Etusivulle

Lehtiartikkelit

Uudet

Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen 1/2017

Salon tulevaisuus 9/2012

Yhteiskunnallisessa toiminnassa 9/2012

Ennaltaehkäisevää työtä ei saa unohtaa 9/2012

Yhteistyöstä tulevien haasteiden aikakaudella 9/2012

Vaalien jälkeinen elämä

Todellisuus ja tuleva

Kylät elämään

Sodasta selviytyminen esimerkiksi tähän päivään

Perheen ja työn yhteensovittaminen

Kouluissa enemmän sijaa sydämen sivistykselle

Kuntalaisaloite 15.3.2010

Tulevaisuuden peilausta

Suomi ja sen alueet 2030

Budjetti ja taantuma -vastuu

Selviytyminen edellyttää säästöjä

Lähtisitkö päivähoitoyrittäjäksi?

Perniön lukio 14.9.2010

Säästöt

Oikea veroprosentti

Rakenteellinen välinpitämättömyys

Tasa-arvon edistämiseksi

Kotiseudullani Tuohitussa rentoudun

Tiipilä

Päätöksenteosta

Terveyden edistäminen

Tasa-arvo -puheenvuoro – Salo

Aloite kuntalaisvaikuttamisesta

Naarjärven Suojeluyhdistuksen 40-vuotisjuhlapuhe

Yleistä

Mitä arvostamme

Ihminen palveluiden keskiöön

Vuorovaikutus

Elämänkaaressa

Kun töissä on
kivaa


Kunnan palvelut

Kasvattajan tärkeät
arvot


Turvallisesti
koulutiellä


Vuoropuhelu

Yhteys toisiin
ihmisiin


Omaishoitajat
ansaitsevat tukea
ja kannustusta


Kuntalaisaloite
15.3.2010


Tupakoinnin haitoista Lasten ja nuorten tupakointi
15.3.2010

Sairaalamaailmasta

Syöpä ja syöpäkivunhoito Suomessa

Kuntaliitoksesta

Syöpäpotilaan kivunhoidon
haasteet


Terveydenhuollon työvoimapula

Päivystyksestä

Puheenvuoro hyvinvointivaltion tulevaisuudesta

Pääsiäinen ja Kipu-teema

Juhlapuhe

Suomen
itsenäisyyden 90





Suomi ja sen alueet 2030

Kunnallisalan kehittämisäätiön aluetutkimushankkeessa tutkittiin Suomen toteutunutta ja ennakoitavaa aluekehitystä. Kaikki puolueet asettivat tavoitteekseen eheän Suomen, jossa yhä enemmän on pyrittävä tunnistamaan kunkin alueen omia vahvuustekijöitä sekä hyödyntämään niitä nykyistä paremmin. Hajasijoitus voi jatkua, mutta vain kunkin haja-asutusalueella asuvan omalla kustannuksella: laajaa julkisella rahoituksella tehtyä infrastruktuuria ei enää voida viedä syrjäseuduille. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä vähemmän ja yhä suurempia kuntia. Näin pystytään merkittävästi lisäämään tuottavuutta ja vähentämään byrokratiaa. Valtion ohjausvaltaa tarvitaan.

Kolme kehityspolkua

Suomi ja alueet 2030 oli kolme skenaariota maamme alueista ja niiden tulevaisuudesta. Tutkijat esittävät Suomelle kolme vaihtoehtoista kehityspolkua, joissa vetureina ovat ympäristö, markkinat tai politiikka. Palveluvaltainen ympäristö - Suomi -skenaariossa Suomi on lähtenyt kansainvälisen kehityksen eturintamassa tekemään ekologisesti kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja. Markkinoiden ehdoilla onnistuva Suomi - mallissa kehitys on vahvasti markkinavetoista, talouskasvun hyödyt ja haitat jakautuvat epätasaisesti ja ympäristöongelmat kärjistyvät. Alueellisesti tasapuolista kehitystä hakeva Suomi -skenaariossa taloudellinen hyvinvointi on jakautunut tasapuolisesti. Materialistiset arvot ovat heikentyneet ja kulttuurin monimuotoisuus säilyy.

Halutuin malli oli palveluvaltainen ympäristö Suomi ja ei-toivotuin oli markkinoiden ehdoilla toimiva Suomi. Lähes 70 prosenttia piti nykyistä suuntausta ei-toivottavana. äänestyksessä ilmeni myös, että läsnäolijoista suuri osa ajatteli tasapainoisen aluekehityksen ja kansantalouden nopean kasvun olevan toteutettavissa yhtäaikaisesti. Aluetutkimushanke tehtiin Kajaanin yliopistossa, Oulun yliopistossa ja Suomen Aluetutkimus FARissa. Tutkimuksen tärkeimmistä havainnoista on kokonaistuottavuuden kehitys. Talouskasvu on hidastunut 2000-luvulla ja syynä on ollut nimenomaan kokonaistuottavuuskehityksen heikkeneminen. Suorituskyvyn kehityksen heikkenemisen ohella voitiin havaita merkittäviä alueellisia suorituskyvyn ja hyvinvoinnin tasoeroja. Toinen yllätys oli se, kuinka voimakkaasti nimenomaan Uudenmaan talouskasvu ja kokonaistuottavuus hidastuivat siirryttäessä 2000-luvulle. Investointiasteet ovat alentuneet voimakkaasti.

Tutkimuksessa havaittua:
Työikäisten määrä kasvaa tällä hetkellä 25 seutukunnassa, mutta väestöennusteen mukaan vuonna 2020 kasvua on enää 15 seutukunnassa. Nykyisin yli 50-vuotiaat ovat poistuneet työvoimasta vuoteen 2025 mennessä, suuri osa jo ennen vanhuuseläkeikäänsä. Maan suurin poistumatoimiala on terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen toimiala. Poliittiset linjaukset tasapainoisesta alueellisesta kehityksestä ja todelliset ratkaisut ovat ristiriidassa keskenään. Suomen väestön keskittyminen seuraa muiden Pohjoismaiden suuntausta. Sen sijaan muuhun Eurooppaan verrattuna tämä suuntaus on poikkeavaa. Koko muu Eurooppa on tiheästi asuttua aluetta, kun taas meillä on harvaa asutusta lähes ympäri maata. Meillä on iso maa ja vähän väestöä, muualla väestön määrä on kymmenkertainen. Kotitalouksien tulojen alueellinen uudelleenjako onnistui paremmin 2000-luvulla kuin 1990-luvun lopulla. Maaseudun elinkeinorakenne perustuu niin pitkälti alkutuotantoon, ettei positiiviselle väestönkasvulle jää mahdollisuuksia.