Pitää keskittyä opiskelemaan maailman laajuista työnjakoa ja rooliamme siinä. Aivot ovat tärkein pärjäämiselimemme.

Tilastokeskuksen mukaan Suomeen muutti 2008 29100 henkeä. märä on 3100 edellisvuotta suurempi. Ja samalla suurin itsenäisyytemme aikana. Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto uskoo, että Suomen tulevaisuudelle tärkeä maahanmuuttoprojekti onnistuu vain jos pidetään huolta mahanmuttajista ja kantaväestöstä. kaikkien Suomessa asuvien perusoikeuksista jahyvinvoinnista. Sillä työvoimapula uhkaa suomea jo 15 vuoden kuluttua. Tilastokeskuksen tuore väestöennuste osoittaa huoltosuhteemme ( kuinka paljon lapsia ja eläkeläisiä on sataa työikäistä kohden)kasvavan nykyisestä 50 prosentista 70 prosenttiin vuoteen 2026 mennesä. Erityisen huolestuttavan kehityssuuntauksesta tekee se , että eläkeläisten osuus huollettavista kasvaa jatkuvasti.

Kaikkea ei voida jakaa alueiden kesken tasan, vaan kansainvälisessä taloudessa tarvitaan houkuttelevia alueita.

Talouden logiikka edellyttää, että meillä on ihmisiä, työpaikkoja, investointeja ja palveluja houkuttelevia kasvukeskuksia. Tarvitsemme vahvan yhteisöllisyyden tunteen. Sellaisen joka liittää meidät kaikki toinen toisiimme, kuin perheessä. Meidän Salostamme on syytä rakentaa yhdessä tulevaisuuden kasvukeskus. Jossa kaikilla on sijaa ja tekemisen mahdollisuus. Kaikilla ihmisillä on merkitystä toisilleen ja eri alueiden asukkaat tuntevat kuuluvaansa samaan joukkoon. Alueillamme on loistavia omaleimaisuuksia. Hyödyntäkäämme niitä eduksemme.

Hidas evoluutio on parempi kuin nopea revoluutio.

Rauhaisaa Pääsiäistä kaikille

Pääsiäinen ja Kipu-teema
artikkelini julkaistiin tänään salon Seudun sanomissa nimellä
Hoitamaton kipu tulee kalliiksi

Kansainvälinen Kivuntutkimusyhdistys ( International Association for Study of Pain, IASP ) on lokakuussa 2009 julistanut vuoden teemaksi tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät kivut. Kampanjan tavoitteena on lisätä tutkijoiden, terveydenhuollon ammattilaisten, poliittisten päättäjien ja suuren yleisön tietoisuutta tuki- ja liikuntaelinsairauksien yleisyydestä, niihin liittyvistä kivuista ja kipusairauksien vaikutuksista.

Kipu on monelle arkea elämänkaaren eri vaiheissa. Tavallisimpia kipuja ovat tukirangassamme niska-, nivel-, raaja-, luusto-, alaselkäkivut. Kipusairauksilla on paljon yleisiä piirteitä, hoitojen ja kuntoutuksen periaatteet ovat kipujen paikallisuudesta riippumatta yhteisiä. IASP haastaa kaikki asiantuntijat jakamaan tietoa. Vain tiedottamalla saadaan päättäjät toimimaan. www.iasp-pain.org

IASP on maailman suurin moni ammatillinen kivun tutkimusta ja hoitoa edistävä kansainvälinen yhdistys. Jäsenistöä on yli 6500, 123 eri maassa. Pain on yhdistyksen 18 kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti. Uudeksi IASP:n puheenjohtajaksi valitaan suomalainen professori Eija Kalso. Jatkossa entistä ponnekkaammin pohditaan miten saadaan kipua ja kivuntutkimusta näkyvämmäksi terveydenhuollossa ja yhteiskunnan päätöksenteossa ja miten lisätä kansalaisten tietoa kivusta ja kivun kanssa selviytymisestä.

Stakesin tilastojen mukaan kipu on maassamme tavallisin syy lääkärissäkäyntiin. Kipu on epämiellyttävä kokemus, joka liityy kudosvaurioon tai sen uhkaan. Kipuaisti on luonnollinen osa elämää ja on uhkaavasta vaarasta varoittava, muuntuva hälytysjärjestelmä, jossa tapahtuu säätelyä kaikilla tasoilla kipuhermopäätteestä aivojen tulkinta-alueelle. Psykososiaaliset tekijät kuten mieliala, odotukset, pelot, aiemmat kokemukset ja opitut käyttäytymismallit vaikuttavat kivun kokemiseen.

Nivelten kipuun liittyvä vajaatoiminta on usein vamman tai sairauden seurausta. Yleisesti ottaen hoito perustuu aina tarkkaan tutkimukseen ja kuvantamiseen sekä asianmukaiseen kuntoutukseen ja kivunhoitoon. Potilasohjauksella on merkitystä. Keskeisessä asemassa on potilas itse.

Kivunhoito ja arviointi näkyväksi, kivunhoito ei saa olla utopiaa. Sen kustannusvaikutus hoitamattomana on suuri. Kivunhoidon erityisosaamisen tarve tulee lisääntymään väestön vanhetessa. Odotukset kivunhoidon toteutukselle tulevat kasvamaan. Vanhustenhoito, vakuutuslaitokset ja elinkeinoelämä tulevat odottamaan aktiivisempaa kuntoutumisen ja parempaa toimintakykyyn johtavaa oirehoidollista otetta. Talouden taantuma ja henkilöstöpula vaikeuttavat tilannetta.

esh
Elina Suonio - Peltosalo
Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen jäsen

Yksi suurimmista harhoista on, että kiireelle ei voi mitään. Kiire ei kuitenkaan ole asia, joka meille tapahtuu, me luomme sen itse.

-Tommy Hellsten

Aprillipila tänään Salon Seudun Sanomissa. Kaupungintalon rakentaminen keskeytetty. Kaupunginjohdon työhuoneet sijoitetaan Riran kellariin työrauhan turvaamiseksi Suomusjärvelle. Saa nähdä onko maauimalan pohjaa kaivamassa monta kuntalaista hernesoppaodotuksin. Miestä lienee ajatus aiheesta tullut? Itse en muistanut aprillipäivää, mutta ensi lauseiden lukemisen jälkeen kyllä tiesi pehmeäksi jutun juonen. Huumorintajua pitää olla.

Opiskelijat ovat voimavara, jota ei voi sivuuttaa

- Opiskelijat ovat voimavara ja resurssi tulevaisuuden työelämään. Työelämässä tapahtuvan oppimisen myötä opiskelijat pääsevät katsomaan ja kokemaan oikeaa, aitoa työelämää jo opintojen aikana ja oppivat aidossa työympäristössä. Sosiaali- ja terveysalalla aidossa työympäristössä tapahtuva oppiminen on ollut kautta aikain itsestäänselvyys. Monilla muilla aloilla pidempikestoinen työssäoppiminen on tuoreempi asia.

Opiskelijat tarvitsevat ohjausta työpaikoilla: millaisia seikkoja työssä täytyy huomioida, miten ammattilainen toimii missäkin tilanteessa ja miten niihin varaudutaan. On selvää, että opiskelijoiden läsnäolo ja ohjaaminen vaativat resursseja, ohjaajien aikaa ja huomiota, sekä suunniteltuja puitteita opiskelijoita varten. Ja mitä paremmin ja laadukkaammin ohjaus tehdään, sitä enemmän työelämä hyötyy, kun tuleva ammattilainen omaksuu työelämän tarvitsemaa osaamista jo opiskeluaikana.

Kysymys onkin miten opiskelijoista koituvat kustannukset rahoitetaan? Jo nyt periaate on yhteisvastuullisuus, sillä koulutuskorvaukset eivät todennäköisesti kata kaikkia opiskelijoiden työelämässä tapahtuvasta oppimisesta aiheutuvia kuluja. Nykyisessä korvausjärjestelmässä on kiistatta kehittämisen varaa, ja uudistusta on odotettu pitkään.

Keväisen rapeaa pakkasaamua kaikille. Luonto tuoksuu, herää ja elää.
Kuten me kaikki. Onnellista huomenta!

Varpunen makasi selällään keskellä tietä.
Hevosmies tuli paikalle, laskeutui rattailta ja
uteli miksi tämä sillä tavalla selällään makaa.
"Minulle kerrottiin taivaan putoavan tänään",
varpunen sanoi.
"Niinkö!" hevosmies naurahti, "päätitkö sinä
saman tien pitää hintelillä pikku jaloillasi
taivaankannen paikoillaan?"
"Kukin tehköön parhaansa", varpunen sanoi.
"Kukin tehköön parhaansa."


Tsekkaa linnki http://www.iasp-pain.org
Niin tiedät kivuista enemmän.Englanninkielinen linkkisivu.
-------
Suurlähettiläs Markku Kauppinen puhui kauppaa tukevan kehitysyhteistyön näkymistä.

Jyrki Kataisen avustaja Juho Romakkaniemi: kehitysapua on annettava riittävästi, ei mahdollisimman paljon. Kohdemaita pitää karsia eli hakea suurempaa kustannusvaikuttavuutta keskittämällä apua. Tällöin myös hallinnolliset kustannukset kevenevät. Suomen kehitysyhteistyölle tarvitaan tavoitetietoisempaa otetta eli selkeitä, mitattavia tavoitteita ja panostusta tekemisen laatuun. Kehitysyhteistyön legitimiteetin nostamista tarvitaan kansalaisten silmissä.
Oikeusvaltioperiaatteiden toteutumista tarvitaan avun vaikuttavuuden ehtona ja panostusta kehitysmaiden pien- ja naisyrittäjyyden tukemiseen.

Huomenta Suomi

Vettä sataa niin että lumi sulaa joutuisasti ja tulee kesä. Sitä me kaikki odotamme.

Minä odotan selvää esitystä eduskuntavaaliehdokkaista. Haluan, että listalta löyty jäsenille sopivat kohteet. Monipuolista ajattelua ja osaamista. Tuoreita näkökulmia. Vahvuutta päätöksentekoon. Laaja-alaisuutta. Aluemme edustajaehdokkaalta halutaan kiinnstusta kaikkia seutukuntamme alueita, niiden asukkaita kohtaan. Tasapuolisesti äänestäjäkuntaa huomioiden. Olennaista on kuunnella laajasti jäseniä, mitä he haluavat.

Tavoitteena on saada paras mahdollinen äänipotti alueemme etujen ajamiseen. Ei sellaista listaa, jolla varmistetaan tietylle henkiölle paremmat asemat. Äänestäjiä tulee arvostaa. Minusta jäsenäänestys ei ole huono ratkaisu; sovitteluesitystä odotellessa. Viime päivinä on huomannut Varsinais - Suomen alueella liikehdintää ehdokkaiden osalta. Ja hyvää on että äänestäjätkin aktivoituvat miettimään. Miten parasta mahdollista tulevaisuutta rakennetaan. Pidän tärkeänä tasapainoista taloutta, se varmistaa kasvunmahdollisuuden jos saamme sen aikaan viisailla ratkaisuilla ihmisten elämää rakentamaan.

Meiltä tarvitaan nyt todellista latausta kantavan tulevaisuuden turvaamiseksi. Olen valmis ottamaan haasteen vastaan. Tarvitsen yhteistyöhaluisen tukiryhmän ja otan innokkaita tulevaisuudentekijöitä joukkoihini halulla vastaan.

Lähetä sähköpostia
elina@elinasuoniopeltosalo.fi

tai liity fb tukiryhmääni Elina eduskuntan 2011

Tosiasioiden tunnustaminen ja maalaisjärki. Niillä mennään.