Jouluaatto 24.12,2014 
keskiviikko, joulukuu 24, 2014, 14:25
Sydämeeni joulun teen

On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen
ja sanaton on sydämeni kieli.
Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen
ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli.
näin sydämeeni joulun teen,
ja mieleen hiljaiseen
taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.

On jouluyö ja lumihuntuun pukeutunut maa
- kun yhtä puhdas itse olla voisin.
Se ajatukset joulun tuntuun virittymään saa,
kuin harras sävel sisälläni soisi.
Näin sydämeeni joulun teen...

On jouluyö, sen syvä rauha leijuu sisimpään,
kuin oisin osa suurta kaikkeutta.
Vain kynttilät ja kultanauhat loistaa hämärään,
vaan mieleni on täynnä kirkkautta.
Näin sydämeeni joulun teen...

( 200 views )   |  permalink   |  

5.12.2014 
torstai, joulukuu 4, 2014, 19:51
Sote-järjestämislakiesityksen kuntakohtaiset vaikutukset
STM / 4.12.2014
2. Kunnan todelliset nettomenot
3. Laskentamalli
4.Sote-alueet
Eteläinen sote-alue noudattaa HYKS-erva-aluetta
Itäinen sote-alue noudattaa KYS-erva-aluetta
Pohjoinen sote-alue noudattaa OYS-erva-aluetta
Keskinen sote-alue noudattaa TAYS-erva-aluetta
Läntinen sote-alue noudattaa TYKS-erva-aluetta
Poikkeukset:
Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kunnat kuuluvat Eteläiseen sote-alueeseen.
Karvia, Jämijärvi ja Punkalaidun kuuluvat Keskiseen sote-alueeseen.
Tarkasteluvuodet kattavat vuodet 2011,2012 ja 2013, joiden keskiarvoa käytetään kuvaamaan kunnan sosiaali- ja
terveystoimen nettomenoja.
1. Aineisto
Vaikutusten arvioinnin pohjana on Kuntaliiton keräämä laskentaryhmässä (STM, VM, Kuntaliitto, THL) käytössä
ollut aineisto vuosilta 2011-2013 vuoden 2014 kuntajaolla. Lisäksi arvioinnissa on käytetty vuoden 2015 alusta
voimaan tulevan valtionosuusjärjestelmän mukaisia laskentakriteerejä vuoden 2014 tasossa.
Väkilukuun perustuvan maksun paino on 20 % ja ikä- sekä sairastavuustekijöiden paino on 80 %. Käytetty
laskentakaava on HE:n yksityiskohtaisissa perusteluissa.
Nettokustannuksissa on mukana käyttömenojen lisäksi vyörytyserät ja niistä on vähennetty kaikki toimintatulot.
Kuntien sote-alueen rahoitusmaksu perustuu järjestämislakiesityksen 33 § mukaisesti kapitaatiomalliin, jota
painotetaan valtionosuuslaskennassa käytettävillä ikä- ja sairastavuustekijöillä.
Seuraavassa kuntakohtaiset tulokset ovat sote-alueittain luokiteltuna. Kunnat on laitettu järjestykseen rahoitusosuuden muutoksen
suhteen.
Taulukossa laskentamallin mukaiset kustannukset (1000 € ja €/as.), todelliset nettokustannukset vuoden 2014 tasossa (1000 € ja
€/as.) ja rahoitusosuuden laskennallinen muutos (€/as) sekä muutokset siirtymäjärjestelmän ja tasauskaton mukaan vuonna 2020
(€/as.).
Kainuun kuntien (pl. Vaala) vuoden todellisina nettomenoina on käytetty kuntien vuoden 2013 tietoja. Ne
poikkeavat selvästi Kainuun maakunnan asukaskohtaisista tiedoista vuosilta 2011 ja 2012. Kiteen nettomenot
vuodelta 2012 puuttuvat, jolloin on käytetty vuosien 2011 ja 2013 keskiarvoa. Vuosien 2011, 2012 ja 2013
todelliset nettomenot on korotettu vuoden 2014 tasoon. Vuoden 2013 kertoimena on käytetty soten
laskennallisten kustannusten (pl. päivähoito) kustannusten muutosta 2012-2013 (1,034). Vuoden 2012 menoihin
kertoimena on käytetty sosiaali- ja terveystoimen (ilman lasten päivähoitoa) laskennallisten kustannusten
muutosta 2012-2014 koko maan tasolla (1,086). Vuoden 2011 menot on korotettu ensin vuoden 2012 tasoon sillä määrällä, miten todelliset nettomenot kasvoivat koko maassa (1,061) ja sitten korotettu vuoden 2014 tasoon
(1,086).


3. Laskentamalli
4.Sote-alueet
Eteläinen sote-alue noudattaa HYKS-erva-aluetta
Itäinen sote-alue noudattaa KYS-erva-aluetta
Pohjoinen sote-alue noudattaa OYS-erva-aluetta
Keskinen sote-alue noudattaa TAYS-erva-aluetta
Läntinen sote-alue noudattaa TYKS-erva-aluetta
Poikkeukset:
Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kunnat kuuluvat Eteläiseen sote-alueeseen.
Karvia, Jämijärvi ja Punkalaidun kuuluvat Keskiseen sote-alueeseen.
Tarkasteluvuodet kattavat vuodet 2011,2012 ja 2013, joiden keskiarvoa käytetään kuvaamaan kunnan sosiaali- ja
terveystoimen nettomenoja.
1. Aineisto
Vaikutusten arvioinnin pohjana on Kuntaliiton keräämä laskentaryhmässä (STM, VM, Kuntaliitto, THL) käytössä
ollut aineisto vuosilta 2011-2013 vuoden 2014 kuntajaolla. Lisäksi arvioinnissa on käytetty vuoden 2015 alusta
voimaan tulevan valtionosuusjärjestelmän mukaisia laskentakriteerejä vuoden 2014 tasossa.
Väkilukuun perustuvan maksun paino on 20 % ja ikä- sekä sairastavuustekijöiden paino on 80 %. Käytetty
laskentakaava on HE:n yksityiskohtaisissa perusteluissa.
Nettokustannuksissa on mukana käyttömenojen lisäksi vyörytyserät ja niistä on vähennetty kaikki toimintatulot.
Kuntien sote-alueen rahoitusmaksu perustuu järjestämislakiesityksen 33 § mukaisesti kapitaatiomalliin, jota
painotetaan valtionosuuslaskennassa käytettävillä ikä- ja sairastavuustekijöillä.
Seuraavassa kuntakohtaiset tulokset ovat sote-alueittain luokiteltuna. Kunnat on laitettu järjestykseen rahoitusosuuden muutoksen
suhteen.
Taulukossa laskentamallin mukaiset kustannukset (1000 € ja €/as.), todelliset nettokustannukset vuoden 2014 tasossa (1000 € ja
€/as.) ja rahoitusosuuden laskennallinen muutos (€/as) sekä muutokset siirtymäjärjestelmän ja tasauskaton mukaan vuonna 2020
(€/as.).

Liite: Sote-alueiden kuntarahoituksen siirtym�j�rjestely ja tasauskatto.pdf
Liite: Kuntakohtaiset arviot tulevista sote-maksuista.xlsx (141kb)
( 261 views )   |  permalink   |  

4.12.2014 
torstai, joulukuu 4, 2014, 19:44
Tiedote 289/2014 04.12.2014 13:27
Hallitus antoi sote-järjestämislakiesityksen eduskunnalle


Hallitus antoi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen eduskunnalle 4. joulukuuta. Samalla julkistettiin sosiaali- ja terveysministeriön arviolaskelma kuntien tulevista sote-kustannuksista.

Sote-järjestämislailla uudistetaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Lain avulla luodaan uudenlainen palvelurakenne julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle.

Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa ja luoda sujuvat palvelu- ja hoitoketjut. Tämä mahdollistaa palvelujen toteutuksen uusilla tavoilla vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Myös henkilöstön työhyvinvointia halutaan edistää ja kohdentaa henkilöstö palveluihin yhdenvertaisesti.

Nykyisin noin 200 erilaista kunnallista organisaatiota ovat järjestämisvastuussa sote-palveluista ja myös tuottavat niitä. Uusi palvelurakenne perustuu siihen, että sosiaali- ja terveysalueita on viisi ja ne järjestävät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät taas tuottavat palvelut ihmisille. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Ne voivat halutessaan myös ostaa palveluja yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä.

Uudistuksen tullessa voimaan sosiaali- ja terveysalueisiin kuuluvat kunnat määrätään lailla. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa.

Kuntien sote-kustannuksissa suuria eroja

Nykyisin kunnat päättävät itse, kuinka paljon ne käyttävät rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntien menoissa on suuria eroja (2300 -5500 euroa/asukas). Pienemmät kustannukset voivat olla merkki tehokkaasti hoidetuista palveluista tai siitä, ettei palveluja tarjota yhtä kattavasti kuin toisaalla.

Uudessa mallissa kunnat maksavat sosiaali- ja terveysalueille asukaslukuun ja väestön palvelutarpeisiin perustuvan maksun. Sote-alueet taas maksavat palvelujen tuottamisen kustannukset tuottamisvastuullisille kuntayhtymille.

Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt laskelmat kuntien tulevista sote-kustannuksista. Laskelmia ovat arvioineet myös valtiovarainministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kuntaliitto. Suurimmalla osalla kunnista muutos on alle 200 euroa/asukas vuodessa. Suurimpia muutoksia tasoitetaan siirtymäajalla vuosina 2017-2020 ja rajaamalla muutos enintään 400 euroon/asukas.

Tarkkojen kuntakohtaisten kustannusten arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa. Sote-uudistuksen lisäksi kuntien kustannuksiin vaikuttavat myös tuleva valtionosuusuudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon nykyiseen monikanavarahoitusmalliin mahdollisesti tehtävät uudistukset. Kustannusten tasoittaminen siirtymäaikana antaa mahdollisuuden tarvittaessa tehdä korjaavia toimia.

Sote-alueiden kokonaisbudjetit ovat miljardien eurojen suuruisia. Sote-alue tuo vakautta sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen budjetointiin. Menot ja maksuosuudet pystytään laskemaan hyvin tarkasti.Muutamat kalliit hoidot vuosittain eivät enää jatkossa heiluta yksittäisen kunnan taloutta kuten nykyisin.

Syksyn lausuntokierroksella saatiin paljon arvokasta palautetta lakiluonnoksesta. Lausuntoja hyödynnettiin hallituksen esityksen viimeistelyssä monipuolisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön nettisivuilla on nyt julkaistu yhteenveto sote-järjestämislakiehdotuksen lausunnoista.

Lisätietoja:

kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee, p. 02951 63356
ylijohtaja Kirsi Varhila, p. 02951 63338
hallitusneuvos Pekka Järvinen, p. 02951 63367
hallitusneuvos Päivi Salo, p. 02951 63113

Liitteet

Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi 4.12.2014 (pdf, 1497 kB)

Tiivistelmä sote-järjestämislain keskeisestä sisällöstä (pdf, 106 kB)

Sote-alueiden kuntarahoituksen siirtymäjärjestely ja tasauskatto (pdf, 90 kB)

Kuntakohtaiset laskelmat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista (pdf, 391 kB)

Kuntakohtaiset laskelmat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista (xlsx, 106 kB)

Lausuntoyhteenveto sote-järjestämislakiehdotuksesta (pdf, 1825 kB)

Muualla palvelussamme

Sote-uudistus
Sote-sanasto
Sote-uudistuksen esittelydiat (pdf, 475 kB)

TulostaMore Sharing ServicesJaa

( 275 views )   |  permalink   |  

3.12.2014 
keskiviikko, joulukuu 3, 2014, 10:12
Olemmeko valmiit siirtämään oikeutemme taka-alalle, velvollisuutemme keskivaiheille ja etualalle mahdollisuutemme tehdä vähän enemmän kuin vain sen mitä meiltä odotetaan.

Olemmeko valmiit ymmärtämään että lähimmäisemme ovat yhtä todellisia kuin mekin, ja yrittämään nähdä heidän kasvojaan syvemmälle heidän iloa janoavaan sydämeensä.

Myöntämään, että ainoa kunnon syy olemassaoloomme ei ole suinkaan se, mitä saamme elämältä, vaan se, mitä me itse annamme elämälle.

Lopettamaan valittelumme, että koko maailman asiat ovat hullusti, ja etsiskelemään ympäriltämme paikkaa, johon voisimme kylvää muutaman onnen siemenen.

Olemmeko valmiit tähän vaikkapa vain yhden päivän ajan?

Silloin olemme myös valmiit viettämään joulua


Tänään on pesty ikkunoita ja bongattu pihassa edelleen kukkivat orvokit. Viikkovapaata ja pyykinpesua sekä siivousta. Lämmöllä.
( 265 views )   |  permalink   |  

24.11.2014 
maanantai, marraskuu 24, 2014, 15:55
Väkivallan vastainen päivä: Järjestöt huolissaan auttamispalvelujen säilymisestä
YK:n kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11. järjestöt ovat huolissaan auttamispalvelujen säilymisestä ja haluavat myös miehet toimimaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio, Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry, Ihmisoikeusliitto, Suomen Amnesty ja Ensi- ja turvakotien liitto ovat huolissaan parisuhdeväkivallan uhrien auttamispalvelujen säilymisestä. Vaikka laki turvakotien rahoituksen siirtymisestä valtion vastuulle etenee, niin tulevaisuus ei näytä paremmalta. Rahoituksen tuoma vakaus on työlle ja sen kehittämiselle aivan olennainen. Ensi vuodeksi varattu kahdeksan miljoonan euron määräraha ei kuitenkaan riitä nykyistenkään turvakotien toiminnan rahoittamiseen tahi uusien perustamiseen. Kuitenkin nykyisten turvakotien lisäksi tarvitaan myös uusia paikkoja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen. Suomea on arvosteltu siitä, että väkivallan määrään nähden turvakotipaikkoja on liian vähän ja ne eivät sijoitu riittävän kattavasti koko maan alueelle. Uusia turvakotipaikkoja ei tämän rahoituksen myötä ole tulossa.
Palveluiden parantamiseen Suomea velvoittaa Istanbulin sopimus, joka on Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen yleissopimus. Järjestöt ovat kritisoineet, että hallituksen esitys ei täytä Istanbulin sopimuksen velvoitteita. - Useat järjestöt ovat ilmaisseet huolensa hallituksen esittämien toimenpiteiden riittämättömyydestä. Poliittista tahtoa ei tunnu löytyvän tarpeeksi, jotta väkivallan uhrien palvelut saataisiin kuntoon, sanoo Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion puheenjohtaja Sonja Tihveräinen.
Suomi Euroopan kärkeä väkivallan tekijöiden auttamisessa
Suomessa kuolee joka vuosi parikymmentä naista nykyisen tai entisen miehensä murhaamana. Viime vuonna heitä oli 16. Suomi on tällä luvulla Länsi-Euroopan kärjessä. Suomi poikkeaa myös siinä, että väkivallan tekijöille on kehitetty auttamispalveluja muuta Eurooppaa enemmän. Esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työ auttaa vuosittain 700 miestä 12 eri paikkakunnalla. Tulokset ovat hyviä: apua hakeneista miehistä yli 60 prosenttia lopetti fyysisen väkivallan käytön kokonaan ja lopuillakin se väheni merkittävästi. Myös avunhakemisessa on tapahtunut merkittävä asenteellinen muutos, sillä erityisesti ongelmien alkuvaiheessa apua hakevien määrä on kasvanut viime vuosien aikana.
-Tämä näkyy muun muassa miehille suunnattujen, ennalta ehkäisevien vertaisryhmien suosiona. Ryhmille ei ollut kysyntää 10 vuotta sitten. Nyt järjestämme vuosittain noin 100 osittain vapaaehtoisvoimin vedettyä ryhmää, johon osallistuu noin 500 miestä, sanoo suunnittelija Veli-Matti Toikka Ensi- ja turvakotien liitosta.
Valoa, ei väkivaltaa -tapahtumat
25.11. YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä
25.11. on Yhdistyneiden kansakuntien (YK, United Nations, UN) Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä. Ensi- ja turvakotien liitto ry yhdessä Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion kanssa järjestää Valoa, ei väkivaltaa - tapahtuman Helsingin Kampissa Narinkkatorilla, klo 15–17. Valoa, ei väkivaltaa -tapahtumassa puolustetaan naisten ihmisoikeuksia, ruumiillista koskemattomuutta ja oikeutta väkivallattomaan elämään. Tapahtuma nostaa erityisesti esiin naisten kokemaa parisuhde- ja perheväkivaltaa. Narinkkatorille pystytetään tapahtuman yhteyteen Silent Witness –näyttely, jossa on yhtä monta punaista naishahmoa, kuin viime vuonna kuoli läheisensä (puolisonsa, entisen puolisonsa, seurustelukumppaninsa tai entisen seurustelukumppaninsa) tappamana. Vuonna 2013 kuoli 16 naista. Näissä tapauksissa tekijänä on ollut mies.
Helsingin Narinkkatorin lisäksi kynttilätapahtumia järjestetään noin 50 paikkakunnalla. Kynttilätapahtumilla kiinnitetään huomiota vakavaan asiaan valoisalla otteella. Erityisesti miesten toivotaan ottavan kantaa väkivaltaa vastaan. Järjestöt jakavat eri paikkakunnilla kampanjaviestillä ” Puutu ja puhu! Mies, toimi
naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan!” varustettuja kynttilöitä ohikulkijoille ja levittävät tietoisuutta naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Paikallisten Valoa, ei väkivaltaa -tapahtumien järjestämisestä vastaavat alueelliset NYTKIS ry:n alueelliset toimikunnat ja puolueiden naisjärjestöt. Alueellisissa tapahtumissa tehdään yhteistyötä paikkakunnasta riippuen mm. Amnestyn ja Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten kanssa. Luettelo tapahtumapaikkakunnista ja tarkemmista tapahtumapaikoista ja -ajoista löytyy Väkivaltaobservatorion Internet-sivuilta osoitteesta www.vakivaltaobservatorio.fi
Lisätietoja
- Linkki Euroopan unionin perusoikeusviraston FRA-raporttiin: http://fra.europa.eu/sites/default/file ... eet_fi.pdf
- Istanbulin sopimuksen tavoitteita ovat: Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen, uhrien suojelu sekä väkivallantekijöiden saattaminen syytteeseen. Järjestöjen kannanotto: https://www.amnesty.fi/kannanotto-naisiin-kohdistuvan-vakivallan-vastainen-sopimus-vaarassa-vesittya-suomessa/
- Vuonna 2013 kuusitoista naista kuoli nykyisen tai entisen miehensä murhaamana (lähde: Henkirikosten seurantajärjestelmät/ Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos).
- www.vakivaltaobservatorio.fi
Yhteydenotot
- Ensi- ja turvakotien liitto, tiedotuspäällikkö Mikko Savelainen (040 5877 278)
- Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio, puheenjohtaja Sonja Tihveräinen (puh, 050 388 8868 sonja.tihverainen@naisjarjestot.fi)
- Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry, pääsihteeri Johanna Pakkanen (044 522 8897, johanna.pakkanen@nytkis.org)
( 330 views )   |  permalink   |  


<< <Edellinen | 29 | 30 | 31 | 32 | 33 | 34 | 35 | 36 | 37 | 38 | Seuraava> >>