21.12.2018 
perjantai, joulukuu 21, 2018, 11:48


Hyvää joulua ja kiitos kuluneesta vuodesta!

Läheisten muistaminen lahjoin vuoden pimeimpänä aikana on joulunviettoa vanhempi tapa. Roomalaiset antoivat vuosisatoja lahjoja läheisilleen keskitalvella ennen Kristinuskon ja Jeesuksen syntymäjuhlan vieton yleistymistä. Tapa siirtyi jouluun ja kristinuskon mukainen joululahjaperinne syntyi Itämaan tietäjien Jeesus-lapselle tuomista lahjoista.


Lahja on kuin liima, tai nauha, joka liittää meitä yhteen. Se on tapa kertoa, että välitämme; annamme lahjan tärkeälle ihmiselle. Se yhdistää antajaa ja saajaa - muistamisella luodaan yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä. Aivan pienelle lapselle on merkittävää, mikä lahja paketista löytyy - onko kääreessä juuri se toivottu barbi tai keppihevonen. Aikuistuessa taas on tärkeintä ajatus siitä, että joku muistaa ja haluaa antaa lahjan; se lämmittää mieltä, kun tietää, että joku ajattelee.



Rauhallisen ja hyvän joulun toivotus Sinulle, vietätpä sitä yksin tai muiden kanssa, keskellä elämän iloa tai surua, kotona tai työnääressä, suurin tai pienemmin valmisteluin. Ja vielä siitä armeliaasta suhtautumisesta omaan itseemme; joulusta jouluun kannattaa muistaa marttojen aina ajankohtainen ohje: älä suotta siivoa kaappejasi, ellet aio viettää jouluasi siellä.


( 184 views )   |  permalink   |  

17.12.2018 
maanantai, joulukuu 17, 2018, 20:32
Yli 200 kunnan joulukuun verotilitykset painumassa negatiivisiksi
17.12.2018
Viime viikolla maksettiin ennätyssuuret veronpalautukset, joista uutisoitiin mediassakin näyttävästi. Vähemmälle huomiolle jäi kuitenkin se, mistä veronpalautukset ovat pois.

Maksetuista veronpalautuksista kunnallisveron palautusten osuus on noin 1,8 miljardia euroa. Tämä summa vähennetään kunnilta joulukuun tilityksistä. Kokonaissumma on noin 250 miljoonaa euroa suurempi kuin viime vuonna.

Samanaikaisesti kuntien joulukuun verotilityksiin kohdistuu lähes 200 miljoonan euron negatiivinen oikaisu. Valtiovarainministeriö alensi 13.12.2018 annetulla asetuksella kuntaryhmän jako-osuutta verovuoden 2018 ansio- ja pääomatuloista. Uusi jako-osuus on 61,62 prosenttia, kun tähän saakka verovuoden 2018 verot on tilitetty kunnille ennakkoon arvioidun 62,26 prosentin mukaan. Pääomatuloja on siis kertynyt ennakoitua enemmän.

Kuntaliiton arvion mukaan näiden kahden suuren negatiivisen erän johdosta joulukuun kunnallisveron ja yhteisöveron yhteenlaskettu tilitys olisi painumassa negatiiviseksi yli 200 kunnassa.

-Konkreettisesti tämä näkyy verotilitysten maksupäivänä 28.12.2018, kun suurimman osan kunnista tileille ei kilahda euroakaan kunnallisveron tai yhteisöveron tuottoa, vaan itse asiassa jäädään velkaa Verohallinnolle. Kiinteistöveroja ei käytetä kattamaan kunnallisverojen ja yhteisöverojen negatiivisuutta, koska ne maksetaan eri järjestelmästä, kertoo kuntatalousyksikön vt. johtaja Henrik Rainio.

Lisäksi joulukuun tilityksissä suoritetaan normaaliin tapaan kuntakohtaiset oikaisut verovuodelta 2018 tilitettyihin veroihin, mikä aiheuttaa kuntakohtaisia eroja joulukuun tilityksiin.

Joulukuun negatiiviset tilitykset peritään kunnilta tammikuun tilitysten yhteydessä. Rainio muistuttaa, että tämä tulee huomioida kuntien kertymäarvioissa.

-Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on päivittänyt tuloslaskelman laatimista koskevaa yleisohjetta lokakuussa 2018. Yleisohjeen mukaan mahdollinen joulukuun negatiivinen verotulojen tilitysmäärä kirjataan ao. tilikauden verotulojen vähennykseksi ja siirtovelaksi.

Kuntaliitto on laatinut kuntakohtaisten veroennustekehikoiden perusteella suuntaa antavan arvion joulukuun negatiivisen tilityksen tasosta eri kunnissa. Laskelma löytyy kuntakohtaiselta veroennustesivustolta. Verohallinto julkaisee tarkat kuntakohtaiset tiedot joulukuun tilityksistä 27.12.2018, joten vasta siinä vaiheessa tiedetään tarkat kuntakohtaiset euromäärät.
( 149 views )   |  permalink   |  

15.12.2018 
lauantai, joulukuu 15, 2018, 06:58
Mitä Sairaanhoitajille kuuluu?15.11.2018
Kysyimme syyskuussa sairaanhoitajien tämänhetkisiä mietteitä muun muassa työn mielekkyydestä, henkilöstön riittävyydestä ja työssäjaksamisesta. Kyselyyn vastasi vajaat 3000 julkisessa, yksityisessä ja kolmannen sektorin palveluksessa toimivaa sairaanhoitajaa.

Kyselyn tulokset ovat huolestuttavia. Ne vahvistavat sen viestin, jota sairaanhoitajat ovat työtilanteestaan jo pidemmän aikaa kertoneet. Jatkuvat muutokset uuvuttavat eikä henkilöstön resurssoinnissa ole huomioitu riittävästi potilaiden ja asiakkaiden vaativampaa hoitoisuutta. Sairaanhoitajaista 57 prosenttia koki työn mielekkyyden murentuvan jatkuvien muutosten vuoksi. Kaksi kolmesta sairaanhoitajasta, 61 % lähiesimiehistä ja noin puolet hoitotyön ylimmästä johdosta arvioi työssäjaksamisensa huonoksi tai ajoittain kuormittuneeksi. Kaikista vastaajista kuormittuneimpia olivat nuorimmat, alle 36-vuotiaat sairaanhoitajat 37 % ja lähiesimiehet 82 %. Peräti kaksi kolmasosaa sairaanhoitajista totesi, ettei henkilöstöä ole riittävästi.

Kysynkin, mitä pitää tapahtua, että tilanteen vakavuuteen herätään? Terveydenhuollossa tulisi jatkuvan tehostamisen sijaan panostaa muutoksen johtamiseen ja henkilöstön sitouttamiseen. Jotta unelma-ammattiinsa korkeasti koulutetut sairaanhoitajat sitoutuvat ja ovat innovatiivisia ja tuottavia, tulee heillä olla mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne organisaatiot, jotka ymmärtävät, että henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, tyytymättömät työntekijät tulevat yritykselle kalliiksi. Uupunut hoitaja on riski myös hoidon laadulle ja potilasturvallisuudelle.

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan nopeita konkreettisia tekoja niin poliittisilta päättäjiltä kuin organisaatioiden johdoiltakin. Olemme lähettäneet tämän viestin sairaanhoitopiirien johtajille, hallintoylihoitajille sekä valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajille. Sairaanhoitajaliitto edellyttää, että terveydenhuollon organisaatiossa sairaanhoitajilta tuleva viesti otetaan viimeistään nyt vakavasti ja ryhdytään sen edellyttämiin toimiin!
( 147 views )   |  permalink   |  

22.11.2018 
torstai, marraskuu 22, 2018, 09:05
Pienet kunnat korottavat eniten veroja, kuntien väliset erot kasvavat

Kuntavero vaihtelee ensi vuonna 17 ja 22,5 prosentin välillä. Keskimäärin se on 19.88 prosenttia
Kunnallisvero nousee ensi vuonna 480 000 asukkaalla, kun 46 kuntaa on päättänyt nostaa veroprosenttiaan vuodelle 2019. Viime vuonna nostajia oli seitsemän enemmän.

‚Äď Suurin osa korottajista on pieni√§ kuntia, joissa veroprosentit ovat jo ennest√§√§n korkeita ja valtionosuuksien merkitys tulopohjassa suuri, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

‚Äď Kuntien v√§liset erot n√§ytt√§v√§t edelleen kasvavan, vaikka koko maan taloustilanne on kohtuullisen hyv√§. N√§in ei voi jatkua, Reina sanoo.

‚Äď Korotuksissa n√§kyv√§t osaltaan my√∂s valtionosuusleikkaukset ilman vastaavaa maan hallituksen tavoittelemaa kustannusten alenemaa.

180 kunnan vero kriisikunnan rajalla
Ensi vuonna 180 kunnalla veroprosentti on 21,00 tai enemmän, joka on kriisikuntakriteeristön raja-arvo.

Eniten korottajia on Pohjois-Pohjanmaalla, jossa korottajia on kymmenen. Satakunnan ja Pirkanmaan maakunnissa oli molemmissa kuusi korottajakuntaa.

Tyypillisin korotus on ensi vuodelle 0,50 prosenttiyksikköä. Suurin korotus on 1,50 prosenttiyksikköä, joka tehtiin yhdessä kunnassa, Oripäässä.

Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti, 22,50 prosenttia, on ensi vuonna Haapajärvellä, Honkajoella, Jämijärvellä, Reisjärvellä ja Teuvalla. Alhaisin Manner-Suomen veroprosentti on Kauniaisissa, 17,00 prosenttia.

Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna 19,88 prosenttia, ja se nousee 0,04 prosenttiyksikköä vuodesta 2018.

Kitee onnistunut tasapainottaman
Kuntavero laskee noin 26 000 asukkaalla, kun viisi kuntaa laskee veroprosenttiaan vuodelle 2019. Nämä kunnat ovat Finström, Kitee, Kumlinge, Kustavi ja Maarianhamina.

‚Äď Kiteell√§ veroprosentti laskee per√§ti 0,5 prosenttiyksikk√∂√§. T√§m√§ on pitk√§j√§nteisen talouden tasapainottamisty√∂n tulosta. Viel√§ vuonna 2014 Kitee oli valtakunnan k√§rkiverottaja, Kuntaliiton p√§√§ekonomisti Minna Punakallio kertoo.

Suuret kaupungit ennallaan
Suurimmissa kaupungeissa eli Espoossa, Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla veroprosentti ei muutu.

Ennallaan veroprosenttinsa pitää kaikkiaan 260 kuntaa.

Keskituloinen, noin 3 600 euroa kuukaudessa tienaava palkansaaja maksaa kunnallisveroa keskimäärin noin 7 500 euroa vuodessa.

Kiinteistöveroista 1,85 miljardia
Yleinen, vakituisen asuinrakennuksen tai muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nousee yhteensä 34 kunnassa ja laskee yhdeksässä kunnassa. Kiinteistöveron taso on edelleen kansainvälisesti vertailtuna alhainen.

‚Äď Ensi vuonna asumisesta ja kes√§m√∂keist√§ maksetaan yhteens√§ kiinteist√∂veroa keskim√§√§rin noin 190 euroa asukasta kohden, havainnollistaa Kuntaliiton kuntatalousyksik√∂n vt. johtaja Henrik Rainio.

Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 1,85 miljardia euroa. Se muodostaa noin neljä prosenttia kuntien tuloista.

‚Äď T√§n√§ vuonna kuntien taloudellinen tilanne on heikentynyt merkitt√§v√§sti etenkin siksi, ett√§ kuntien verotulot ovat k√§√§ntyneet laskuun. Tilanteen huomioiden nostajien m√§√§r√§ on maltillinen ja kertoo siit√§, ett√§ kuntalaisten kukkarolle meneminen on viimesijainen keino talouden tasapainottamiseen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Reina toteaa
( 169 views )   |  permalink   |  

20.11.2018 
tiistai, marraskuu 20, 2018, 17:03



SY√ĖV√ĄN HOIDON ARVOVALINNAT ‚Äď SELVITYS 2018


Arvoisa vastaanottaja,

Lääkeyritys Amgen toteutti viime keväänä syöpähoidon nykytilaa kartoittaneen kyselytutkimuksen, johon pyysimme sinultakin vastauksia. Kysely oli poikkeuksellisen laaja: siihen vastasi yhteensä 2009 syöpäpotilaita hoitavaa lääkäriä, kuntapäättäjää, syöpäpotilasta ja heidän läheisiään sekä yli tuhat Suomen kansalaista. Kiitos myös sinulle panoksestasi!


YHT√Ą MIELT√Ą: KAIKKIEN SY√ĖP√ĄPOTILAIDEN HOITOON PIT√Ą√Ą PANOSTAA

Tulosten mukaan meillä vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että syöpäpotilaiden hoitoon pitää panostaa iästä tai ennusteesta riippumatta.

Syövän hoito Suomessa näyttää toteutuvan suhteellisen hyvin: Selvä enemmistö (77 %) suomalaisista pitää syövän hoidon tasoa Suomessa vähintäänkin melko hyvänä. Valtaosa syöpäpotilaista (97 %) on samaa mieltä. Reilu kolmannes parantumattomasti sairaista syöpäpotilaista katsoo myös itse saaneensa aina parasta mahdollista hoitoa ja hieman yli puolet useimmiten. Vain seitsemän prosenttia kyselyyn vastanneista syöpäpotilaista on selvästi tyytymättömiä hoitoonsa.

Yhdeksän kymmenestä syöpäpotilaita hoitavasta kyselytutkimukseen vastanneesta lääkäristä katsoo, että myös parantumattomasti sairaiden yli 65-vuotiaiden syöpäpotilaiden hoitoon pitäisi panostaa täysipainoisesti. Kansalaiset ovat samoilla linjoilla: heistä tätä ajatusta kannattaa 86 prosenttia. Kuntapäättäjistäkin lähes yhtä moni (87 %) on tätä mieltä.


T√ĄRKEINT√Ą ON LOPPUEL√ĄM√ĄN LAATU

Erityisesti syöpäpotilaan jäljellä olevan elinajan laadukkuus korostuu sekä potilaiden itsensä että heitä hoitavien lääkärien vastauksissa. Peräti 93 % molemmista vastaajaryhmistä pitää tätä syövän hoidossa erittäin tärkeänä.


HOIDON TASA-ARVO VAHVASTI ESILL√Ą

Suurin osa kyselyyn vastanneista lääkäreistä, kuntapäättäjistä, potilaista ja kansalaisista katsoi, että potilaan ikä, mahdollisuus palata työelämään tai syöpätyyppi ei saisi vaikuttaa hänen saamaansa hoitoon. Vastaajat olivat myös hyvin pitkälti yhtä mieltä siitä, että vakavien sairauksien hoidossa olisi viisasta panostaa erityisesti alkuvaiheen hoitoon ja sairauden oireettoman vaiheen pidentämiseen.

Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että syöpäpotilaiden pitäisi saada Suomessa saman tasoista hoitoa asuinpaikasta riippumatta. Hoitopäätösten tulisi perustua potilaan yksilölliseen hoidon tarpeeseen, ei hoidosta yhteiskunnalle saavutettavaan hyötyyn.


POTILAAN JA YHTEISKUNNAN HY√ĖDYN YHTEENSOVITTAMINEN HAASTAVAA

Neljäsosa potilaista ja heidän läheisistään kertoo, että heillä on ollut tunne, että heidän tai heidän läheisensä saama hoito on yhteiskunnalle liian kallista. Kysymys potilaan hyödyn ja yhteiskunnallisen hyödyn yhteensovittamisesta hoitopäätöksissä jakaa lääkäreitä jonkin verran, mutta enemmistö (57 %) kokee sen vaikeaksi.


AVOINTA KESKUSTELUA KAIVATAAN

Kahdeksan kymmenestä kyselyyn vastanneesta kuntapäättäjästä on sitä mieltä, että sairaaloiden lääkehoito- ja hankintapäätösten perusteluiden tulisi olla julkisia. Yhdeksän kymmenestä kokee myös, että kuntatasolla ei tiedetä riittävästi kalliiden lääkkeiden arviointikriteereistä.

Kaikki selvityksen vastaajaryhmät ovat sitä mieltä, että uusien ja kalliiden syöpähoitojen käyttöönotosta tulisi käydä avointa yhteiskunnallista keskustelua. Tärkeänä pidettiin myös potilaan mahdollisuutta itse vaikuttaa omaan hoitoonsa.


Lue lisää tuloksista liitteenä olevista yhteenvedosta ja tutkimusraporteista:

Kyselytutkimuksen yhteenveto
Success Clinic kyselytulokset
TNS Kantar kyselytulokset

( 155 views )   |  permalink   |  


<< <Edellinen | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | Seuraava> >>