15.12.2018 
lauantai, joulukuu 15, 2018, 06:58
Mitä Sairaanhoitajille kuuluu?15.11.2018
Kysyimme syyskuussa sairaanhoitajien tämänhetkisiä mietteitä muun muassa työn mielekkyydestä, henkilöstön riittävyydestä ja työssäjaksamisesta. Kyselyyn vastasi vajaat 3000 julkisessa, yksityisessä ja kolmannen sektorin palveluksessa toimivaa sairaanhoitajaa.

Kyselyn tulokset ovat huolestuttavia. Ne vahvistavat sen viestin, jota sairaanhoitajat ovat työtilanteestaan jo pidemmän aikaa kertoneet. Jatkuvat muutokset uuvuttavat eikä henkilöstön resurssoinnissa ole huomioitu riittävästi potilaiden ja asiakkaiden vaativampaa hoitoisuutta. Sairaanhoitajaista 57 prosenttia koki työn mielekkyyden murentuvan jatkuvien muutosten vuoksi. Kaksi kolmesta sairaanhoitajasta, 61 % lähiesimiehistä ja noin puolet hoitotyön ylimmästä johdosta arvioi työssäjaksamisensa huonoksi tai ajoittain kuormittuneeksi. Kaikista vastaajista kuormittuneimpia olivat nuorimmat, alle 36-vuotiaat sairaanhoitajat 37 % ja lähiesimiehet 82 %. Peräti kaksi kolmasosaa sairaanhoitajista totesi, ettei henkilöstöä ole riittävästi.

Kysynkin, mitä pitää tapahtua, että tilanteen vakavuuteen herätään? Terveydenhuollossa tulisi jatkuvan tehostamisen sijaan panostaa muutoksen johtamiseen ja henkilöstön sitouttamiseen. Jotta unelma-ammattiinsa korkeasti koulutetut sairaanhoitajat sitoutuvat ja ovat innovatiivisia ja tuottavia, tulee heillä olla mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne organisaatiot, jotka ymmärtävät, että henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, tyytymättömät työntekijät tulevat yritykselle kalliiksi. Uupunut hoitaja on riski myös hoidon laadulle ja potilasturvallisuudelle.

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan nopeita konkreettisia tekoja niin poliittisilta päättäjiltä kuin organisaatioiden johdoiltakin. Olemme lähettäneet tämän viestin sairaanhoitopiirien johtajille, hallintoylihoitajille sekä valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajille. Sairaanhoitajaliitto edellyttää, että terveydenhuollon organisaatiossa sairaanhoitajilta tuleva viesti otetaan viimeistään nyt vakavasti ja ryhdytään sen edellyttämiin toimiin!
  |  permalink   |  

22.11.2018 
torstai, marraskuu 22, 2018, 09:05
Pienet kunnat korottavat eniten veroja, kuntien väliset erot kasvavat

Kuntavero vaihtelee ensi vuonna 17 ja 22,5 prosentin välillä. Keskimäärin se on 19.88 prosenttia
Kunnallisvero nousee ensi vuonna 480 000 asukkaalla, kun 46 kuntaa on päättänyt nostaa veroprosenttiaan vuodelle 2019. Viime vuonna nostajia oli seitsemän enemmän.

‚Äď Suurin osa korottajista on pieni√§ kuntia, joissa veroprosentit ovat jo ennest√§√§n korkeita ja valtionosuuksien merkitys tulopohjassa suuri, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

‚Äď Kuntien v√§liset erot n√§ytt√§v√§t edelleen kasvavan, vaikka koko maan taloustilanne on kohtuullisen hyv√§. N√§in ei voi jatkua, Reina sanoo.

‚Äď Korotuksissa n√§kyv√§t osaltaan my√∂s valtionosuusleikkaukset ilman vastaavaa maan hallituksen tavoittelemaa kustannusten alenemaa.

180 kunnan vero kriisikunnan rajalla
Ensi vuonna 180 kunnalla veroprosentti on 21,00 tai enemmän, joka on kriisikuntakriteeristön raja-arvo.

Eniten korottajia on Pohjois-Pohjanmaalla, jossa korottajia on kymmenen. Satakunnan ja Pirkanmaan maakunnissa oli molemmissa kuusi korottajakuntaa.

Tyypillisin korotus on ensi vuodelle 0,50 prosenttiyksikköä. Suurin korotus on 1,50 prosenttiyksikköä, joka tehtiin yhdessä kunnassa, Oripäässä.

Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti, 22,50 prosenttia, on ensi vuonna Haapajärvellä, Honkajoella, Jämijärvellä, Reisjärvellä ja Teuvalla. Alhaisin Manner-Suomen veroprosentti on Kauniaisissa, 17,00 prosenttia.

Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna 19,88 prosenttia, ja se nousee 0,04 prosenttiyksikköä vuodesta 2018.

Kitee onnistunut tasapainottaman
Kuntavero laskee noin 26 000 asukkaalla, kun viisi kuntaa laskee veroprosenttiaan vuodelle 2019. Nämä kunnat ovat Finström, Kitee, Kumlinge, Kustavi ja Maarianhamina.

‚Äď Kiteell√§ veroprosentti laskee per√§ti 0,5 prosenttiyksikk√∂√§. T√§m√§ on pitk√§j√§nteisen talouden tasapainottamisty√∂n tulosta. Viel√§ vuonna 2014 Kitee oli valtakunnan k√§rkiverottaja, Kuntaliiton p√§√§ekonomisti Minna Punakallio kertoo.

Suuret kaupungit ennallaan
Suurimmissa kaupungeissa eli Espoossa, Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla veroprosentti ei muutu.

Ennallaan veroprosenttinsa pitää kaikkiaan 260 kuntaa.

Keskituloinen, noin 3 600 euroa kuukaudessa tienaava palkansaaja maksaa kunnallisveroa keskimäärin noin 7 500 euroa vuodessa.

Kiinteistöveroista 1,85 miljardia
Yleinen, vakituisen asuinrakennuksen tai muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nousee yhteensä 34 kunnassa ja laskee yhdeksässä kunnassa. Kiinteistöveron taso on edelleen kansainvälisesti vertailtuna alhainen.

‚Äď Ensi vuonna asumisesta ja kes√§m√∂keist√§ maksetaan yhteens√§ kiinteist√∂veroa keskim√§√§rin noin 190 euroa asukasta kohden, havainnollistaa Kuntaliiton kuntatalousyksik√∂n vt. johtaja Henrik Rainio.

Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 1,85 miljardia euroa. Se muodostaa noin neljä prosenttia kuntien tuloista.

‚Äď T√§n√§ vuonna kuntien taloudellinen tilanne on heikentynyt merkitt√§v√§sti etenkin siksi, ett√§ kuntien verotulot ovat k√§√§ntyneet laskuun. Tilanteen huomioiden nostajien m√§√§r√§ on maltillinen ja kertoo siit√§, ett√§ kuntalaisten kukkarolle meneminen on viimesijainen keino talouden tasapainottamiseen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Reina toteaa
( 26 views )   |  permalink   |  

20.11.2018 
tiistai, marraskuu 20, 2018, 17:03



SY√ĖV√ĄN HOIDON ARVOVALINNAT ‚Äď SELVITYS 2018


Arvoisa vastaanottaja,

Lääkeyritys Amgen toteutti viime keväänä syöpähoidon nykytilaa kartoittaneen kyselytutkimuksen, johon pyysimme sinultakin vastauksia. Kysely oli poikkeuksellisen laaja: siihen vastasi yhteensä 2009 syöpäpotilaita hoitavaa lääkäriä, kuntapäättäjää, syöpäpotilasta ja heidän läheisiään sekä yli tuhat Suomen kansalaista. Kiitos myös sinulle panoksestasi!


YHT√Ą MIELT√Ą: KAIKKIEN SY√ĖP√ĄPOTILAIDEN HOITOON PIT√Ą√Ą PANOSTAA

Tulosten mukaan meillä vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että syöpäpotilaiden hoitoon pitää panostaa iästä tai ennusteesta riippumatta.

Syövän hoito Suomessa näyttää toteutuvan suhteellisen hyvin: Selvä enemmistö (77 %) suomalaisista pitää syövän hoidon tasoa Suomessa vähintäänkin melko hyvänä. Valtaosa syöpäpotilaista (97 %) on samaa mieltä. Reilu kolmannes parantumattomasti sairaista syöpäpotilaista katsoo myös itse saaneensa aina parasta mahdollista hoitoa ja hieman yli puolet useimmiten. Vain seitsemän prosenttia kyselyyn vastanneista syöpäpotilaista on selvästi tyytymättömiä hoitoonsa.

Yhdeksän kymmenestä syöpäpotilaita hoitavasta kyselytutkimukseen vastanneesta lääkäristä katsoo, että myös parantumattomasti sairaiden yli 65-vuotiaiden syöpäpotilaiden hoitoon pitäisi panostaa täysipainoisesti. Kansalaiset ovat samoilla linjoilla: heistä tätä ajatusta kannattaa 86 prosenttia. Kuntapäättäjistäkin lähes yhtä moni (87 %) on tätä mieltä.


T√ĄRKEINT√Ą ON LOPPUEL√ĄM√ĄN LAATU

Erityisesti syöpäpotilaan jäljellä olevan elinajan laadukkuus korostuu sekä potilaiden itsensä että heitä hoitavien lääkärien vastauksissa. Peräti 93 % molemmista vastaajaryhmistä pitää tätä syövän hoidossa erittäin tärkeänä.


HOIDON TASA-ARVO VAHVASTI ESILL√Ą

Suurin osa kyselyyn vastanneista lääkäreistä, kuntapäättäjistä, potilaista ja kansalaisista katsoi, että potilaan ikä, mahdollisuus palata työelämään tai syöpätyyppi ei saisi vaikuttaa hänen saamaansa hoitoon. Vastaajat olivat myös hyvin pitkälti yhtä mieltä siitä, että vakavien sairauksien hoidossa olisi viisasta panostaa erityisesti alkuvaiheen hoitoon ja sairauden oireettoman vaiheen pidentämiseen.

Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että syöpäpotilaiden pitäisi saada Suomessa saman tasoista hoitoa asuinpaikasta riippumatta. Hoitopäätösten tulisi perustua potilaan yksilölliseen hoidon tarpeeseen, ei hoidosta yhteiskunnalle saavutettavaan hyötyyn.


POTILAAN JA YHTEISKUNNAN HY√ĖDYN YHTEENSOVITTAMINEN HAASTAVAA

Neljäsosa potilaista ja heidän läheisistään kertoo, että heillä on ollut tunne, että heidän tai heidän läheisensä saama hoito on yhteiskunnalle liian kallista. Kysymys potilaan hyödyn ja yhteiskunnallisen hyödyn yhteensovittamisesta hoitopäätöksissä jakaa lääkäreitä jonkin verran, mutta enemmistö (57 %) kokee sen vaikeaksi.


AVOINTA KESKUSTELUA KAIVATAAN

Kahdeksan kymmenestä kyselyyn vastanneesta kuntapäättäjästä on sitä mieltä, että sairaaloiden lääkehoito- ja hankintapäätösten perusteluiden tulisi olla julkisia. Yhdeksän kymmenestä kokee myös, että kuntatasolla ei tiedetä riittävästi kalliiden lääkkeiden arviointikriteereistä.

Kaikki selvityksen vastaajaryhmät ovat sitä mieltä, että uusien ja kalliiden syöpähoitojen käyttöönotosta tulisi käydä avointa yhteiskunnallista keskustelua. Tärkeänä pidettiin myös potilaan mahdollisuutta itse vaikuttaa omaan hoitoonsa.


Lue lisää tuloksista liitteenä olevista yhteenvedosta ja tutkimusraporteista:

Kyselytutkimuksen yhteenveto
Success Clinic kyselytulokset
TNS Kantar kyselytulokset

( 24 views )   |  permalink   |  

20.11.2018 
tiistai, marraskuu 20, 2018, 15:16
Minulle vuosien saatossa rakkaaksi muodostunut Naisjärjestöjen Keskusliitto, niin tärkeää yhteistyötä on tehty vuosia tässä jalossa foorumissa




Eva Biaudet jatkaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajana


Kansanedustaja Eva Biaudet (esittäjinä Svenska Kvinnoförbundet rf ja Finlands svenska Marthaförbund rf) on valittu jatkokaudelle Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajaksi vuosille 2019-2021.

Valinta tapahtui Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokouksessa 19. marraskuuta 2018 Aalto-yliopistolla Espoossa. Naisjärjestöjen Keskusliitto yhdistää 59 järjestöä ja niiden 400 000 jäsentä naisten aseman, sukupuolten välisen tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi.

‚ÄĚOn ollut kunnia puheenjohtaa Naisj√§rjest√∂jen Keskusliitoa ja olen kiitollinen mahdollisuudesta jatkaa t√§ss√§ t√§rke√§ss√§ teht√§v√§ss√§. Eduskunta- ja europarlamenttivaalien l√§hestyess√§ on eritt√§in keskeist√§, ett√§ moninaiset naiset korottavat yhdess√§ √§√§nens√§ ja vaativat kunnianhimoisia toimia tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentamiseksi. On vain oikeudenmukaista, ett√§ puolet ministeripaikoista saadaan naisille ‚ÄĚ, Biaudet kommentoi.

Biaudet‚Äôlle ei noussut kokouksessa vastaehdokkaita ja valinta oli yksimielinen. H√§n on toiminut Naisj√§rjest√∂jen Keskusliiton pidettyn√§ puheenjohtajana jo edelt√§v√§n kolmivuotiskauden 2016-2018. Vuosikokouksessa valittiin uuden puheenjohtajan lis√§ksi nelj√§ uutta hallituksen j√§sent√§ erovuoroisten tilalle: Larisa Arminen , Kokoomuksen Naisten Liitto ry, Annica Moore , Mothers in Business ry, Marja Pihnala , Rusetti ‚Äď Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry ja Tuula Pohjola , Soroptimist International Finland ry. Vuosikokous hyv√§ksyi my√∂s liiton hallitusohjelmatavoitteet Naiset vapaiksi - Tasa-arvo vaatii tekoja vuosille 2019-2022.

Lisätietoja:
Naisj√§rjest√∂jen Keskusliitto ‚Äď Kvinnoorganisationernas Centralf√∂rbund ry

pääsihteeri Terhi Heinilä puh. 040 530 5544 terhi.heinila@naisjarjestot.fi
järjestösihteeri Anniina Vainio puh. 050 388 8868 anniina.vainio@naisjarjestot.fi


Naisj√§rjest√∂jen Keskusliitto ‚Äď
Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

‚ÄĘ www.naisjarjestot.fi ‚ÄĘ www.tasaarvoteot.fi
‚ÄĘ #naisj√§rjest√∂t #tasaarvoteot
( 16 views )   |  permalink   |  

19.11.2018 
maanantai, marraskuu 19, 2018, 19:32
Omaishoitajat tarvitsevat eurooppalaisen ohjelman

Noin 80 prosenttia kaikesta EU:ssa tehdystä hoivatyöstä on omaisten hoitamista, jonka tekijöistä 75 prosenttia on naisia.

Tarvitaan Euroopan omaishoitajaohjelma asettamaan omaishoitajuuteen liittyvät prioriteetit Euroopan tasolla. Sen perusteella jäsenmaiden tulisi laatia kansallisen tason omaishoitajaohjelmat.



Euroopan omaishoitajaohjelman tulisi pitää sisällään kuusi pääkohtaa:

‚ÄĘ Omaishoitajien tunnistaminen: Koska henkil√∂ on koko- tai osap√§iv√§isesti omaishoitaja.

‚ÄĘ Omaishoitajien tunnustaminen: Omaishoitajuudesta tulee seurata tiettyj√§ oikeuksia ja velvollisuuksia.

‚ÄĘ Omaishoidontuki: El√§m√§ntilannetuki, jonka saisi automaattisesti, kun tietty hoidon vaativuustaso ja asetetut hoitotuen kriteerit t√§yttyv√§t.

‚ÄĘ Ty√∂el√§m√§n ja perheen yhteensovittaminen: Omaishoitajalle halutessa taattava mahdollisuus yhdist√§√§ omaishoito tavalliseen palkkaty√∂h√∂n.

‚ÄĘ Palvelut: Omaishoitajat tarvitsevat tukipalveluita, joilla tuetaan kotona p√§rj√§√§mist√§ ja v√§ltet√§√§n uupumista, ml. oikeus lomittajaan.

‚ÄĘ Kuntoutus: My√∂s omaishoitajien kuntoa on seurattava ja hoidettava tarpeen mukaan.



Euroopan omaishoitajaohjelman luominen sopisi hyvin Suomen puheenjohtajuuskauden kärkiteemaksi. Ohjelmaa on peräänkuuluttanut myös omaishoitajien oikeuksia Euroopan parlamentissa ajava ryhmä, jonka varapuheenjohtajana toimin.



Torstaina Euroopan parlamentissa äänestettiin mietintö koskien sukupuolten tasa-arvoa edistävistä hoitopalveluista EU:ssa, jonka esittelijänä toimin. Mietintö vaatii omaishoitajaohjelman lisäksi varsinkin kotihoidon ja yhteisöpohjaisten palveluiden kehittämistä ja parempia työoloja hoivatyöalalla työskenteleville.

Parempaa tietoa sijoittajille ympäristöriskeistä



Tällä viikolla parlamentti vahvisti kantansa kestävän rahoituksen lainsäädäntöpaketin ensimmäiseen aloitteeseen. Rahoitustoimijoiden ja yritysten on raportin mukaan huomioitava toiminnassaan paremmin ja kauaskantoisemmin erilaiset kestävyysriskit, kuten ilmastonmuutoksen ja ympäristökatastrofien mukanaan tuomat riskit, ja raportoitava näistä riskeistä sijoittajille.



Tieto riskeistä on keskeinen perusta, jolla taataan, että kuluttajille on riittävä ymmärrys ottamistaan riskeistä ja sijoitustensa ympäristövaikutuksista. On myös tärkeää, että sijoitusten tulevaan arvokehitykseen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tuotteiden hinnoittelussa ja riskimalleissa jo tänään. Riskien huomiotta jättäminen voi pahimmillaan johtaa pääoman, esimerkiksi eläkesäästöjen, muuttumiseksi arvottomiksi, kun esimeriksi fossiilisten polttoaineiden saatavuus tai hinnoittelu tulevaisuudessa todennäköisesti muuttuvat tai kun infrastruktuuriin kohdistuu yhä suurempia riskejä esimerkiksi vedenpinnan nousun ja äärimmäisten ilmasto-olosuhteiden vuoksi.



Parlamentin kanta hyv√§ksyttiin viime viikolla talous- ja raha-asioiden valiokunnassa, jossa toimin EPP-ryhm√§n p√§√§neuvottelijana. T√§rkeimpin√§ muutoksina komission esitykseen vahvistettiin listautuneiden yritysten velvollisuutta julkaista tietoa taloudellisen toimintansa riskeist√§, sek√§ rahoitusinstituutioiden vastuuta huomioida entist√§ paremmin ymp√§rist√∂vaikutukset ja ‚Äďriskit.



Seuraavaksi lakialoite siirtyy kolmikantaneuvotteluihin, jossa se viimeistellään yhdessä komission ja jäsenmaiden kanssa. Tiedonantovelvollisuutta koskeva aloite on osa laajempaa kestävän rahoituksen pakettia, jonka tavoitteena on ohjata rahoitussektorin kannustimia ja siten koko rahoitusjärjestelmää ympäristöllisesti ja yhteiskunnallisesti kestävämpään suuntaan. Tulevina viikkoina aloitamme neuvottelut EU:lle yhteisen kestävyysluokittelun kehittämisestä rahoitustuotteille. Esitys, jossa toimin toisena pääneuvottelijana, tuo yhteiset kriteerit, kuinka kuluttajille kerrotaan rahoitustuotteiden kestävyydestä.

Tässä oli Pietikäisen Sirpalta tärkeitä terveisiä
Kiitos



( 17 views )   |  permalink   |  


| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | Seuraava> >>