Eurooppalainen Kevät - valmistaudumme EU-vaaleihin 25.5.2014.
Meillä on Varsinais-Suomesta oma huippuehdokas Anne-Mari Virolainen, pätevä ja osaava nainen. Tehdään yhdessä töitä saavuttaaksemme meille vaikuttamisen paikka EU:ssa!

--------------------------------------------------------------------

SOTE-uudistuksen vaikutusten ennakkoarviointi

Järjestämislakiuudistuksen jatkokäsittelyn suhteen THL:n arviointiryhmä esittää seuraavaa:

• Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisen järjestämisrakenteen pirstaleisuus ja vastuutahojen
ja alueellisten toimijoiden suuri tarve ohjaaville linjauksille puoltaa
järjestämislakityöryhmän ehdotuksen suuntaisen lakiuudistuksen pikaista läpiviemistä
ja toimeenpanoa. Uudistuksen pitkittymistä ei voi pitää hyvänä, sillä se
haittaa vakavasti toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujärjestelmän rakenteiden ja toiminnan syvällistä uudistamista.
Uudistusta tarvitaan kansalaisten palvelujen tasavertaisen saatavuuden ja laadun
sekä julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisen takia kiireesti.
• Ehdotusta pitää olennaisilta osiltaan parantaa vaarantamatta sen erityisen arvokasta
osaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisintegraatiosta. Jatkovalmistelussa
on syytä rajoittaa merkittävästi poikkeusperusteiden käyttöä. Muutoin on
olemassa suuri riski, että ehdotettu uudistus, oikeasuuntaisuudesta huolimatta,
lukitsee sosiaali- ja terveydenhuollon vuosiksi puolinaisiin ratkaisuihin.
• Jos hallituksen jatkotoimina järjestämislakiehdotusta muokataan uuteen suuntaan
– esimerkiksi siirtäen erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu nykyistä ehdotusta
suuremmille alueille (ervoille), arviointiryhmä pitää erityisen tärkeänä
sosiaali- ja terveyspalvelujen välistä horisontaalista ja vertikaalista integraatiota.
Tällöin perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestämisvastuu tulee sijoittaa
samoille alueille kuin erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu.
• Lakiehdotuksen jatkotyöstämisessä tulisi hyödyntää ehdotukseen sisältyvää mahdollisuutta
laatia ns. kansallinen käsikirjoitus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen
tavoitteista ja keinoista esimerkiksi kymmenen vuoden aikajänteellä.
Parhaimmillaan käsikirjoitus sisältäisi suuntaviivat järjestämisen rakenteesta, rahoituksesta,
keskeisten kansallisten tuotantorakenteiden turvaamisesta sekä uudistuksen
toimeenpanosta.

Hyvät jäsenjärjestöjen edustajat,

Tervetuloa viettämään Kansainvälisen naistenpäivän juhlaa

Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasaliin

perjantaina 7.3.2014 kello 16.00

Helsingin yliopiston päärakennus, Aleksanterinkatu 5, Helsinki

Kutsua saa mielellään lähettää edelleen!



Kansainvälisen naistenpäivän juhlan teemana on YK:n vuosituhattavoitteet vuonna 2014.

Helvi Sipilä -luennon pitää presidentti Martti Ahtisaari ja hän käsittelee puheessaan mm. tasa-arvoa sekä kestävän kehityksen ja koulutuksen merkitystä naisten elämässä.

"Naisten asema hauraissa valtioissa – postikortteja elämästä” on Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani Liisa Laakson esityksen aiheena. YK:n vuosituhattavoitteet, kuten naisten asemaan liittyvät koulutus, tasa-arvo ja äitien terveys ovat toteutuneet heikoiten ns. hauraissa tai epäonnistuneissa maissa. Hauraissa maissa kansainvälisen yhteisön huomio kiinnittyy järjestykseen ja infrastuktuuriin. Pehmeät kysymykset, kuten tasa-arvo, nähdään toissijaisina. Kuitenkin juuri naisten aseman kohentaminen näyttää olevan kestävä tie kohti oikeusvaltiota.

Puheenvuorojen lisäksi ohjelmassa on musiikkia, jota esittää elinvoimainen Maailma-kuoro.

Tilaisuuden avaa Helsingin yliopiston vararehtori Anna Mauranen ja päätössanat lausuu Suomen UN Womenin hallituksen puheenjohtaja Leena Linnainmaa.

Ovet Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasaliin aukeavat kello 15.30 ja tilaisuus päättyy kello 19.

Voit ottaa ystäväsi mukaan. Juhlaan on vapaa pääsy.

Kansainvälistä naistenpäivää vietetään vuosittain kaikkialla maailmassa. Toivotamme kaikki tervetulleiksi yhteiseen juhlaan, jonka järjestävät Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston alumni ry, Suomen UN Women - Finlands UN Women ry ja Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry.

Ja taustatiedoksi että vietämme vapaasti osallistuttavaa naistenpäivää Salossa 8.3.2014 klo 14 alkaen VPK:n talolla. Olet lämpimästi tervetullut.Ohjelma on paikallisesti tuotettu yhdessä suunniteltua.

Kuntatalous kuntoon kuntien ja valtion yhteispelillä

Kuntaliitto esitteli kuntatalouden sopeutusohjelmansa

Kuntien valtionosuuksien mittavat leikkaukset, tehtävien samanaikainen lisääminen, kuntapalvelujen kysynnän kasvu sekä pitkittynyt taloudellinen taantuma ovat ajaneet kuntatalouden historiallisen ahtaalle. Rahoitusperiaate, jonka mukaan valtio varmistaa kuntien mahdollisuudet selviytyä niille asettamistaan tehtävistä, on vakavasti uhattuna. Kuntaliitto esitteli omat ehdotuksensa kuntatalouden sopeuttamiseksi perjantaina 7. helmikuuta.
Kuntaliiton laskelmien mukaan alijäämäinen kuntatalous olisi tällä hetkellä ylijäämäinen, jos valtionosuusleikkauksia ei olisi tehty.

– Lisäleikkauksia valtionosuuksiin ei voi enää tehdä ilman, että kansalaisten lakisääteinen oikeus riittäviin kuntapalveluihin horjuu. Jo tehdyt leikkaukset ovat heikentämässä palvelujen laatua. Kuntalaisten lakisääteisten palvelujen laadun ja saatavuuden varmistaminen koko maassa kohtuullisella kunnallisveroasteella edellyttää, että kuntien valtionosuuksia ei enää leikata ja että kuntien verotulopohjaa laajennetaan, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen painottaa.

Valtionosuuksia on leikattu huomattavasti tällä vaalikaudella joka vuosi asteittain kasvatetulla määrällä. Tänä vuonna leikkaukset ylittävät 1,1 miljardia euroa. Leikkaukset ovat näkyneet kuntien veronkorotuksissa ja ne ovat pakottaneet kunnat merkittäviin henkilöstömenojen säästöihin.

– Julkinen talous ei tasapainotu lainkaan leikkaamalla valtion rahoitusta lakisääteisiin kuntapalveluihin. Siten siirretään vain vastuuta ikävistä sopeutuspäätöksistä kunnille. Kuntien valtionosuusleikkaukset ovat noin 60 prosenttia päätetyistä valtion menojen säästöistä.

– Kunnat ovat korottaneet verojaan vuodelle 2014 lähes 400 miljoonalla eurolla. Mitä ilmeisimmin vuodelle 2015 on odotettavissa vastaavanlainen kuntaverojen korotus. Lisäksi kunnat ja kuntayhtymät tekevät tänä vuonna arviolta noin 600 miljoonan euron säästöt henkilöstömenoissa erilaisin toimenpitein.

Kuntaliiton julkaisemassa kuntatalouden sopeutusohjelmassa esitetään toimenpiteitä vuosien 2015–2018 valtion talouden kehyksiin ja siihen liittyvään Peruspalveluohjelmaan.

Rahoitusperiaatteen toteutuminen selvitettävä

Linjauksista vähentää tehtäviä ja velvoitteita huolimatta kuntien tehtäviä ja velvoitteita on päätetty lisätä runsaalla 300 miljoonalla eurolla. Merkittävin uusista velvoitteista on työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirto valtiolta kunnille.

– Nämä vielä toteutumattomat, mutta jo päätetyt tehtävät ja velvoitteet on arvioitava kokonaan uudelleen. Valtion talouden kehyksestä vuosille 2015–2018 ja siihen liittyvästä Peruspalveluohjelmasta sekä valtionosuusuudistuksesta tulee tehdä perustuslain mukainen tarkastelu kuntien rahoitusperiaatteen toteutumisesta. Myös rahoitusperiaatteen seurannan arviointimenetelmiä on kehitettävä, Timo Kietäväinen sanoo.

Hallitusohjelman mukaan valtionosuutta uusiin tehtäviin ja velvoitteisiin korotetaan yli 50 prosenttiin. Tämä on toteutunut toistaiseksi vain vanhuspalvelulain täytäntöönpanossa.

Uudistuksia verotukseen ja valtionosuuksiin

Kuntatalouden sopeutusohjelma sisältää ehdotuksia vero- ja maksupohjan laajentamiseksi, kunta-valtiosuhteen kehittämiseksi, valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi sekä investointien tukemiseksi.

– Kuntien veropohjaa tulee laajentaa kiinteistöverotusta kehittämällä, kuntien määräaikaisesti korotettu yhteisövero-osuus tulee vakiinnuttaa pysyväksi ja mahdollisimman suuri osa verovähennyksistä tulee rahoittaa valtionverosta. Osa pääomaverotuksen tuotosta tulee siirtää kunnille ja lisäksi tulee selvittää ajoneuvo- ja liikenneverotuksen tuoton osittaista siirtoa kunnille, Kietäväinen listaa ohjelman sisältöä.

– Ratkaisevan tärkeää on jatkaa veroperusteiden korvaamista täysimääräisesti kunnille, kuten kolmen hallituksen toimesta on tehty.

Kuntien toimintaa ohjaavaa normistoa on kehitettävä ja kuntarakenteita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita on uudistettava kuntalähtöisesti alueelliset erot huomioon ottaen.

– Kuntien on omalta osaltaan jatkettava toimintojen tehostamista sekä kunta- ja palvelurakenteen sekä toimintatapojen uudistamista entistä tuloksekkaammiksi.


Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, p. 0400 486 043
kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu, p. 050 371 2999
apulaisjohtaja Reijo Vuorento, p. 050 667 41

Kuntaliiton esityksiä vuosien 2015 - 2018 valtion talouden kehyksiin ja siihen liittyvään Peruspalveluohjelmaan:

Kunta-valtiosuhdetta on kehitettävä:
– Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman linjaus kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä on toteutettava niin, että kuntatalous vahvistuu miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä.
– Jo päätetyt uudet tehtävät ja velvoitteet on otettava uudelleen tarkasteluun.
– Rahoitusperiaatetta on noudatettava ja sen seurantajärjestelmiä kehitettävä.
– Uuteen kuntatalouden ohjausjärjestelmään siirrytään hallitusti vuonna 2015.
– Kunnat jatkavat ja tehostavat tuottavuuden parantamista sekä edesauttavat työurien pidentämistä.
– Kunnat jatkavat aktiivisesti kuntarakenteeseen ja palveluiden järjestämiseen liittyviä rakenteellisia uudistuksia vapaaehtoiselta pohjalta.

Kuntien vero- ja maksupohjaa tulee laajentaa:
– Kiinteistöveron tietokannat on saatettava ajan tasalle.
– Osa pääomaverojen tuotosta tulee ohjata kunnille.
– Käynnistetään selvitys liikenteen vastuista, kustannuksista sekä liikenneverojen kohdentumisesta osittain kunnille.
– Yhteisöveron kuntien jako-osuus tulee säilyttää vuoden 2015 jälkeenkin vähintään nykyisellä tasolla.

Valtionosuusjärjestelmä tulee uudistaa:
– Valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa tulee edetä oikeudenmukaisempaan ja läpinäkyvämpään järjestelmään, jossa on vähemmän kriteereitä.
– Rahoitusperiaatteen tulee toteutua aidosti.
– Valtionosuusjärjestelmän on turvattava jatkossakin kunnallisten palvelujen järjestäminen tehokkaasti koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.
– Valtionosuuksien tasauksessa käytettävän veropohjan on oltava mahdollisimman laaja.
– Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus (entinen harkinnanvarainen rahoitusavustus) on pidettävä jatkossakin osana järjestelmää. Rakennemuutospaikkakuntien kuntapalvelujen rahoitusongelmiin sekä pahimmista kosteusvauriorakennuksista kärsivien kuntien talousongelmiin on kehitettävä erillisratkaisut.
– Valtionosuusjärjestelmän uudistusta on jatkettava ja järjestelmän hallinto on yhtenäistettävä.

Investointeja on tuettava:
– Suhdannepoliittisesti tärkeiden investointien valtion tukea on jatkettava.
– Valtion ja kuntien pitkäjänteinen infrainvestointien rahoitus on turvattava. Yhtenä vaihtoehtona on Infra Oy:n perustaminen.
– Investointien vaihtoehtoisia toteutus- ja rahoitustapoja on kehitettävä sekä selvitettävä uusien osapuolien saamista mukaan.

Takana antoisa päivä. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajiston tapaaminen; Tietoiskua ennen valtuustoa. Pihlajalinnan tilannekatsaus. Jokilaakson sairaalan Jämsän kehitysvaiheita. Erittäin kiinnostava selostus. Pitkästä aikaa selkeä ja lyhyt valtuuston kokous. Illalla tapasin vielä kotonamme kokoustavat Lupajan jätevesiosuuskunnan hallituksen miehet.

Jäätävä pakkastuuli hetkessä palautti maanpinnalle.

Minulla on loma. Ja siitä pitäisi nauttia kaikin siemauksin. No niin aamulla heitän kuopuksen bussiasemalle ja päivällä lähden onnittelukäynnille. Illalla saan vieraita. Hyvä päivä luvassa, jälleen. Siis kiitos tästä päivästä.

Piparkakkuja tusina
puuroon eksynyt rusina
unohdetaan kiire ja hulina,
tuvan täyttäköön
tonttujen pulina!

Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille kanssaihmisille.
Arki on vaativaa ja siksi toivonkin jokaiselle mahdollisuutta nauttia hiljentymisestä ja Joulun Rauhasta. Herkistyminen Jouluun antaa sielulle sijaa - valaisee pimeän. Kynttilät palavat juhlaan valmistaen. Joulun askareet saattelevat muistoihin lapsuuden.

Kosketti ruutua ikkunan tutun jouluenkelin siipi.
Äänetön henkäys taivahalta läpi seinän sisälle hiipi.


Jouluuni kuuluu haikeus. Ja sen rinnalle ilo