 15 000 euroa
CSW-kokoukseen osallistuminen: Ulkoasiainministeriön ETYJ-tuki 2 800 euroa
Naiset ja valta -seminaari: Tanska-Suomi -kulttuurisäätiön tuki 1 500 euroa
Kiitos tukijoille, yhteistyökumppaneille ja jäsenjärjestöille Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää vuoden 2016 taloudellisia tukijoitaan toimintansa mahdollistamisesta. Suuri kiitos kuuluu yhteistyökumppaneillemme eri tilaisuuksissa: tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Helsingin kaupunki, Nordea, STM:n tasa-arvoyksikkö, eduskunnan naisverkosto, ulkoministeriö, Yleisradio, Kuntaliitto, Folkhälsan sekä Eurooppasali ja Hotelli Helka.
Kaiken toiminnan on mahdollistanut tiivis yhteistyö Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsenjärjestöjen kanssa. Ilman jäsenjärjestöjen vahvaa osallistumista ja panostusta yhteiseen työhön, ei Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminta olisi ollut mahdollista.

‚ÄÉ


( 406 views )   |  permalink   |  

31.10.2017 
keskiviikko, marraskuu 1, 2017, 11:34
KOULUTUS-KASVATUS-TUTKIMUSALAN
SIS√ĄILMATUTKIMUS 2017
KOULUJEN SIS√ĄILMAONGELMAT ovat olleet esill√§ julkisessa
keskustelussa jo 25 vuoden ajan. Aiheesta on valmistunut
Suomessa useita väitöskirjoja ja muita selvityksiä (Loikkanen
ym. 1996, Rimpelä ym. 2007, ibid. 2009, Väyrynen ym.
2009, Reijula ym. 2012, Holmijoki 2013). Tutkimus on kohdistunut
sekä opetushenkilökuntaan (Lignell 2008, Purokivi
2002, Patovirta 2005, Karvala 2012) että oppilaiden terveydentilaan
(Taskinen 2001, Lignell 2008, Savilahti 2005).
Korjausten hyödylliset terveysvaikutukset on havaittu sekä
väitöskirjoissa että valtakunnallisissa raporteissa (Lignell
2008, Meklin 2002, Patovirta 2005, Reijula et al 2012). Siitä
huolimatta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)
rehtorikyselyjen että kiinteistötoimelle osoitettujen tutkimusten
mukaan korjausvelkaa ei ole saatu puretuksi ja se
kasvaa edelleen (Kero 2011, Holmijoki 2013).
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n omissa kyselytutkimuksissa
sisäilmaongelmat ovat nousseet jo aikaisemmin
esiin (Länsikallio ja Ilves 2014, ibid. 2016). OAJ arvioi
vuonna 2012, että korjattavia päiväkoteja ja kouluja on noin
2000. Opettajien sisäilmasairastamista on runsaasti, eivätkä
koulujen olosuhteet ole parantuneet tai haitat poistuneet.
Lähes viikoittain uutisoidaan päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten
sisäilmaongelmista ja niiden haitoista, korjaustöiden
uusimistarpeesta ja väistötiloihin siirtymisestä. Monissa
kunnissa tilanne on kriisiytynyt ja vanhemmat ovat turvautuneet
mm. koululakkoihin. Virheellisesti tai puutteellisin
tiedoin korjattuja kouluja on jouduttu purkamaan, mikä on
johtanut vakaviin taloudellisiin seuraamuksiin.
Nyt julkaistava Sisäilmatutkimus 2017 on ensimmäinen valtakunnallinen tutkimus, jossa tutkitaan opettajien ja opetusalan
esimiesten terveyttä ja sen yhteyttä työpaikkaan.
Tuula Putus
Riina Länsikallio
Vesa Ilves

Haittatekijöitä raportoitiin eniten
1960‚Äď80-luvuilla rakennetuilta
työpaikoilta. Työtiloista
johtuvat haitat olivat yleisimpiä
1970-luvun rakennuksissa,
joissa työskentelevistä jopa
kaksi kolmesta (66 %) ilmoitti
kokeneensa sisäilmahaittoja.
Jopa yli puolet kokee viikoittain tai päivittäin
haittaa tunkkaisuudesta ja riittämättömästä
ilmanvaihdosta sekä melkein 60 % melusta.
Joka neljäs kokee haittaa vedosta tai
epämukavista lämpöoloista ja viidennes
homeen, maakellarin tai viemärin hajusta
sekä 40 % kuivalta tuntuvasta sisäilmasta.
Ilmanvaihdon riittämättömyys oli erittäin yleisesti
koettu haitta 1960‚Äď80-luvun rakennuksissa.

Homeen haju oli yleisintä
1970-luvun rakennuksissa.

Viemärin hajut olivat tavallisimpia
1980-luvun rakennuksissa.
Koetut sisäilman haitat eri-ikäisissä rakennuksissa
huonelämpötilasta koettiin haittoja erityisesti 1970-luvun rakennuksissa ja vähiten 2000-luvun
alun rakennuksissa. Lämpöolosuhteet olivat miellyttävimmät 2000-luvun alkupuolen
rakennuksissa, mutta muuten lämpötilan vaihtelu aiheutti haittoja kaikenikäisissä rakennuksissa
eik√§ merkitt√§vi√§ eroja havaittu. Matalasta l√§mp√∂tilasta oli eniten haittaa 1960‚Äď80-luvuilla
rakennetuissa kiinteistöissä. Kuivalta tuntuva ilma haittasi.

Lähes puolet päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosrakennuksista
on rakennettu 1960- , 1970- ja 1980-luvuilla. Joka toinen
opettaja ja alan esimies välttäisi jotain tilaa työpaikallaan,
jos se olisi mahdollista. Näiden vuosikymmenten rakennukset
ovat kehnossa kunnossa. Tutkimus tuo esiin, että
pintakorjaukset, ilmanvaihdon tehostaminen ja tiivistyskorjaukset
eivät ole poistaneet ongelmia ja terveyshaittoja. Tyytymättömyys
ilmanvaihtoon on erittäin yleistä. Mikrobiperäiset
hajut heikentävät opettajien terveyttä ja aiheuttavat
työkykyongelmia. Sisäilmaongelmille altistuneita on tutkittu
terveydenhuollossa, mutta se ei ole vauhdittanut olosuhteiden
korjaamista eikä rakennuskannan uusiutumista.
Pitkäaikainen kosteusvauriomikrobeille altistuminen lisä­
si astman riskin moninkertaiseksi. Tilastollisesti merkitsevä
yhteys säilyi myös monimuuttujamallissa, jossa useita
muita muuttujia oli otettu huomioon samanaikaisesti (ikä,
sukupuoli, tupakointi, kotieläimet ja kotiympäristön kosteusvauriot).
Uusia havaintoja olivat kilpirauhassairauksien,
autoimmuunitautien ja lisääntymisterveyden häiriöiden
mahdollinen yhteys sisäilman altisteisiin. Tässä tutkimuksessa
saatiin myös alustavia viitteitä kroonisen väsymysoireyhtymän
ja monikemikaaliherkkyyden yhteydestä sisäilman
epäpuhtauksiin.
Tämän laajan tutkimusaineiston tulokset vahvistavat aiempaa
tutkimusnäyttöä sisäilma-altisteiden yhteydestä silmä-
ja hengitystieoireiden ja hengitystiesairauksien lisäksi
myös yleisoireisiin, päänsärkyyn, niveloireisiin ja moniin
neurologisiin oireisiin. Tutkimus tukee myös aiemmin esitettyjä
epäilyjä mikrobialtistuksen yhteydestä autoimmuunisairauksien
syntyyn. Lisäksi tutkimustulokset vahvistavat
aiempia havaintoja kilpirauhasen sairauksien yleistymisestä
ja yhteydestä sisäilman altisteisiin (mikrobit, viemärikaasut).
Tutkimus vahvisti myös jo aiemmin todetun yhteyden infektiosairauksiin,
hoidon tarpeeseen, antibioottien käyttöön
ja sairauspoissaoloihin. Lisäksi työssäolo sairaana on
yleistä. Infektiosairauksista, kroonistuvista oireista ja keuhkosairauksista
aiheutuu suuria kustannuksia sekä työntekijälle
itselleen, että työnantajalle ja yhteiskunnalle. Myös
työpisteen vaihdon yhteydessä pidettävät työkykyneuvottelut
vievät paljon työterveyshuollon aikaa ja aiheuttavat
kustannuksia työnantajalle. Kohonneelle sairastavuudelle
ei analyyseissä löydetty muita selittäviä tekijöitä kuin työ­
paikan sisäilmaongelma ja mikrobeille altistuminen.
Opettajat viihtyvät työssään hyvin ja kokevat alan mielenkiintoiseksi
ja innostavaksi. Opettajien keskinäinen vertaistuki
oli hyvällä tasolla. Kotien kosteusvauriot olivat harvinaisia.
Opettajat ja myös alan esimiehet tupakoivat merkittävästi
vähemmän kuin muu väestö. Huonoksi koetut olosuhteet
työssä ja toistuvat tai epäonnistuvat rakennusten korjaukset
heikentävät opettajien terveyttä ja työkykyä sekä aiheuttavat
inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös laajamittaisia
kustannuksia kunnille ja muulle yhteiskunnalle.
Vastaajien arvio työkyvystään ja sen huonontumisesta sekä
vastaajan oma arvio, ettei osa heistä jaksa nykyisessä työssään
eläkeikään asti osoittavat, miten vakavasta ongelmasta
sisäilmahaitoissa on kyse. Sisäilmaongelmat vaikuttavat
monella haitallisella tavalla koulutyöhön ja työhyvinvointiin
ja koskettavat laajalti koululais- ja opiskelijaperheitä Suomessa.
Kyseessä on vakava Terveydensuojelulain 1 ja 26
§:n tarkoittama terveyshaitta, joka edellyttää kiireellisiä toimenpiteitä
vaurioituneiden kiinteistöjen omistajilta. Lisäksi
opetusalan erityislainsäädäntö edellyttää, että koulutuksen,
kasvatuksen ja tutkimuksen järjestäjät tarjoavat terveellisen
ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön lapsille, oppilaille
ja opiskelijoille. Myös työnantajilla on työturvallisuuslain
8 § mukainen velvoite huolehtia työympäristön terveellisyydestä
ja turvallisuudesta.
Tutkimusryhmä kiittää kaikkia vastanneita kyselyyn osallistumisesta.

( 384 views )   |  permalink   |  

30.10.2017 
tiistai, lokakuu 31, 2017, 10:49
Tehy Naisten palkkapäivänä: Naisten keskiansio 600 euroa vähemmän kuin miesten


Sosiaali- ja terveysalan ammattij√§rjest√∂ Tehy viett√§√§ Naisten palkkap√§iv√§√§ jakamalla Naisen euro ‚Äďheijastimia. Ammattiosastojen v√§ke√§ ja Tehyn toimiston ty√∂ntekij√∂it√§ jalkautuu t√§t√§ varten sosiaali- ja terveysalan ty√∂paikoille erityisesti p√§√§kaupunkiseudulla.

- On häpeällistä, että naisten palkka on edelleen 17 % pienempi kuin miesten. Keskiansioissa ero tarkoittaa noin 600 euroa kuukaudessa. Ero on kaventunut huolestuttavan vähän 2000-luvulla, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.

Vesivalon mielestä naisvaltaisten alojen asemaa ja palkkatasa-arvoa on edistettävä suomalaisessa yhteiskunnassa määrätietoisemmin. Julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkkausta on parannettava ja tämä edellyttää myös valtiovallalta konkreettisia tekoja.

Suomen hallitus valmistelee parhaillaan perhevapaauudistusta. Perhevapaauudistuksella pyritään perhevapaiden tasa-arvoisempaan jakautumiseen naisten ja miesten kesken. Tehyläisten mielestä naisten matalampi palkkataso on yksi merkittävä syy sille, että perhevapaat jakautuvat epätasaisesti.

- Tasa-arvoinen palkkaus antaisi perheille tosiasiallisen mahdollisuuden myös tasa-arvoisempaan vastuun jakoon perheen arjesta ja lastenhoidosta. Naisten matalampi palkkataso ohjaa tällä hetkellä etupäässä naisia käyttämään perhevapaita, koska perheen toimeentulo halutaan ymmärrettävästi turvata myös perhevapaiden aikana, Vesivalo sanoo.

Myös kiky-ratkaisun julkiseen sektoriin kohdistetut lomarahaleikkaukset heikensivät osaltaan palkkatasa-arvoa.

- Nyt taloustilanne on kääntynyt nousuun eikä lomarahaleikkauksille ole enää perusteita. Tehy on vaatinut lomarahaleikkausten kompensoimista tulevalla neuvottelukierroksella.

Naisten palkkap√§iv√§√§ vietet√§√§n syksyisin sin√§ p√§iv√§n√§, kun naisten palkat vuosipalkaksi muutettuna on maksettu. Naisten palkat olivat Suomessa keskim√§√§rin 83,3 % miesten palkoista vuoden 2016 tilastojen mukaan. Lokakuun viimeisest√§ p√§iv√§st√§ alkaen naiset ty√∂skentelev√§t loppuvuoden ‚ÄĚpalkatta‚ÄĚ verrattuna miesten palkkoihin.

Lisätietoja:
Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi, gsm 050 3460 847
( 497 views )   |  permalink   |  

2910.2017 
sunnuntai, lokakuu 29, 2017, 14:49
Toipilaana ollaan vaivasenluuleikkauksesta.
Nyt on menoa hillittävä ja otettava toipuminen haltuun. Jumppaa ja varovaista sauvakävelyä. Jotta luutuminen onnistuu. Luen nyt ja lepään, tekee hätäiselle luonteelleni hyvää. Jätän syksyn reissut väliin. Kannustan muita ja seuraan aikaani aktiivisesti. Yli 30 v
työrupeamassa on kokemuspohjaa. Luottamustoimissa 2004 vuodesta alkaen on yhteiskunnallinen ote asioihin kirkastunut.
Naisjärjestöjen Keskusliiton 6 vuotinen taival päättyy. Lämmin kiitos mielenkiitoisesta verkostojen luomisen jaksosta ja ystävyyssuhteista. Todella kiitollisena.
Kokoomuksen Naisten Liitossa vpj roolissa sain tärkeää kokemuspintaa. Reissaaminen piireissä ei ole niin helppoa työaikojeni suhteen. Teen tilaa seuraavalle. Uusia tuulia! Olen kiitollinen kokemastani.
Keskityn Saloon, kuntalaisten ja henkilöstön tulevaisuuteen. Henkilöstöpolitiikka on kaikessa työssä aivan keskeistä.

( 455 views )   |  permalink   |  

15.10.2017 
sunnuntai, lokakuu 15, 2017, 05:14

Sote-työn uusjaon ajankohtaisuus


‚ÄĚSuomen sosiaali -ja terveydenhuoltoj√§rjestelm√§ss√§ on menossa merkitt√§vi√§
rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia. Palvelurakenne-sekä maakuntauudistuksen myötä julkisten sosiaali-ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu tullaan siirtämään kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille eli maakunnille. Keskeinen sote-uudistuksen tavoite on yhdistää sosiaali-ja terveyspalvelut rakenteellisesti asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi

Uudistuksessa hoidon ja palvelun l√§ht√∂kohtana on asiakkaan ja potilaan tarve. Muutos vaikuttaa merkitt√§v√§ll√§ tavalla sote-ammattilaisten ty√∂h√∂n, koska ty√∂njako on perinteisesti ollut ammattiryhm√§ ja ‚Äďteht√§v√§l√§ht√∂ist√§. Asiakasl√§ht√∂inen hoito ja palvelukokonaisuuden onnistuminen kuitenkin edellytt√§√§, ett√§ ammattilaisten ty√∂teht√§v√§t ja sis√§ll√∂t ovat kohdennettuja ja ett√§ ne muodostavat sis√§ll√∂llisen ja toiminnallisen kokonaisuuden. T√§m√§n vuoksi my√∂s ty√∂njakoon sis√§ltyv√§t kalliit ja turhauttavat p√§√§llekk√§isyydet tulisi tunnistaa ja poistaa turhauttavat p√§√§llekk√§isyydet.

Sosiaali-ja terveydenhuolto on ty√∂ymp√§rist√∂, joka on jatkuvassa muutoksessa. Muutos johtuu sek√§ ammattien perustalla olevan tiedon ja osaamisen kasvusta, ymp√§r√∂iv√§n yhteiskunnan odotusten muuttumisesta. Ty√∂ymp√§rist√∂ss√§ yhdistyv√§t useat eri ammattialat, ty√∂n kuvat ja toimintaprosessit. Kokonaisuuden toteutumiseen vaikuttavat ammattiryhmien, organisaatioiden ja sektoreiden erilaiset rajapinnat.‚ÄĚ

( 558 views )   |  permalink   |  


<< <Edellinen | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 | Seuraava> >>