Etusivulle

Lehtiartikkelit

Uudet

Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen 1/2017

Salon tulevaisuus 9/2012

Yhteiskunnallisessa toiminnassa 9/2012

Ennaltaehkäisevää työtä ei saa unohtaa 9/2012

Yhteistyöstä tulevien haasteiden aikakaudella 9/2012

Vaalien jälkeinen elämä

Todellisuus ja tuleva

Kylät elämään

Sodasta selviytyminen esimerkiksi tähän päivään

Perheen ja työn yhteensovittaminen

Kouluissa enemmän sijaa sydämen sivistykselle

Kuntalaisaloite 15.3.2010

Tulevaisuuden peilausta

Suomi ja sen alueet 2030

Budjetti ja taantuma -vastuu

Selviytyminen edellyttää säästöjä

Lähtisitkö päivähoitoyrittäjäksi?

Perniön lukio 14.9.2010

Säästöt

Oikea veroprosentti

Rakenteellinen välinpitämättömyys

Tasa-arvon edistämiseksi

Kotiseudullani Tuohitussa rentoudun

Tiipilä

Päätöksenteosta

Terveyden edistäminen

Tasa-arvo -puheenvuoro – Salo

Aloite kuntalaisvaikuttamisesta

Naarjärven Suojeluyhdistuksen 40-vuotisjuhlapuhe

Yleistä

Mitä arvostamme

Ihminen palveluiden keskiöön

Vuorovaikutus

Elämänkaaressa

Kun töissä on
kivaa


Kunnan palvelut

Kasvattajan tärkeät
arvot


Turvallisesti
koulutiellä


Vuoropuhelu

Yhteys toisiin
ihmisiin


Omaishoitajat
ansaitsevat tukea
ja kannustusta


Kuntalaisaloite
15.3.2010


Tupakoinnin haitoista Lasten ja nuorten tupakointi
15.3.2010

Sairaalamaailmasta

Syöpä ja syöpäkivunhoito Suomessa

Kuntaliitoksesta

Syöpäpotilaan kivunhoidon
haasteet


Terveydenhuollon työvoimapula

Päivystyksestä

Puheenvuoro hyvinvointivaltion tulevaisuudesta

Pääsiäinen ja Kipu-teema

Juhlapuhe

Suomen
itsenäisyyden 90





RAKENTEELLISESTA VäLINPITäMäTTöMYYDESTä VAIKUTTAVAAN TOIMINTAAN

Maailman terveimmät lapset syntyvät Suomeen. Lasten somaattinen terveys parani, mutta lastensuojelun, erityisopetuksen lastenpsykiatrian kuormitus kasvoi. Tutkimus ja tilastot vahvistavat tiedon. Valtion ja kuntien tulee taloussuunnittelua tehdessään huomioida lapsi- ja nuorisopoliittinen investointiohjelma, kestävyysvajeen näkökulmasta kansantaloudellisesti välttämättömäksi investointikohteeksi. ( http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2011/j06-politiikkaohjelmien-loppuraportti/pdf/fi.pdf)

Kunnilla on jatkuvasti päivittyvää tietokantaa asuinyhteisökohtaisesti lasten ja nuorten hyvinvointikehityksestä, kunnan toiminnasta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta on seurattava. Toimien läpinäkyvyydestä ja tilivelvollisuudesta on kysymys. Miten viisaasti päättäjien käytettävissä olevat voimavarat on muutettu lasten ja nuorten hyvinvointia edistäväksi toiminnaksi? Kun läpinäkyvyys ja tilivelvollisuus toteutuvat, ohjelmat ja hankkeet asettuvat omaan rooliinsa. Tarvitsemme valtion ja kuntien päätöksissä aitoa välittämistä lapsista ja nuorista.

Elinajanodotteiden erot näkyvät seurattaessa eri tuloryhmiä. Ylimpään tuloviidennekseen kuuluvalla 35-vuotiaalla miehellä oli vuonna 2007 odotettavissa 12,5 vuotta pitempi elinaika kuin samanikäisillä alempaan tuloviidennekseen kuuluvilla miehillä. Naisilla vastaava ero oli lähes seitsemän vuotta. Työkyvyttömyysriski vaihtelee työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan. Työttömyys lisää työkyvyttömyyden riskiä. Työkyvyttömyyseläkkeen uhka tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi on työntekijäammateissa yli kaksinkertainen verrattuna asiantuntija-ammatteihin. Masennuksen riski on suurin asiantuntija-ammattien naisilla ja toiseksi suurin työntekijänaisilla.

Nuoremmilla ikäluokilla on keskimäärin parempi koulutus kuin vanhemmilla ikäluokilla. Kotitausta vaikuttaa koulutusvalintoihin. Yli 400 000 työikäiseltä puuttuu ammatillinen koulutus kokonaan. Työpaikoilla järjestettävä koulutus kasautuu ylemmille toimihenkilöille ja yritysten avainhenkilöille. Pätkä ja katkotyösuhteiset jäävät työnantajan järjestämän henkilöstökoulutuksen ulkopuolelle. Mittavat projektit työkyvyn parantamiseksi ovat jääneet yleiselle tasolle, juhlapuheisiin.

On kohdennettava toimia kuormittaville työaloille. Laadukas työterveyshuolto on oltava kaikkien ulottuvilla. Työterveyslaitos kohdentaa huomiotaan fyysisten työolojen seurantaan. Kiire ja tehokkuusvaatimukset ovat lisänneet kaiken työn psyykkistä rasitusta.

Mikäli väestöryhmien terveys ja koulutuseroja ei kavenneta, hyvin alkanut työurien pidentyminen saattaa taantua. Seuraamme tarkasti paljonko varsinaista työpanosta jää jäljelle poissaolojen jälkeen, paljonko työaika maksaa, paljonko investoidaan henkilöstön koulutukseen tai työterveyshuoltoon.

Terveydenhuoltomenot olivat 15,7 miljardia euroa vuonna 2009. Reaalisesti menot kasvoivat 1,2 prosenttia. Asukasta kohden menot olivat 2936 euroa Suomessa. Suurimmat menoerät koostuivat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluista ja avohoidon lääkkeiden ja lääkinnällisten kulutustavaroiden käytöstä. Nämä muodostavat kaksi kolmasosaa terveydenhuoltomenoista. Vuonna 2009 terveydenhuoltomenojen julkisen rahoituksen osuus oli 74,9 prosenttia, yksityisen rahoituksen osuus 25,1 prosenttia. (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos)