Naisjärjestöjen Keskusliiton kuntavaalitavoitteet 2017

Kuntavaalit käydään 9.4.2017. Kunnat ovat suurten muutosten kohteena. Valmisteilla olevat sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistukset vaikuttavat tulevaisuudessa merkittävästi kuntien tehtäviin. Sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy kunnilta vuoden 2019 alussa perustettaville maakunnille. Kunnat ovat myös tulevaisuudessa merkittäviä päätöksenteon areenoita, kansalaisten peruspalvelujen tarjoajia ja työllistäjiä. Kuntien tehtäväksi jää muun muassa varhaiskasvatus ja perusopetus, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, kulttuuri, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajantoimi sekä kaavoitus, asuntopolitiikka ja joukkoliikenne.

1. TASA-ARVOINEN PÄÄTÖKSENTEKO JA JULKINEN HALLINTO
Puolueiden on noudatettava sukupuolikiintiöitä ehdokasasettelussaan. Naisia tulee olla nykyistä
enemmän kuntien johtotehtävissä. Eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien naisten osuuden kuntien
päätöksentekijöinä on kasvettava ja alueiden välisten erojen naisten osallistumisessa kavennuttava.
Kuntien on edistettävä naisten etenemistä johtotehtäviin. Ulkomaalaistaustaisten naisten
äänestysaktiivisuuden ja osuuden kuntavaaliehdokkaista ja valituista päättäjistä tulee kasvaa.
Kunnallisten luottamustoimien hoitamisen ei tule pienentää äitiys- ja vanhempainpäivärahojen
määrää.
Kuntien on sitouduttava julkisesti sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Kuntien tasaarvonäkemykset
tulee määritellä ja kirjata niiden strategioihin. Kuntien on toteuttava tasaarvonäkemystä
kaikessa toiminnassaan. Kunnilla on osaamista, tarvittavat resurssit sekä toimivat
rakenteet ja käytännöt tasa-arvon edistämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi tasa-arvotoimikunta ja
toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen kunnan kaikessa toiminnassa.
Kuntapäätösten sukupuolivaikutukset on arvioitava ja kuntien varojen käytön ja palveluiden
edistettävä tasa-arvoa.
Kuntien on työnantajina edistettävä työn ja perheen yhteensovittamista. Kuntien tulee työnantajina
edistää työn ja perheen yhteensovittamista ja kannustaa erityisesti isiä perhevapaiden käyttöön.
Tavoitteet tulee kirjata kunnan henkilöstön tasa-arvosuunnitelmaan.
2. TASA-ARVOINEN KASVATUS JA KOULUTUS
Kaikilla lapsilla on oltava mahdollisuus laadukkaaseen ja kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen
vanhempien työ- tai opiskelutilanteesta riippumatta. Varhaiskasvatusta tulee olla saatavilla myös
vuorohoitona ja päivähoitomaksujen tulee olla kohtuullisia. Päiväkotien on oltava lähipalveluita.
Koulujen ja oppilaitosten on tehtävä suunnitelmallista tasa-arvotyötä. Koulujen ja oppilaitosten tulee
panostaa koulutuksen segregaation lieventämiseen sekä opetuksessa että opintojen ohjauksessa.
Sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän sekä kiusaamisen vastaista työtä tulee tehostaa.
Peruskoulujen on oltava lähipalveluita.
3. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN EHKÄISEMINEN
Kuntien päättäjillä sekä viran- ja toimenhaltioilla on oltava tietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta.
Naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyn ja väkivaltaa kokeneiden palveluiden tulee olla
kiinteä osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja väkivallan vastaisen kasvatuksen on sisällyttävä
osaksi varhaiskasvatusta, opetusta, koulutusta ja nuorisotoimea.
Kuntien ennaltaehkäisevän toiminnan ja maakuntien tarjoamien palveluiden rajapinnoille ei synny
aukkoja. Väkivaltaa kohdanneet naiset on osattava ohjata oikeiden palveluiden pariin.
2017–2021
WWW.NAISJARJESTOT.FI #NAISJARJESTOT #TASAARVO100
4. LIIKUNTA, KULTTUURI JA VAPAA-AIKA
Kunnan tarjoamien vapaa-ajan-, nuoriso- ja kulttuuripalveluiden on huomioitava eri taustaiset ja eriikäiset
naiset, miehet, tytöt ja pojat ja niiden tulee purkaa sukupuolistereotypioita.
Liikuntapaikkojen rakentamisessa, liikuntapalveluiden järjestämisessä ja liikunta- ja urheiluseurojen
vuorojen jakamisessa on huomioitava tyttöjen ja naisten harrastusten erityistarpeet, mukaan lukien
maahanmuuttajataustaiset ja vammaiset naiset.
5. JULKINEN LIIKENNE JA JULKISET TILAT
Kunnassa on oltava toimiva, kattava ja kohtuuhintainen julkinen ja palveluliikenne, joka huomioi eri
käyttäjäryhmien tarpeet. Kaikkien käyttäjäryhmien tulee voida matkustaa turvallisesti ilman pelkoa
esimerkiksi väkivallasta. Liikuntarajoitteisilla ja lastenvaunujen kanssa kulkevilla on oltava
mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä yhtäläisesti muiden kanssa.
Julkisen tilan on oltava yhtä turvallinen naisille ja miehille kaikkina vuorokaudenaikoina. Julkisten
alueiden, kuten puistojen ja pururatojen sekä kevyen liikenteen väylien on oltava valaistuja ja hyvin
hoidettuja kaikkina vuodenaikoina siten, että kaikkien on mahdollista ja turvallista liikkua niillä.
6. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT JA MAAKUNTAHALLINTO
Sukupuolten tasa-arvo huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Sosiaali- ja
terveyspalvelu-uudistuksen henkilöstövaikutukset kohdistuvat pääosin naisiin. Uudistuksella voi olla
pitkäkestoisia vaikutuksia sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon ja naisten eläkkeisiin.
Sukupuolivaikutukset on arvioitava ja huomioitava sote-uudistuksen kaikissa vaiheissa.
Kuntien ja maakuntien välisten palveluketjujen toimivuus on turvattava. Palveluketjujen toimivuus
on erityisen tärkeää kuntien vastuulle kuuluvan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja maakunnille
siirtyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla. Vanhustenhoidossa on huomioitava asiakkaan
sukupuoli. Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy, väkivallan uhreille tarjottavien palveluiden
resursointi ja oikea-aikainen saatavuus on turvattava. Naisten terveyden erityispiirteet on
huomioitava ja esimerkiksi naisten sydän- ja verisuonitautien varhaista diagnosoimista parannettava.
Naisille on taattava riittävät päihdepalvelut. Lapsiperheiden yhdenvertaisista oikeuksista
ennaltaehkäisevään neuvontaan ja kotipalveluihin on huolehdittava. Kouluterveydenhuollon
järjestäminen koulun yhteydessä on turvatta.
Maakuntauudistus ei saa vähentää naisten valtaa. Maakuntalakiin on kirjattava tasa-arvon
edistämisvelvoite. Naisten ja miesten tasapuolinen edustus on turvattava epäsuorasti valituissa
maakuntahallinnon toimielimissä. Maakuntiin on luotava toimivat rakenteet ja budjetoitava riittävät
resurssit sukupuolten tasa-arvon edistämiselle. Maakuntalakiin, maakuntastrategioihin sekä
maakuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun tulee sisällyttää sukupuolten tasa-arvon
edistäminen.

Onnea 100 vuotias Suomi

Päivämäärän ja vuosikymmenen kirjoittamiseen pitää taas kiinnittää huomiota.
Kiitos viime vuodesta. Ikimuistoinen vuosi takana.
Tulevaa odotan. Mietin vielä kuinka voin vaikuttaa seuraavien vuosien aikatauluihini. Koen yhteiskunnallisen vaikuttamistyön mielekkääksi. Kolme ihanaa lastenlasta saavat mummin mietteliääksi.
Tärkeä työni vaatii aikaa ja palautumista. Muutamia kuukausia kuntavaaleihin. Tällä hetkellä en ole ajatuksesta innostunut. Kymmenen vuoden panos riittänee osaltani. Rauhoittumiseen pitää jäädä aikaa.

Vielä muutama työpäivä vielä ennen aattoa.
Joulun Rauhaa ystävät. Joulua sydämeen.


"Jouluna pysähdyn.
Päästän irti huolista, murheista,
tekemättömistä töistä.
Ei mitään tekemistä,
ei mitään menemistä,
ei mitään saavutettavaa,
ei mitään löydettävää.
Annan kaiken olla,
niin kuin kaikki jo on.
Sisälläni rauha ja hyvä tahto.
Istahdan alas,
näen joulun,
kuulen joulun,
maistan joulun,
hengitän joulua,
tunnen joulun.
Koen joulun, joulu on minussa."

TIEDOTE 16.12.2016
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta
Naisjärjestöjen Keskusliitto
#tasaarvo100
100 tasa-arvotekoa -hanke starttaa naisten ja tasa-arvon Suomi 100 -juhlavuoden!
Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan 100 tasa-arvotekoa –hanke valmistautuu Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen tekemällä tasa-arvotekoja. Lähes 400 osallistujaa ja 40 tasa-arvotekojen esittelijää juhlistavat naisten ja tasa-arvon juhlavuoden alkua tänään 16.12.2016 Helsingin kaupungintalon juhlasalissa. Tapahtuman järjestävät Naisjärjestöjen Keskusliitto ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.

�Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen on ollut suuri tasa-arvosaavutus. Myös tulevaisuudessa sukupuolten tasa-arvoa on edistettävä todellisin teoin ja varmistettava tuleville sukupolville. Olen hyvin ilahtunut siitä innostuneesta ja aktiivisesta vastaanotosta, jonka tasa-arvotekojen tekeminen eri yhteiskunnan osa-alueilta on saanut. Tarvitsemme vahvoja, eteenpäin katsovia tekoja ja toimijoita, jotka vievät tasa-arvotyötä Suomessa eteenpäin�, painottaa hankkeen kunniatoimikunnan puheenjohtaja presidentti Tarja Halonen.

�On tärkeää, että niin moni yhteiskunnallinen taho on mukana! Toivomme, että työmme innoittaa eri alojen toimijoita tekemään työtä sukupuolten tasa-arvon puolesta myös tulevaisuudessa. Suomi 100 on myös naisten!�, muistuttaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet.

"Haastamme mukaan koko suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvotekojen tekemiseen. On toimittava konkreettisesti yhä tasa-arvoisemman, avoimemman ja luotettavamman yhteiskunnan luomiseksi – yhdessä", kehottaa tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Sari Raassina.

�Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on Helsingin kaupungin strategian keskeinen tavoite. Haluamme pääkaupunkina edistää naisten ja tyttöjen osallistumista kaikessa toiminnassamme�, korostaa Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan kuuluvan 100 tasa-arvotekoa -starttitapahtuman ohjelma lähetetään valtakunnallisesti klo 14.30 suorana ja tallenteena Helsinki-kanavalla (http://naisjarjestot.us9.list-manage1.com/track/click?u=893041777890e80e0d02ee830&id=f435eab7ee&e=d6b7c9a3f3) .

100 tasa-arvotekoa -hankkeessa tehdään uusia ja konkreettisia toimia naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon lisäämiseksi ja luodaan hyvinvoivaa Suomea myös seuraavaa sataa vuotta varten. Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan hankkeella on 38 kumppanitahoa ja tasa-arvotekojen tekijöiksi on lupautunut laaja joukko vaikuttajia. 100 tasa-arvotekoa palkittiin vuoden 2016 tasa-arvotekona ja se on osa itsenäisyyden juhlavuoden 2017 virallista Suomi 100 -ohjelmaa. Tasa-arvoteot löydät osoitteesta www.tasaarvo100.fi

Hyvää Itsenäisyyspäivää

Tämä viesti sisältää HTML-muotoisen viestin. Nähdäksesi HTML-version klikkaa tästä.

http://naisjarjestot.us9.list-manage1.c ... d6b7c9a3f3
http://naisjarjestot.us9.list-manage.co ... d6b7c9a3f3
http://naisjarjestot.us9.list-manage.co ... d6b7c9a3f3
Uutiskirje joulukuu 2016
Sukupuolten tasa-arvo kirjattava maakuntalakiin!
Naisjärjestöjen Keskusliitto ja sen 59 jäsenjärjestöä edellyttävät, että velvoite sukupuolten tasa-arvon edistämisestä on kirjattava maakuntalakiin. Vuoden 2019 alussa toteutuva maakuntauudistus on mahdollisuus varmistaa sukupuolten tasa-arvon toteutuminen maakuntien kaikessa toiminnassa. Maakunnat järjestävät tulevaisuudessa kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut ja joukon muita tasa-arvon näkökulmasta keskeisiä tehtäviä. Maakuntalaissa ei hallituksen esityksen mukaan ole säännöstä sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. On välttämätöntä, että sekä maakuntalakiin että maakuntien johtamista ohjaaviin maakuntastrategioihin sekä maakuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun sisällytetään sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

Näin linjasi Naisjärjestöjen Keskusliiton syyskokous. Keskustelimme myös globaalin talouden vaikutuksesta naisiin ja juhlistimme 105-vuotiasta järjestöämme. Jännittävässä hallitusvaalissa kymmenestä erinomaisesta ehdokkaasta valittiin neljä seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Syyskokous hyväksyi yhteisesti valmistellut naisjärjestöjen kuntavaalitavoitteet ja järjestön sääntöuudistuksen. Siirrymme jatkossa järjestämään yhden vuosikokouksen. Joukossamme on voimaa!

Starttaamme 100 tasa-arvotekoa tukevasti etuajassa 16. joulukuuta Helsingin kaupungintalolla. Luvassa on iloinen avaus itsenäisyyden juhlavuoteen. Haluamme yhdessä teidän kanssanne näyttää, että Suomi100 on myös naisten! Tulettehan suurella joukolla mukaan. On hienoa, että lisää toimijoita tasa-arvotekoja tekemään ilmoittautuu päivittäin.

Paljon on tapahtunut kuluneina viikkoina meneillään olevien soten ja maakuntien uudistusten lisäksi. Olemme mm. antaneet näkemyksiämme hallituksen tasa-arvo-ohjelman toteuttamiseen eri ministeriöiden vastuuhenkilöiden kokoontuessa kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeen johdolla. Olemme 100 tasa-arvoteolla mukana agenda 2030:n kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisessa. Olemme vaikuttaneet siihen, että turvallisuus kuuluu kaikille naisille ja kaikille miehille ja keskustelleet siitä, että maahanmuuttajataustaisten naisten osaaminen työelämässä jää liian usein Suomessa piiloon ja aiheuttaa esteitä työllistymiseen. Olemme syksyn aikana juhlistaneet useita merkkipäiviään viettäneitä jäsenjärjestöjä, viimeksi BPW Finland ry:n 70 vuoden mittaista toimintaa.

Tästä on hyvä jatkaa. Tavataan ja startataan tuleva juhlavuosi! Hyvää joulunodotusta toivottaen,

Eva Biaudet, puheenjohtaja
Terhi Heinilä, pääsihteeri
Naisjärjestöjen Keskusliitto
Tule mukaan! Olethan jo ilmoittautunut
100 tasa-arvotekoa -starttitapahtumaan?
http://naisjarjestot.us9.list-manage1.c ... d6b7c9a3f3

Tervetuloa sankoin joukoin mukaan 100 tasa-arvotekoa -starttitilaisuuteen perjantaina 16.12.2016 kello 14–16 Helsingin kaupungintalon juhlasaliin (osoite: Pohjoisesplanadi 11–13 (http://naisjarjestot.us9.list-manage.com/track/click?u=893041777890e80e0d02ee830&id=d43963190c&e=d6b7c9a3f3) , 00170 Helsinki).
Luvassa on monipuolinen katsaus tasa-arvotekoihin – iloa, värikkyyttä ja mukaansa tempaavia kulttuuriesityksiä! Järjestäjinä Naisjärjestöjen Keskusliitto ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Tule tekemään Suomen juhlavuodesta upea tasa-arvon ja naisten juhlavuosi!
Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Ilmoittaudu starttitilaisuuteen 7.12.2016 mennessä!
ILMOITTAUTUMISEEN (http://naisjarjestot.us9.list-manage.com/track/click?u=893041777890e80e0d02ee830&id=eab61b0052&e=d6b7c9a3f3)
100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen on tullut runsaasti uusia tekijöitä mukaan ja tasa-arvotekojaan ovat julkaisseet mm. Akavan Erityisalat ry, KivaQ Oy Ab, Tasa-arvotiedon keskus Minna (THL) ja Tasa-arvovaje -hanke. Lisää julkaistaan ennen starttitilaisuuttamme! Seuraa uusia tasa-arvotekoja tunnisteella #tasaarvo100 Facebookissa ja Twitterissä sekä verkkosivuillamme www.tasaarvo100.fi! Ilmoittaudu mukaan tasa-arvoteolla tai haasta verkostosi!
www.tasaarvo100.fi #tasaarvo100
NJKL:n syyskokouksen tunnelmia
Naisjärjestöjen Keskusliiton sääntömääräinen syyskokous ja Naiset globaalissa taloudessa -keskustelutilaisuus järjestettiin torstaina 17.11.2016 Nordean Vanhassa pankkisalissa yhteistyössä Nordean kanssa. Keskustelutilaisuudessa olivat puhumassa Nordean aluejohtaja Annamarja Paloheimo aiheenaan Naisten aseman muutos pankkityössä - teknologian tuomat mahdollisuudet sekä pääekonomisti Aki Kangasharju aiheesta Katsaus globaaliin taloustilanteeseen. Tilaisuuden avasi Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet.

"Naisten taloudelliset kysymykset ovat viime aikoina herättäneet paljon keskustelua. Sukupuoli ei kuitenkaan ole taloustieteessä keskeinen tekijä eikä julkinen puhe taloudesta ota edelleenkään sukupuolta huomioon. Näkemykset taloudesta, yhteiskunnasta ja ihmisistä perustuvat kuitenkin sukupuolittuneille oletuksille, jotka ohittavat esimerkiksi naisten yleensä suorittaman palkattoman kotityön ja hoivan kysymykset. Naisjärjestöjen mielestä on välttämätöntä osoittaa, että sukupuoli ja tasa-arvo liittyvät talouteen. Tarvitsemme budjetointia, jossa tarkastellaan taloutta naisten ja miesten näkökulmasta. Pidämme tärkeänä, että talouden tasa-arvoa tulee viedä eteenpäin niin paikallisella, kansallisella kuin globaalillakin tasoilla", Biaudet painotti puheenvuorossaan.

Ennen syyskokouksen alkua nostettiin malja 105-vuotiaalle Naisjärjestöjen Keskusliitolle. Puheenvuorossaan Eva Biaudet käsitteli mm. naisjärjestöjen pitkää historiaa, 100 tasa-arvotekoa -hanketta, tulevien kunnallisvaalien merkitystä sekä Yhdysvaltain presidentinvaalien herättämiä tuntemuksia. Biaudet'n puheet niin keskustelutilaisuudesta kuin syyskokouksen alusta ovat luettavissa Naisjärjestöjen Keskusliiton nettisivujen osiossa Puheet (http://naisjarjestot.us9.list-manage.com/track/click?u=893041777890e80e0d02ee830&id=b0ec486de7&e=d6b7c9a3f3) . Yhdysvaltain presidentinvaalien tunnelmista tarkemmin kertoi paikan päällä vaalitulosta seurannut kunniajäsenemme, pitkäaikainen puheenjohtajamme Sirkka-Liisa Anttila.

Syyskokousta johti 70 vuotta täyttäneen Naistoimittajat ry:n puheenjohtaja Hannele Huhtala. Kokouksessa tehtiin useita tärkeitä päätöksiä. Naisjärjestöjen Keskusliiton varapuheenjohtaja Terttu Utriainen esitteli PRH:n tarkastaman ja kevätkokouksen ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymän sääntömuutosesityksen. Syyskokous hyväksyi sääntömuutoksen yksimielisesti. Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin muun muassa Naisjärjestöjen Keskusliiton kuntavaalitavoitteet. Naisjärjestöjen Keskusliiton varapuheenjohtaja Elina Suonio-Peltosalo esitteli syyskokouksen julkilausuman Sukupuolten tasa-arvon edistäminen lisättävä maakuntalakiin.
SYYSKOKOUKSEN JULKILAUSUMA (http://naisjarjestot.us9.list-manage.com/track/click?u=893041777890e80e0d02ee830&id=3142189b9d&e=d6b7c9a3f3)

Syyskokouksessa valittiin neljä hallituksen jäsentä erovuoroisten tilalle toimikaudelle 2017 – 2019. Kymmenestä loistavasta ehdokkaasta hallitukseen valittiin Päivi Nikkilä (Naistoimittajat ry), Sonja Raunio (Tunne rintasi ry), Millariikka Rytkönen (Suomen Kätilöliitto ry) ja Riikka Vacker (Marttaliitto ry). Lämpimät onnittelut valituille ja kiitos kaikille hallitusvaaliehdokkaille!

Kuvassa vasemmalta alkaen Riikka Vacker, Sonja Raunio ja Päivi Nikkilä
Rusetti, 59. jäsenjärjestömme!
Tervetuloa, Rusetti! Naisjärjestöjen Keskusliitto hyväksyi lokakuussa 59. jäsenjärjestökseen Rusetti - Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry:n. Mutta mitä Rusetti tekee? Lue alta Rusetin puheenjohtaja Marja Pihnalan esittely.

"Suomessa on hyvin vähän kiinnitetty huomiota vammaisiin tyttöihin ja siihen, miten he voivat kasvaa hyvällä itsetunnolla varustetuiksi naisiksi. Nuoret tytöt tarvitsevat myös aikuisia roolimalleja. Vammaisille naisille ja tytöille omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää.

Rusetin hallituksen jäsen organisaatiokonsultti Kristiina Harju on sanonut, että �unelmat ovat ihmisen aitoja tarpeita, jotka kumpuavat syvältä. On hyvin tavallista, että erityisesti naiset unohtavat käsikirjoittaa omaa elämäänsä. Moni syrjäytynyt ei odota elämältä mitään. Unelmat antavat kuitenkin suunnan sille, mitä odottaa.� Monelle vammaiselle tytölle tai naiselle unelmien, pientenkään, toteutuminen ei ole itsestään selvyys.

Suomi ratifioi YK:n vammaissopimuksen. Sen 6. artikla koskee vammaisia naisia. Artiklan mukaan vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistetaan moninkertaista syrjintää ja siksi on varmistettava että he voivat nauttia täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti ihmisoikeuksista. Artiklassa puhutaan myös voimaantumisesta.

Edellä mainitut asiat saivat meidät perustamaan yhdistyksen, jonka tarkoituksena on edistää vammaisten tyttöjen, naisten ja naiseksi itsensä kokevien henkilöiden hyvinvointia, unelmien toteuttamista ja voimaantumista. Yhdistys edistää naisten osallisuutta kansallisesti ja kansainvälisesti. Osallistumme myös julkiseen keskusteluun.

Toivotamme tervetulleeksi varsinaiseksi jäseneksi vammaiset tytöt ja naiset, naiseksi itsensä tuntevat henkilöt sekä valtavirtaan kuuluvat naiset, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt."
Lue esittely kokonaisuudessaan tästä (http://naisjarjestot.us9.list-manage1.com/track/click?u=893041777890e80e0d02ee830&id=564f4fa4db&e=d6b7c9a3f3)
Kiitos Annamaija Eskolalle ja Leea Paijalle!
Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää sydämellisesti hallituskautensa päättäviä jäseniä, Annamaija Eskolaa (Kalevalaisten Naisten Liitto ry) ja Leea Paijaa (Suomen Voimisteluliitto ry), kuuden vuoden sitoutuneesta ja asiantuntevasta hallitustyöskentelystä! Lue Leean ja Annamaijan terveiset alta.

"Uudistettujen sääntöjen mukaiset kaksi kolmevuotista kautta NJKL:n hallituksen ja järjestö- ja viestintätoimikunnan toimissa kuluivat kuin huomaamatta. Kuuteen vuoteen mahtuu monia kiinnostavia kohtaamisia ja kokouksia järjestöjen osaavien naisten kanssa. Jonkinlaisia historiallisia saumakohtiakin kahteen hallitusjaksoon osuu. 2011 NJKL juhli satavuotista taivaltaan. 2017 Suomi viettää 100-vuotispäiviä. NJKL:n juhlavuosi oli mieleenpainuva ja hieno kokemus, vaikka se olikin järjestölle taloudellisesti rankka. Paikkasimme tilanteen kuitenkin määrätietoisella otteella.
Kahden hallituskauden aikana olemme arvioineet ja tarkistaneet NJKL:n toimintalinjauksia. Saimme osallistua keskusteluun toimintaamme ohjaavista arvoista, uuden vision määrittelyyn ja strategisten toimenpiteiden valintaan. Samaa kehittämislinjaa jatkoimme sääntöuudistuksen valmistelussa.

Yhteinen työskentely eri taustaorganisaatioista tulevien naisten kanssa ja yhteiset tuumaustalkoot ovat laajentaneet näkemystä koko tasa-arvokentästä ja auttaneet ymmärtämään sen monimuotoisuutta. Kahden puheenjohtajan, Sirkka-Liisa Anttilan ja Eva Biaudet’n, johdolla on ollut ilo osallistua ja toimia. Molemmat ovat näyttäneet meille suuntaa ja mallia asiantuntevasta, osaavasta, tehokkaasta ja samalla kannustavasta kansalaistoiminnasta. Puheenjohtajavaihdoksen ohella jaksoon osui toimiston avainhenkilöiden, pääsihteerin ja järjestösihteerin vaihdos.

Monenlaista olemme kokeilleet ja kehitelleet, mm. ravintolapäivän pop up-kahvila, Pori Jazzien kansalaistorilla esilläolo yhdessä muiden naisjärjestöjen kanssa, yhteistyöorganisaatioihin tutustuminen, yhteiset hankkeet ja jäsenjärjestöjen merkkipäivät. Jäsenkyselyillä selvitimme jäsentahojen odotuksia liiton toiminnan suuntaan ja toimintatapoihin. Kohtasimme jäsenjärjestöjä ja heidän jäsenistöään "järjestökummi"-ideoinnin pohjalta.

Suomen Voimisteluliiton järjestämä maailman voimistelun suurtapahtuma Gymnaestrada 2015 täytti heinäkuisen viikon ajan Helsingin. Vapaaehtoinen ja vahvasti naisjohtoinen suurtapahtuma vahvisti myönteistä kuvaa Suomesta maailmalle. NJKL:n jäsentahojen toimijat auttoivat tapahtuman onnistuneessa toteutuksessa. Kalevalaisten Naisten Liiton omistaman Kalevala Korun ja NJKL:n yhteistyö on jatkunut ja vahvistunut erilaisten kohtaamisten, kuten yhteisten aamukahvitapahtumien kautta. NJKL:n juhlavuosien pronssikorut ovat kalevalakorun tuotantoa.

Paljon on muuttunut NJKL:n ja monien muiden samoja tavoitteita tukevien tahojen toiminnan ansiosta. Kuitenkin on asioita jotka eivät ole muuttuneet. Naisen euro on tänäänkin 83 senttiä. Edelleen on töitä tehtävänä perheen ja työelämän yhteensovittamisessa. Sote-uudistus ja muut valmisteilla olevat uudistukset haastavat naisjärjestöjä vaikuttamaan tehtäviin valintoihin. Kunta- ja maakuntavaaleissa meillä on ensi vuoden aikana mahdollisuus näyttää, ettemme ole turhaan saaneet naisille äänioikeutta.

Kaiken välillä vakavankin vaikuttamisen ja ahkeran työskentelyn ohella olemme saaneet vahvistusta sille, että naisilla on kyky löytää kiinnostavaa yhteistä tekemistä kansalaistoiminnan ja luottamustehtävien parista palkkatyön ohella.

Haluamme lämpimästi kiittää yhteisistä vuosista, sekä toivottaa kaikille yhteistyökumppaneillemme rauhaisaa joulun aikaa ja menestyksellistä uutta vuotta!"

Annamaija Eskola Leea Paija
Kalevalaisten Naisten Liitto ry Suomen Voimisteluliitto ry
Turvallisuus vaatii tasa-arvotekoja

Torstaina 24.11. Helsingin Ritarihuoneella järjestettiin SPEKin varautumisseminaari, jossa puhui myös Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet. Biaudet korosti sukupuolten tasa-arvon merkitystä turvallisuuskysymyksissä, nostaen esiin eritoten naisiin kohdistuvan väkivallan ja vihapuheen yleisyyden. Samalla hän haastoi miesvaltaisen pelastusalan mukaan 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen.

"Minun ja 400.000 NJKL:n naisen visiona on, että osaavat ja vaikuttavat naiset ovat tärkeä osa tasa-arvoisen ja kestävän yhteiskunnan rakentamista. Tasa-arvoa ei tietysti voi pelkästään jättää naisten vastuulle, vaan myös miesten olisi otettava naisten ihmisoikeuksien toteutuminen haasteena itselleen. Turvallisuudessa ja turvallisuuden tunteessa on eroja sukupuolten välillä. Naiset kohtaavat osin erilaisia riskejä ja uhkia miehiin verrattuna ja saattavat kokea ympäristönsä osin miehiä turvattomammaksi. Näemme kiristyneen asenneilmapiirin ja lisääntyneen vihapuheen, joka kohdistuu myös naisiin, osaltaan aiheuttavan tätä turvattomuutta", Biaudet korosti.

Lue Biaudet'n puhe kokonaisuudessaan täältä (http://naisjarjestot.us9.list-manage.com/track/click?u=893041777890e80e0d02ee830&id=6565c166eb&e=d6b7c9a3f3) . Lue myös SPEKin varautumisseminaaria koskeva uutinen Turvallisuus vaatii tasa-arvotekoja (http://naisjarjestot.us9.list-manage.com/track/click?u=893041777890e80e0d02ee830&id=8efa575a3d&e=d6b7c9a3f3) .
Valoa, ei väkivaltaa
YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11.2016 Valoa, ei väkivaltaa -kampanja huipentui ympäri Suomea järjestettäviin tapahtumiin. Kampanjan tämän vuoden teemana on matalan kynnyksen palvelut. Matalan kynnyksen palveluilla tarkoitetaan palveluita, joihin kenen tahansa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneen on helppo hakeutua. Apua tulisi voida hakea taloudellisesta tilanteesta ja taustasta riippumatta, tarvittaessa myös nimettömänä. Suomessa matalan kynnyksen palveluita tarjoavat mm. Naisten Linja, Monika-Naiset liitto, Ensi- ja turvakotien liitto sekä Lyömätön Linja Espoossa. Suuri tarve olisi kuitenkin niin sanotuille matalan kynnyksen pistäytymiskeskuksille ("one-stop shop"), joista saisi samasta paikasta palveluita eri tarpeisiin, ilman ajanvarausta, ympärivuorokautisesti ja nimettömästi.

Helsingin Narinkkatorilla jaettiin tietoa matalan kynnyksen palveluista heijastimien kera. Paikalle kokoontui runsas joukko ihmisiä kuulemaan ja keskustelemaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Narinkkatorille oli myös koottu Silent Witness -näyttely, joka kuvastaa viime vuonna parisuhdeväkivallan seurauksena kuolleita naisia. Lämmin kiitos kaikille paikalla olleille ja somessa tunnistein #eihävetä, #valoaeiväkivaltaa ja #tärkeäaskel kampanjaan osallistuneille. Katso myös kampanjaa tänä vuonna koordinoineen Naisten Linjan toiminnanjohtaja Elina Nikulaisen haastattelu Ylen aamu-tv:ssä tästä (http://naisjarjestot.us9.list-manage.com/track/click?u=893041777890e80e0d02ee830&id=86d65e65d5&e=d6b7c9a3f3) !

Lisätietoa kampanjasta täällä (http://naisjarjestot.us9.list-manage1.com/track/click?u=893041777890e80e0d02ee830&id=ade6cd326a&e=d6b7c9a3f3)
#oranssitpäivät #orangetheworld
Kuva Suomen UN Womenin sivuilta
YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11. starttasi Oranssit päivät -kampanja. YK:n kampanjassa tunnustetaan oranssia väriä ja taistellaan näin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Oranssit päivät jatkuvat aina 10.12. vietettävään ihmisoikeuksien päivään asti. Pukeudu siis oranssiin ja osallistu sosiaalisessa mediassa tunnistein #oranssitpäivät ja #orangetheworld. Lue lisää UN Womenin sivuilta (http://naisjarjestot.us9.list-manage1.com/track/click?u=893041777890e80e0d02ee830&id=31d442f1c1&e=d6b7c9a3f3) . Osallistu myös UN Womenin Jouluvaloa-kampanjaan (http://naisjarjestot.us9.list-manage.com/track/click?u=893041777890e80e0d02ee830&id=f0cf7105b4&e=d6b7c9a3f3) ja anna naisille joululahjaksi valoisa tulevaisuus!