26.11.2011 Kuntatalouden karmea kuva
Kuntaministeri Virkkusen kolumni Nykypäivässä


Miltä kuulostaa kuntaveroprosentti 30? Tai sadan miljardin lisävelka kunnille seuraavan kolmen valtuustokauden aikana. Ei hyvältä kuulosta.


Meneillään olevan kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoksi valmistellun talousanalyysin ennakkotiedot osoittavat, että talousvaikeudet laajenevat 2020 –luvulla koskettamaan koko kuntakenttää. Noin kolmannes nykykunnista olisi suurissa vaikeuksissa.


Kansantuotteen kasvun hitaus, työikäisen väen väheneminen, ikääntyvän väestön sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen kasvu, muuttoliike. Kaikki nämä haastavat suomalaisen yhteiskunnan ja kuntakentän.


Nykyisellä toimintamallilla vaihtoehtoina olisivat joko suuret kuntaveron korotukset tai kuntien lainakannan raju kasvu. Vaikka kunnat onnistuisivat sopeuttamaan lähivuosina toimintaansa, ennakkolaskelmien mukaan kuntien keskimääräinen veroprosentti nousisi seuraavan kolmen valtuustokauden aikana yli 24 prosenttiin ja samaan aikaan lainakanta tuplaantuisi nykyisestä.


Jos kunnat turvautuisivat veronkorotusten sijasta pelkkään lainanottoon, nykyinen 5,9 miljardin nettovelka kymmenkertaistuisi vuoteen 2024 mennessä. Ellei samaan aikaan toimintamenoja onnistuttaisi puristamaan alemmas, velka nousisi sataan miljardiin.


Myös kuntien väliset erot ovat kasvussa. Tämä näkyy jo kuntien ensi vuoden veroprosenteissa, joissa alhaisimman ja korkeimman veroprosentin kuntien välillä on yli viiden prosenttiyksikön ero. Seuraavina vuosina ero on vain kasvussa, ollen ennusteen mukaan kolmen valtuustokauden jälkeen 15 prosenttiyksikköä kuntien ääripäiden välillä.


Ja nämä eivät ole mitään inhorealistisia laskelmia. Pikemminkin päinvastoin: taustaoletuksissa luotetaan siihen, että kunnat pystyvät puristamaan toimintakatteestaan muutaman prosentin säästöt kuluvan ja seuraavan vuoden aikana, prosentin verran vielä kahtena seuraavakin, ja vanhustenhoito kehittyisi niin vahvasti, että vanhusrakenteesta on laskelmassa huomioitu vain 20 prosenttia.


Silti kuntatalouden kuva näyttää varsin dramaattiselta jo vuonna 2024. Ja tuolloinhan emme ole Suomen väestön huoltosuhteen osalta vielä siinä kaikkein kovimmassa paikassa.


On selvää, että tällaisen kehityksen ei saa antaa toteutua. Hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi kuntarakenteiden uudistus on tehtävä nyt rivakasti. Suomessa rakenneuudistusta on siirretty ja siirretty. Nyt sitä ei enää voi siirtää.


Pelkkä rakenneuudistus ei riitä; samalla myös toimintamallit ja palveluprosessit on perusteellisesti uudistettava. Jo kuntatyöntekijöiden ikääntyminen pakottaa siihen: joka kolmas kuntasektorilta jää eläkkeelle kuluvan vuosikymmenen aikana.


Kuntauudistus tuo mahdollisuuden uudistaa palvelut ja toimintamallit. On selvää, ettei tätä työtä jättää yksin kuntapäättäjien harteille. Voimat on koottava ja valtion tuettava kuntia tässä isossa muutoksessa.

Henna Virkkunen

Hallinto- ja kuntaministeri