Etusivulle

Lehtiartikkelit

Uudet

Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen 1/2017

Salon tulevaisuus 9/2012

Yhteiskunnallisessa toiminnassa 9/2012

Ennaltaehkäisevää työtä ei saa unohtaa 9/2012

Yhteistyöstä tulevien haasteiden aikakaudella 9/2012

Vaalien jälkeinen elämä

Todellisuus ja tuleva

Kylät elämään

Sodasta selviytyminen esimerkiksi tähän päivään

Perheen ja työn yhteensovittaminen

Kouluissa enemmän sijaa sydämen sivistykselle

Kuntalaisaloite 15.3.2010

Tulevaisuuden peilausta

Suomi ja sen alueet 2030

Budjetti ja taantuma -vastuu

Selviytyminen edellyttää säästöjä

Lähtisitkö päivähoitoyrittäjäksi?

Perniön lukio 14.9.2010

Säästöt

Oikea veroprosentti

Rakenteellinen välinpitämättömyys

Tasa-arvon edistämiseksi

Kotiseudullani Tuohitussa rentoudun

Tiipilä

Päätöksenteosta

Terveyden edistäminen

Tasa-arvo -puheenvuoro – Salo

Aloite kuntalaisvaikuttamisesta

Naarjärven Suojeluyhdistuksen 40-vuotisjuhlapuhe

Yleistä

Mitä arvostamme

Ihminen palveluiden keskiöön

Vuorovaikutus

Elämänkaaressa

Kun töissä on
kivaa


Kunnan palvelut

Kasvattajan tärkeät
arvot


Turvallisesti
koulutiellä


Vuoropuhelu

Yhteys toisiin
ihmisiin


Omaishoitajat
ansaitsevat tukea
ja kannustusta


Kuntalaisaloite
15.3.2010


Tupakoinnin haitoista Lasten ja nuorten tupakointi
15.3.2010

Sairaalamaailmasta

Syöpä ja syöpäkivunhoito Suomessa

Kuntaliitoksesta

Syöpäpotilaan kivunhoidon
haasteet


Terveydenhuollon työvoimapula

Päivystyksestä

Puheenvuoro hyvinvointivaltion tulevaisuudesta

Pääsiäinen ja Kipu-teema

Juhlapuhe

Suomen
itsenäisyyden 90





KUNNILTA KAIVATAAN HYVIÄ, ASIAKASLÄHTÖISIÄ PALVELUJA

Sosiaali-, terveys- ja sivistysasioiden järjestäminen on kuntien päähaasteita, yksin tai yhdessä toimien. Ne pärjäävät ainoastaan toimintojaan järkevöittämällä, päällekkäisyyksiä purkamalla ja yksikkökokoja suurentamalla. Tämä reitti mahdollistaa pääsääntöisesti ihmisten ja yritysten sujuvan palvelemisen. Kunnan luonteva koko noudattaa työssäkäynti- ja päivittäistä palvelualuetta. Asiointitottumusten seuraaminen vastaa päättäjille moneen kysymykseen. Suuret kunnat eivät tapa kotiseutuhenkeä. Ne päinvastoin saattavat jopa kannustaa huolehtimaan kylien ja taajamien yhteisyyden tunteesta. Se mikä miellyttää sydäntä ja sielua, pysyy elinvoimaisena hallinnollisiin rajoihin katsomatta.

Ihmisyyteen kasvamiseen kuuluu myös kiireettömyyttä, rauhaa ja turvallisuutta. Kasvatuksen perimmäisenä päämääränä ei ole ihmisen sopeuttaminen tehokkaaseen yhteiskuntaan, vaan ihmiseksi kasvaminen. Suorituspainotteisen ja egoistisenkin kulttuurin aikana koulutuspolitiikassa on usein liikaa hyötyarvoa. Pitää olla tehokas, nopea ja paras. Todellisuudessa on kuitenkin yhteiskunnan ja työelämänkin etujen mukaista, että koulu pyrkii kasvattamaan yhteisöllisiä ja itsenäisiä, moraalisia ja luovia ihmisiä. Nyky- yhteiskunnalta puuttuu kykyä empatiaan. Pelkän älyn kehittämisen lisäksi tulisi kasvattaa tunneälyä eli sydämen sivistystä. Koulu pitäisi nähdä kodin rinnalla kasvatusyhteisönä eikä niinkään kilpailua ja materiaalista suorituskeskeisyyttä korostavana tiedon välittäjänä. Uuden kaupungin sivistystoimen strategiassa tulisi nämä asiat huomioida täysipainoisesti sekä tiedollisesti että taloudellisesti. Itsekeskeisyyden ja empatiakyvyttömyyden pelätään lisääntyneen nuorten keskuudessa. Olemme vakavan asian äärellä. Psykiatrisessa tutkimuksessa ja kirjallisuudessa on viimeisten kymmenen vuoden aikana yhä enemmän korostettu, miten keskeisen tärkeä piirre terveessä psyykkisessä kehityksessä on kiinnostus toisen ihmisen mieleen – toisen ihmisen tunteisiin ja kokemukseen. Se sisältää myös kyvyn empatiaan: kyvyn asettua jakamaan toisen tunne, asettua kokemaan toisen rinnalle.

Lasten ja nuorten psyykkiset vaikeudet juontuvat usein perheiden vaikeuksista: omien ongelmien ja huolten takia vanhemmat eivät kykene pitämään lasta ja lasten asioita mielessään. Huomiota pitäisi suunnata paljon aiempaa enemmän perheiden ongelmien tunnistamiseen ja perheiden tukemiseen. Odotetaanko meillä lasten ja nuorten selviytyvän omillaan aivan liian aikaisin? Onko käsitys nuoren itsenäisyyden kunnioittamisesta sekoittunut yksin jättämiseen ja välinpitämättömyyteen. Eikö meitä jaksa kiinnostaa, mitä lapsillemme kuuluu? Miten tärkeää on itsepäisesti työntää päänsä nuoren ovesta sisään ja kysellä kuulumisia, vaikka vastaus voi olla usein lievästi sanoen tyly. Voimavaroja tulisi suunnata nuoriin perheisiin sekä vanhempien ja lasten varhaiseen vuorovaikutukseen. Tässä kohdin on tärkeää turvata kouluille sekä kouluterveydenhuollon että myös oppilashuollon riittävät palvelut. Koulukuraattorin palvelut tulisivat olla kaikkien oppilaiden saatavilla. Rakenteita ehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen Suomessa on neuvolajärjestelmän kautta. Rakenteiden hyödyntämisessä on puutteita.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon menot kasvoivat noin viiden prosentin verran edellisvuoteen verrattuna. Kustannusten nousua aiheuttavat kasvavat tarpeet, eliniän piteneminen, lääketieteen tuomat uudet hoitomenetelmät ja normaalit kustannusten nousutekijät. Tehokkaalla ja järkevällä toiminnalla tulee saada aikaan laadukkaampaa hoitoa ja motivoivampaa työympäristöä. Tuloksena tulee olla hoitoon palaavien potilaiden määrän väheneminen. Valtiotasolla voi tulla eteen hoidon priorisointi, hoidettavista sairauksista ja hoidettavien järjestyksestä. Kansalaisten tulee ottaa vastuuta omasta terveyskäyttäytymisestään. Uuden kaupungin osalta haastetta antaa myös terveyskeskuskuntayhtymän purkautuminen ja toimintojen siirtyminen osaksi kunnan toimintoa.

Erikoissairaanhoito tuo erikoislääkäripalvelut omalle paikkakunnalle ja kuuluu osana vaativiin palveluihin. esimerkiksi syöpälääkärin vastaanottopoliklinikka. Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin saavuttama kehitys tuottaa lisäarvoa myös seudullamme. Ja kuntalaisten etu on saada asiakaslähtöistä, osaavaa hoitoa ja tutkimuksia omalla alueellamme. Tietokonetomografia on hyvä esimerkki nopeasta ja laadukkaasta tutkimuksesta. 55 000 asukkaan Salolla pitää olla voimavaroja palvella kehittyvää ja kasvavaa väestöään. Vetovoimaisuuden tulee näkyä myös tuleville kuntalaisille riittävänä palveluna. Mammografiatutkimusten siirtäminen TYKS:iin oli alueen naisväestölle hyvin harmillinen siirto.

Henkilöstön jaksamisesta nykyisissä muutospaineissa tulee kantaa myös huolta. Kirurgisella vuodeosastolla on vuodesta 1986 – 2008 hoidettu samalla työntekijämäärällä huomattavasti enemmän potilaita kuin aiemmin. Esimerkiksi leikkaustekniikan kehityksen myötä tähystyssappileikkauspotilas pääsee kotiin jo leikkausta seuraavana päivänä. Avosappileikattu oli 70-luvulla osastolla kahdeksan päivää. Iltavuorovahvuus on edelleen sama kuin -70 luvulla. Potilaat ovat nyt iäkkäämpiä ja monisairaita ja tarvitsevat paljon apua. Erikoisalat ovat myös lisääntyneet: urologiaa ja verisuonikirurgiaa, gastrokirurgiaa hoidetaan ortopedian rinnalla. Tämä edellyttää myös hoitajilta jatkuvaa muutosta ja asioiden hallintaa. Kivunhoito osa-alueena kehittyy myös koko ajan. Osaavia anestesialääkäreitä tarvitaan. Myös kivunhoitoon tarvittavia laitteita investoidaan. Terveyskeskuksen fysiatriaa käytetään paljon Salossa ja kipuklinikkaa konsultoidaan myös TYKS:stä.

Kunta voi vaikuttaa lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä niin hoidon määrään kuin yksikkökustannuksiin. Käyttötilanteen tehostamisen keinoja ovat terveyskeskuslääkärin ja erikoissairaanhoidon henkilöstön osaamisen varmistaminen, omalääkärijärjestelmä, hoidon porrastus, hoitoketjut, lähetekäytännöt ja teknologiat. Kustannustietoisuuden lisäämisellä on myös merkitystä virkamiesorganisaatiossa ja kuntalaisilla. Yhteistyön lisäämisellä ja suunnitelmallisella resursoinnilla saavutetaan tavoitteellisia tuloksia; taitava kilpailuttaminen, tilaajien ja tuottajien roolin eriyttäminen sekä potilaiden valinnanvapauden lisääminen, sopimusohjaus eli ostajaroolin vahvistaminen.

Jäsenyys tulevan Salon järjestelytoimikunnassa on jatkuvasti täyttä pohdintaa. Organisaatio ja strategiat on hoidettu, henkilöstön hallittu sijoittaminen ja palveluiden kokonaisvaltainen jäjestäminen ovat edessä olevia haasteita. Uuden luominen yhdessä 27 muun järjestelytoimikunnan jäsenen, muutosjohtajien ja henkilöstön edustajien kanssa on ollut tämän taaksejääneen puolen vuoden mielenkiintoista, vaativaa uurastusta. Suomen tähän asti suurin kuntaliitos toteutuu Salon seudulla kun Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Suomusjärvi ja Särkisalo yhtyvät vuoden 2009 alusta. Visio on jo valmiina – ” Salo on 2010 –luvulla kymmenen kunnan taitavasti yhdistynyt, kehittyvä viherkaupunki, jossa luova teknologia rikas kulttuuri ja vireä maaseutu kohtaavat, ja jossa eri-ikäisten ihmisten on hyvä elää, opiskella, tehdä työtä ja harrastaa.”