sunnuntai, tammikuu 31, 2010, 11:56
Olipa kivaa Perniön Emäntäkerhon 40 vuotisjuhlissa. Loistava ohjelma, ruoka ja seura. Siinä kaikki onnistumisen ainekset. Historiikista kuuli että yhteinen tekeminen ja vertaisryhmä on maaseudun naisia yhdistävä voimavara. Illan ohjelmaan kuului myös tanssi. Alikulman nuorisoseurantalo on loistava paikka kokoontua. Olemme useasti saaneet olla mukana yhteisissä illoissa. Emäntäkerho on mainio työrukkanen; naiset saavat aikaan ilolla ja hyvällä fiiliksellä asioita. Toki vetovastuuliset palkittiin hyvin tehdystä työetä. Nykyinen pj Kaisa Erjala, äiti, lääkäri ja tohtori tervetuliaspuheessaan kokosi asiat yhteen. Sihteeri Tiina Forström sai kiitosta vuosia tehdystä työstä. Loistavaa ja ihailtavaa oli erityisesti se, että kaiken ikäiset matkan varrella Emäntäkerhossa vaikuttaneet ja perustajajäsenet olivat paikalla kertomassa historian vaiheita. Kiito Emäntäkerholle siitä, että se elää ajassa ja muuntuu tilanteissa ihmisille sopivaksi voimayksiköksi. Mukaan saa tulla kun pääsee ja ilmapiiri on avoin. Menestystä tulevaisuuteen!
Aamuinen HS Artikkelissaan Espoon kaupunginjohtajan lähtölaskennassa sivusi kuumaakin kuumemempaa aihetta. / Minusta. / Marketta Kokkonen jää eläkkeelle. Espoossa pitkän uran tehneeltä kaupunginjohtajalta tuli näkemys kaupungintaloasiaan. Hänen mielestään ongelmallisen kaupungintalon voisi purkaa eikä uutta tarvitsisi rakentaa. Kokkonen sanoo, ettei Espoo tarvitse kaupungintaloa ollenkaan. Ei tämän päivän hallinto tarvitse pönötyspytinkejä, kuntalaisen kannalta on ihan sama, missä kopissa virkamiehet istuvat. Valtuustotalo on demokratian kannalta tärkeä, se on sydän ja ydin.
( 1377 views )
| permalink
|
lauantai, tammikuu 30, 2010, 11:08
Aluksi Antti Mykkäsen artikkeli, lopuksi omia, artikkelista heränneitä ajatuksiani.Kohta on aika perustaa vanhainkoteja ja palveluasuntoja sinne, missä on työvoimaa, hyvä hoitokulttuuri ja alhaiset kustannukset.
Eurooppa on vanheneva ja näivettyvä maanosa. Osuutemme maapallon väestöstä laskee 12 prosentista seitsemään prosenttiin vuosisadan puoliväliin mennessä.
Nykyisen vanhusten huoltosuhteen säilyttämiseksi maanosamme väkimäärän pitäisi kaksinkertaistua miljardiin asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä. Niin ei tietenkään käy.
Suomessa yli 65-vuotiaiden osuus kaksinkertaistuu 50 vuodessa 0,8 miljoonasta 1,8 miljoonaan. Tuetun palveluasumisen ja laitospaikkojen tarve tuplaantuu jo parissa vuosikymmenessä, vaikka kuinka vahvistamme vanhusten kotihoitoa.
Laitoksia voidaan aina pykätä, jos on veronmaksukykyä, mutta hoitajia ei saa rahallakaan, ja heidän määränsä pitäisi vähintään tuplata.
Hoitotarpeen tyydyttämiseen ei ole vain yhtä reseptiä. Tuottavuutta on parannettava. Avohoitopainotteisuus on oikea linja. Koulutuspaikkoja on saatava lisää hoitoaloille. Hoitohenkilökunnan saamiseksi tarvitaan myös aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa.
Nämä toimenpiteetkään eivät pitkässä juoksussa riitä.
Kohta on aika perustaa vanhainkoteja ja palveluasuntoja sinne, missä on työvoimaa, hyvä hoitokulttuuri sekä alhaiset investointi- ja elinkustannukset.
On helppo löytää maita ja kulttuureita, jotka ovat meitä paljon pitemmälle kehittyneitä vanhusten kunnioittamisessa. Agraariyhteiskunnan sukupolvien pihapiiriasuminen on meillä historiaa, johon ei näköjään ole paluuta.
Tuotannollinen työ on pitkään siirtynyt lähinnä Kaukoitään. Samalla suunnalla voidaan hoitaa myös meitä eurooppalaisia. Se tulee sitä välttämättömämmäksi, mitä pitempään vitkastellaan aktiivisen maahanmuuttopolitiikan kanssa.
Joku voi arvella, että me tulevat vanhukset emme halua muuttaa eläkevuosiksi vieraisiin kulttuureihin. Valtaosa ajatteleekin varmasti näin.
Tilanne kuitenkin muuttuu koko ajan. Elämme entistä pitempään ja aktiiviaikamme jatkuu. Nykyiset kolmekymppiset ovat jo Kaukoidänkin kolunneita reppumatkailijoita siinä, missä heidän vanhempansa pörräsivät Euroopassa.
Moni suurten ikäluokkien edustaja viettää jo pitkiä aikoja vaikkapa Thaimaassa. Kulttuuri on tuttu. Ilmasto on ihanteellinen, jos pitää lämmöstä. Kaduilla ei tarvitse liukastella. Hankeen paleltumisen vaaraa ei ole. Palvelut pelaavat ja eläminen on merkittävästi Suomea edullisempaa.
Vaihtoehto on toki Espanjakin, kymmenien tuhansien suomalaisten peruskohde. Sää on sielläkin omaamme parempi, mutta elinkustannukset selvästi Kauko-itää kalliimmat.
Myös yhdistelmä on mahdollinen: talvi vietetään lämpimässä ja kesä kotimaassa.
Entäpä kielikysymys. On epätodennäköistä, että ryhtyisimme opiskelemaan thaita tai indonesian eri murteita. Käytännössä on varauduttava siihen, että hoitokielinä ovat englanti, osin tulkaten, ja suomi. Suomalaisille hoitajillekin työ erilaisissa ympäristöissä voi tuoda vaihtelua.
Tulevina vuosikymmeninä kielikysymys ei enää ole suuri ongelma. 1960-luvulla ja myöhemmin syntyneillä englanti on luonteva käyttökieli. Monelta muultakin arkiasiat hoituvat englanniksi.
Merkittävä kysymys on, voiko suomalainen yhteiskunta, kunnat mukaan lukien, tukea hoitoa, joka ei joka sekunti tapahdu nykyisillä kotimaisilla kielillä. Veikkaan, että tulevaisuudessa kyllä.
Kysymys on vapaaehtoisuudesta. Kaikkien suomalaisten perusoikeus on saada hoitonsa kotimaassa. Mutta halukkaille on tarjottava myös toinen vaihtoehto.
Valtion ja lainsäädännön on tulevaisuudessa oltava entistä joustavampia. Yksilöllisille ratkaisuille on annettava tilaa etenkin silloin, kun ne eivät sodi kenenkään perusoikeuksia ja oikeusturvaa vastaan ja ovat kansantaloudellisesti perusteltuja.
Tänä päivänä vanhainkotien käyttökustannukset ovat Suomessa keskimäärin 126 euroa hoitopaikkaa kohden vuorokaudessa. Pirkanmaalla luku on vielä merkittävästi korkeampi, 227 euroa.
Thaimaassa vanhainkodin hoitopäivän hinnaksi saadaan alle kolmannes Suomen keskihinnasta eli noin 40 euroa. Tällä hinnalla voidaan henkilökunta vielä tuplata, tarjota vanhukselle oma 30 neliön huone ja maksaa laitosinvestointi kahdeksassa vuodessa.
Tehostetun palveluasumisen vuorokausikustannus on Suomessa 92 euroa. Vastaavalla tavalla tuettu asuminen voidaan Thaimaassa hoitaa kolmasosalla Suomen kustannuksista.
Thaimaa-vaihtoehdossa yhteiskunnan säästö on vuositasolla 30 000 euroa vanhainkotipaikkaa kohden. Pirkanmaalaisten kohdalla säästö olisi jopa noin 70 000 euroa vuodessa per vanhus.
Ehkäpä yksi vuosittainen tonnin edestakainen lentolippukin tuntuu näillä säästöillä kohtuulliselta. Pitkäaikainen oleskelu on myös ympäristön kannalta kestävämpää kuin lyhyet pyrähdykset.
Jos vaikkapa 10 prosenttia tulevista yli 65-vuotiaista hoidattaisi itsensä vuonna 2030 Thaimaassa (tai vastaavassa maassa) niin, että verovaroista korvattaisiin hoitopäivän hinta, olisi yhteiskunnan säästö nykyrahassa noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.
On veronmaksajien etu tukea niitä ikäihmisiä, jotka haluavat tulevaisuudessa valita ulkomaisen hoitovaihtoehdon.
Sosiaaliturvamme on asumisperusteinen: sidoksissa kotipaikkaan. Vain eläkkeen saa mukaansa. Tukia ei nyt voi käyttää ulkomailla, etenkään Euroopan ulkopuolella. Esimerkiksi Hollannissa kyllä tuetaan senioriasumista ulkomailla.
Lainsäädäntöä on uusittava. Asuinpaikkaan perustuvaa sosiaaliturvaa on joustavoitettava.
Sosiaalietuuksien saamisen myös EU:n ulkopuolella tulee olla mahdollista. Myös kuntien on voitava hankkia hoivapalveluja - palveluasumista ja laitoshoitoa - Suomen rajojen ulkopuolelta.
Kätevintä on edetä palvelusetelin avulla. Vanhuksen on tulevaisuudessa voitava käyttää palveluseteliä myös ulkomailla. Myös omaishoidon tukea on voitava käyttää ulkomailla.
Itsestään selvää on, että hoidon tason on täytettävä meikäläiset laatukriteerit. Sen on oltava palvelusetelin saamisen ehtona. Tässä suhteessa kotimainen käytäntö voidaan laajentaa ulkomaille. Setelin arvo voidaan suhteuttaa kohdemaan kustannustasoon.
Antti Mykkänen
Kirjoittaja on helsinkiläinen valtiotieteen maisteri.
Artikkelista heränneitä ajatuksiani: Vaihtoehtoja tarvitaan. Mutta ristiriitainen olo minulle tuli. Itse vanhempani hoitaneena, en pidä ajatuksesta siirtää omaisia kausas kaukoitään. Lähellä oleminen ja tietoisuus päivittäisestä voinnista oli minulle tärkeää vanhempieni eläessä. Tällaiseen tilanteseen päädytään jos tehdään töitä tulevaisuuden tahdilla, eikä hoideta omaisia, jonkun se on tehtävä. Arvovalinnoilla on sijansa keskustelussa.
Miten suhtaudumme nykyiseen suomalaisen hoitokulttuuriin. Täällä osataan paljon, ihmiset ovat koulutettuja. Erityinen palveluhenkisyys ilmeisesti vetää puoleensa itämaisessa kulttuurissa. Palveluhenkisyys on asia joka meidän tulee tiedostaa ihan joka alalla omassa toiminnassamme. Alkaen ABC:n tytöstä koulun opettajaan. Vuorovaikutustaidoille on sijaa ja ne tulevat olemaan aina arvossaan. Alalla kuin alalla.
perjantai, tammikuu 29, 2010, 09:28
että teet niin paljon C-luokan asioita, ei siitä,
ettei sinulla olisi aikaa A-luokan asioille.
-Alan Lakein
SITÄHÄN SE VAATII
Vaatii voimaa olla luja.
Vaatii rohkeutta olla jalo.
Vaatii lujuutta olla varma.
Vaatii uskallusta epäillä.
Vaatii kovuutta pysyä mukana.
Vaatii rohkeutta astua joukosta.
Vaatii voimakkuutta tuntea ystävän tuskat.
Vaatii rohkeutta kokea omat kipunsa.
Vaatii lujuutta kätkeä tunteensa.
Vaatii uskallusta osoittaa ne.
Vaatii kestävyyttä sietää solvauksia.
Vaatii rohkeutta lopettaa ne.
Vaatii voimaa seistä kannallaan.
Vaatii uskallusta tukeutua toiseen.
Vaatii kestävyyttä rakastaa.
Vaatii rohkeutta olla rakastettu.
Vaatii lujuutta selviytyä.
Vaatii uskallusta elää.
Pihapiirin maisemaa
Me työskentelemme vain runsaat 1 500 tuntia vuodessa, joka on vähän enemmän kuin ruotsalaiset ja norjalaiset, mutta lähes kolmanneksen vähemmän kuin amerikkalaiset työskentelevät ja vain runsaat puolet siitä mitä Kauko-idässä.
Työurien pidentämisessä Wahlroos kiinnittäisi huomiota nuoreen ikäluokkaan.
- Mistä ihmeen syystä me maksamme opiskelijoille siitä, että he eivät valmistuisi? Miksi ihmeessä meillä on Euroopan pisimmät opiskeluajat? Miksi ihmeessä opiskelijat pitävät luonnollisena, että kun he ottavat paperinsa ulos, ilmoittautuvat heti työttömyyskortistoon?
Valtion velkaantumisesta Wahlroos ei ole huolissaan. Hän muistuttaa, että valtiolla on myös runsaasti kiinteää omaisuutta: kiinteistöjä, metsiä ja osakkeita. Osan niistä voisi myydäkin.
Haastattelu herättää ajatuksia. Työttömyyskortistoon ei varmasti monikaan halua. Moni tekee töitä opiskelun ohella. Ja ne jotka tekevät töitä, tekevät paljon. Suomessa naiset ja miehet tekevät töitä. Naiset varsin paljon, siihen nähden, että he pääasiassa huolehtivat myös perheestä. Monissa maissa ei naisten pitkä työpanos ole samoissa mitoissa kuin Suomessa. Huolekseni tuli tuottavuusvaade, vanhemmat, perheiden äidit ja isät kiritettäisiin töihin. Kuka hankkii ja kavsattaa lapset. Yhteiskunnassa nytkin moralisoidaan uusavuttomuudesta. Aika lasten kanssa on kaikkien etu. Turvallisuudentunnetta ei savuteta oravanpyörässä juosten. Suomalaisissa perheissä on kunnia-asia pyörittää itse omaa taloutta.
Suomalaiselle työ parhaimmillaan on elämän tarkoitus, uudistava ja virkistävä voima. Luovuuden ilmapiirissä kasvavat myös kaivatut innovaatiot, joita seura taloudellisia menestystarinoita.
Ahkeruus palkitsee. Kun työ on mielekästä se ei tunnu rasittavata.
Työnantajalla on vastuu: eläkeikä oli jo nousussa ennen taantumaa, ja laskee taas saneerausten takia. Työpaikkojen olosuhteisiin on kiinnitettävä myös huomiota, jotta työntekijät jaksavat ja voivat hyvin. Se on kaikkien etu.
Maalaismaisemaa
torstai, tammikuu 28, 2010, 08:54
mutta tuohon tilanteeseen sopivan asenteensa voi.
Aina. Jos vain haluaa.
Sytytä itse se tuli! -Susan Jeffers
Rakas, lumoava kotipiha, juhla-asussaan.
Ensi maanantaina keskustellaan salon kaupungin sisäisestä laskutuksesta enemmän. Asia on herättänyt keskustelua läpi syksyn.
"Salon kaupungissa sisäistä laskutusta on tarkoituksenmukaista käyttää kiinteistöistä johtuvien
kustannusten kohdistamisessa, ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluissa, tietohallinto- ja
puhelunvälityspalveluissa, kopiointi- ja postipalveluissa, talonrakennus ja –suunnitteluyksiköiden
ja varikon sisäisissä palveluissa, liikelaitosten lämmön ja veden myynnissä sekä terveydenhuollon
palveluissa. Kustannukset laskutetaan pääsääntöisesti kuukausittain.
Kiinteistöjen sisäiset vuokrat perustuvat kiinteistökohtaiseen neliöhintaan. Vuokra pitää sisällään
kiinteistön hoito- ja kunnossapitokulut, kuten esimerkiksi lämmityksen, sähkön, veden,
pienkorjaukset, aurauksen, talonmiespalvelut, isännöinnin, osuuden kaupungin vuosikorjauksista
sekä poistot täysimääräisinä. Kiinteistöjen sisäiset vuokrat määrittelee Tilapalvelukeskus
/ Isännöinti."
Kuntalainen on ulkona. Tilavuokrat hinnoitellaan korkealle.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan asukasmäärä / Erityisvastuualuetta pohdittaessa. Helsingin ja Tampereen, suurimpien jälkeen menemme näillä lukemilla.Sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden (erva) asukasluvut
Varsinais-Suomen 464 550
Satakunnan 227 652
TYKS erva 692 202
keskiviikko, tammikuu 27, 2010, 08:36
on helppoa olla mieletön,
vaan enemmän löytää,
kun poikkeaa tieltä
ja oikaisee läpi metsikön.
-Juice Leskinen
THL varoittaa: sikaflunssa tulee uudestaan
Tällä viikolla Suomeen miljoona rokoteannosta
Sikaflunssa ei ole hävinnyt mihinkään, muistuttaa Rose-Marie Ölander Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Ölander sanoo, että virus todennäköisesti alkaa levitä uudestaan, viimeistään keväällä tai ensi syksyllä, joten ilmaisessa rokotuksessa kannattaa käydä.
– Tästä viikosta eteenpäin maahan on tulossa rokotteita niin, että kaikki kansalaiset voidaan rokottaa. Koska rokotteita on tulossa runsaasti, kunnat voivat nyt rokottaa kaikki, jotka ovesta tulevat sisään, hän sanoo.
http://www.kuntakanava.fi/web/guest/video?fileId=30700
Terveiset Varsinais-Suomen Kokoomusnaisten kokouksesta.
puheenjohtaja tapaaminen lauantaina 13.2. Järvenpää. Piiri järjestää jälleen ilmaisen yhteiskuljetuksen.
* 2.3. piirihallitus 17.30 / Osallistun.
* 16.3.klo 18 Anne - Liisa Palmu - Joronen Tasa-arvosta, Patarouvassa alustus ja rehevä keskustelu. Osoite Joensuunkatu 1./ Osallistun , Tervetuloa mukaan naisjärjestöt!
* 20.-21.3. puolueen risteily m/s Kokoomus IV / Osallistun
* 20.4. Piirin kevätkokous, klo 17.30 Salossa, Swasinaiset mukana./ Osallistun
* 11.-13.6. puoluekokous Jyväskylä / Osallistun
* 16.6. Naantalin musiikkijuhlat klo 17 (piiri myy lippuja konserttiin ja illalliselle)
* (26.7. Crusell-retki klo 18 (piiri myy lippuja konserttiin ja illalliselle)
* 29.-31.10. Osaava Nainen -tapahtuma Turun Messukeskuksessa.
* 14.-15.11. Seurakuntavaalit
Autoilin liukkaalla ja puuskaisella kelillä ehjänä kotiin!
Ihanaa ola kotona.
MITEN TULEVAISUUTA PEILATAAN ERI NÄKÖKULMISTA
Miten eteenpäin valtakunnan ongelmissa:
Viennin ja bruttokansantuotteen romahdus, työttömyyden kasvu, julkistalouden nopea velkaantuminen. Suomalaisen luotonvälitystoiminnan pullonkaulat ovat framilla. Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhteenaleneminen on todellisuutta.
Voimavarat:
Perintönämme on vahva kansantalous. Meillä on osaavaa työvoimaa ja innovatiivisia ihmisiä.
Mahdollisuutemme:
Kotimarkkinoiden kasvattaminen ostovoimaisella palkka - ja veropolitiikalla. Viennin jalostusasteen nosto parantaa vaihtosuhdetta ja vapauttaa voimavaroja kotimarkkinoiden kasvuun.
Julkissektorin tuottavuusongelmat on tunnistettu ja niihin pyritään vaikuttamaan. Kotimarkkinoiden varassa kasvava kansanalous tervehdyttää julkista taloutta.
Uhat:
Kotimarkkinoiden kasvu ei toteudu, tuloerot kasvavat työvoiman sisällä kun suomi polarisoituu korkean palkkatason työllisiin ja joukkotyöttömyyten. Julkistalouden kestävyys heikkenee pysyvän joukkotyötömyyden myötä. Julkistalouden tuottavuusongelmia ei kyetä ratkaisemaan pahimmissa skenaarioissa.
<< <Edellinen | 214 | 215 | 216 | 217 | 218 | 219 | 220 | 221 | 222 | 223 | Seuraava> >>