Etusivulle

Lehtiartikkelit

Uudet

Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen 1/2017

Salon tulevaisuus 9/2012

Yhteiskunnallisessa toiminnassa 9/2012

Ennaltaehkäisevää työtä ei saa unohtaa 9/2012

Yhteistyöstä tulevien haasteiden aikakaudella 9/2012

Vaalien jälkeinen elämä

Todellisuus ja tuleva

Kylät elämään

Sodasta selviytyminen esimerkiksi tähän päivään

Perheen ja työn yhteensovittaminen

Kouluissa enemmän sijaa sydämen sivistykselle

Kuntalaisaloite 15.3.2010

Tulevaisuuden peilausta

Suomi ja sen alueet 2030

Budjetti ja taantuma -vastuu

Selviytyminen edellyttää säästöjä

Lähtisitkö päivähoitoyrittäjäksi?

Perniön lukio 14.9.2010

Säästöt

Oikea veroprosentti

Rakenteellinen välinpitämättömyys

Tasa-arvon edistämiseksi

Kotiseudullani Tuohitussa rentoudun

Tiipilä

Päätöksenteosta

Terveyden edistäminen

Tasa-arvo -puheenvuoro – Salo

Aloite kuntalaisvaikuttamisesta

Naarjärven Suojeluyhdistuksen 40-vuotisjuhlapuhe

Yleistä

Mitä arvostamme

Ihminen palveluiden keskiöön

Vuorovaikutus

Elämänkaaressa

Kun töissä on
kivaa


Kunnan palvelut

Kasvattajan tärkeät
arvot


Turvallisesti
koulutiellä


Vuoropuhelu

Yhteys toisiin
ihmisiin


Omaishoitajat
ansaitsevat tukea
ja kannustusta


Kuntalaisaloite
15.3.2010


Tupakoinnin haitoista Lasten ja nuorten tupakointi
15.3.2010

Sairaalamaailmasta

Syöpä ja syöpäkivunhoito Suomessa

Kuntaliitoksesta

Syöpäpotilaan kivunhoidon
haasteet


Terveydenhuollon työvoimapula

Päivystyksestä

Puheenvuoro hyvinvointivaltion tulevaisuudesta

Pääsiäinen ja Kipu-teema

Juhlapuhe

Suomen
itsenäisyyden 90





KUN TÖISSÄ ON KIVAA, SITÄ TEHDÄÄN KOVAA

Työn mielekkyydestä on tullut entistä tärkeämpää. Kun esimies on oikeudenmukainen, johtaa joukkojaan järjestelmällisesti, ja työ on mielekästä, työntekijät ovat valmiita tekemään paljon töitä. Näin tiivistää Helsingin Yliopiston tutkija Juha Antila. Työministeriö ja yliopisto teettivät vuosina 2003 -2004 tutkimuksen 2 856 palkansaajalle. Viesti tehdystä tutkimuksesta oli selkeä: työn mielekkyys oli tärkein juttu. Mielekkääksi työn tekee se, että työolosuhteet ovat kunnossa, eli pomolla on homma hallussa ja työn sisältö on järkevää. Työmielekkyyden kouluarvosanaksi tuli 7,6.

Mitä korkeammassa asemassa työntekijä on, sitä mielekkäämmäksi hän työnsä kokee. Johtajista vain 2 prosenttia koki työn mielekkyyden välttäväksi tai huonoksi. 40 prosenttia koki sen kiitettäväksi. Työntekijöistä joka viides koki työn mielekkyyden välttäväksi tai huonoksi, mutta yhtä suuri joukko koki sen myös kiitettäväksi. Naiset kokivat työnsä mielekkäämmäksi kuin miehet. Nuoret olivat kriittisempiä kuin muut ikäluokat. Tämä on huolestuttavaa, sillä nuoret ovat niitä, jotka luovat tulevaisuuden ilmapiirin. Tällainen signaali tulee ottaa työpaikoilla vakavasti.

Syy tutkija Antilan mukaan työpaikkojen mielekkyyskokemuseroihin on johtajuudessa. Kun johtajat osaavat hommansa, työntekijät ovat tyytyväisiä. Antilan mukaan työntekijöiden toiveena on inhimillinen kohtelu, kannustaminen, avoimuus, palaute ja ideoiden kuunteleminen. Ikävä kyllä edelleen monissa työpaikoissa vallitsee pelko, epävarmuus ja vaikutusmahdollisuuksien puute.

Sekä Antila, että työministeri Tarja Filatov arvelevat, että työpaikan maineella on entistä suurempi merkitys. Jo monilla työpaikoilla on rekrytointiongelmia, koska osaavia työntekijöitä ei ole tarpeeksi.” Sellainen malli, jossa ajatellaan, että rahaa ei saa tuhlata, mutta ihmisiä saa, ei pitkälle kanna. Tuottavuutta tulee kun työ on mielekästä”, Filatov sanoo. Juha Antilan tutkimus ”Työn mielekkyydestä ja mielettömyydestä” löytyy osoitteesta www.mol.fi

Ehkä tulevaisuudessa ne työpaikat saavat parhaat työntekijät, joissa työntekijöitä on kuunneltu ja epäkohtia korjattu.

Projektijohtaja Paula Saloranta Talent Partnersilta toteaa, että ihmiset kaipaavat hetkiä pysähtyä ja miettiä suhdetta omaan työhönsä. Mielekkyys unohtuu, kun ihmiset unohtavat oman roolinsa ja tehtävänsä työpaikoilla.

Yritykset palkkaavat ulkopuolista apua ratkomaan työyhteisön ongelmia. Koulutus-ja konsultointiyhtiö Voitavan organisatiokonsultin Harri Hirviluhdan mukaan työn merkitys voi löytyä vain yhdessä keskustelemalla. Siitä lähdetään, että perustehtävät ja vastuut on saatu sovittua. Melkein kaikki esimiehet kertovat haluavansa kehittää arkisia keskustelutaitoja. Monet sanovat, etteivät keskustele lainkaan alaistensa kanssa. Kun arjessa ei keskustella, ei uskalleta puuttua myöskään hankaliin tilanteisiin.