Ylikulman yhteistalolla tänään juhlapuhujana mieluisen asian äärellä


Naarjärven Suojeluyhdistuksen 40-vuotisjuhlapuhe

Arvoisat Naarjärven suojeluyhdistyksen jäsenet perheineen, aktiivit Naarjärven puolesta toimijat.

Lämmöllä Onnittelen Salon Kaupungin puolesta 40-vuotiasta Naarjärven Suojeluyhdistystä ja toivotan aktiivista tulevaisuutta tärkeän asian parissa. Täällä ollan oltu ajoissa liikkeellä puhtaan veden puolesta. ja se juuri on erinomaista, että ei odoteta ongelmia vaan tartutaan härkää sarvista. Niin lukuisissa vesistöissä on tapahtunut murheellisia muutoksia.

Minimibudjetilla, jäsenmaksujen varassa toimininen on vaativaa. Rahapulassa raahustavan Salon kaupungin avustus yhdistykselle on minimaalinen virkistyskäyttäjien määrään nähden. Rakkaudesta järveen on saatu paljon hyvää aikaan. Tänään julkaistaan kirja josta kuulemme kohta lisää – Onnelliset järvenkäyttäjät jotka lataavat positiivista energiaa suomalaisesta järviluonnosta kesäisin ja lähes ympäri vuoden. Voimavarakenttämme – Naarjärv!.

Naarjärvi kuuluu Kiskonjoen vesistöalueeseen ja sijaitsee Perniön ja Kiskon rajalla, suurimmaksi osaksi entisen Perniön kunnan alueella. Vedet laskevat eteläpäästä Naarjärvenojan kautta Asteljokeen ja Perniönjokeen. Pinta-ala 2,10 neliökilometrä. Järven keskisyvyys on 2,5 m, rantaviivaa 13,5 km. Rannoilla on 153 kesämökkiä. Metsämaata rannoilla on myös laajalti, mikä on sujelullisesti tärkeää.

Veden laatu on erinomainen. Järvi on tuotantotyypiltään karu, oligotrofinen järvi. Näkösyvyys 2,5m.
Fosforipitoisuudeltaan järvemme on karujen, lievästi rehevien järvien luokkaa. Pohjasedimentti on harvinaisen hyvälaatuista ja tervettä. Ulkoisen kuormituksen määrä on vähäinen. Kaupungin uimarannan valvonta vesinäyttein säännöllisesti kerran kuukaudessa antaa viitteitä järvemme tilasta. Aktiivinen seuranta viestii veden laadusta.

Kalastus ja ravustus virkistyskäytössä
Särikkalaa on poistettu nuottauksella. Rapukantaa on pyritty uudistamaan, huonoin tuloksin. Nuoruudesta muistan rankan juurikasmaapäivän jälkeisen iloisen vapautuksen järvelle uimaan ja saunomaan. Sorsat taapersivat saunaan asti, rapuja voi nostaa laiturin alta käsin. ja niitä päästettiin sinne takaisin. Me emme heitä syöneet. Nautimme niiden touhuista ja saksien liikkeistä,. isoja olivat. Ravustajat tekivät bisnestä ja kuljettivat mertojaan järvestä toiseen. Nyt on ravustusaikana rauhallista, ei tunge kukaan rantoihin mertoineen. Rauha rannoissa on meille tärkeää. Rapuja kyllä kaipaamme ekosysteemiin.


26.9.1973 yhdistyksen rekisteröidyttyä on toiminta ollut aktiivista.

1974 ensimmäinen pato rakennettiin talkoovoimin

Toinen pato palkollisin voimin, valvontaa ja lupia yhdistyksen taholta hoitaen.2003 alkaen. Tässä vaiheessa olen itse toiminut suojeluyhdistyksen sihteerinä Seppo puheenjohtajan aikana. Tärkeäksi kokemani asia joka on osaltaan saattanut minua eteenpäin yhteisten asioiden tiellä.

Suojeluyhdistyksen toimesta vedenkorkeutta seurataan ja padon kuntoa valvotaan.

Suojeluyhdistyksen vetureina ovat toimineet ansiokkaasti

Gunnar Mäkinen -77
Reino Saarinen -84
Sylvi Takatalo -93
Timo Mussaari -97
Seppo Nurminen -2005
Pirjo Laakso ja nyt uutena pj:nä
Hanna-Maija Saarimaa -12

Kiitokset kaikille vastuullisesta toiminnasta ja yhteishenkeä jalostavasta työstä
Minusta on erittäin tärkeä Suojeluyhdistyksen toiminnassa tasapuolinen edustus koko järven alueelta johtokunnassa. Edustajien tulee olla niin pohjoispäästä keskeltä kuin etelästäkin. Kokonaisuus tulee hahmottaa. Voiton tavoittelu ei tässä toiminnassa ole prioriteetti vaan yhteinen viihtyvyys ja luonnon kiertokulun vaaliminen. Balanssin säilyttäminen ja jokaisen järvenkäyttäjän henkilökohtainen vatuu toiminnastaan.

Naarjärven uimaranta – järven lounaisrannalla on pyörittänyt uimakouluja Perniön kunnan aikana ja edelleen Salon kokonaisuuden osana. Avantouimareiden keitaana vuosia tunnettu Naarjärven sauna on tarjonnut monille yhteisen aktivointifoorumin talvisin.. Loistava ranta ja pidetty olohuone kokoustiloineen.

Avantouimarit ovat aktivoituneet talvella myös Lainerannassa. ja kesällä kyläläiset yhdessä viihtyen huolehtivat yhteisestä rannastaan Kiskon puolella.

Naarila, srk:n leirikeskus koillisrannalla on lähellä omaa mökkiämme. Lukuisat leirit virkistävät ihmisten eloa. Rippikoulusta vanhuksiin. Tilaa vuokrataan juhliin ja tilaisuuksiin. Meidän perhe on pelannut jalkapalloa rannan muiden perheiden kanssa. Lapset aktiivisina halusivat toimintaa ja niin soudettiin viheriölle. Oi kuinka kaipaankaan näitä kesiä. Iloa niin lapsille kuin vanhemmillekkin. Jalat maitohapoilla palasimme soutaen tai uiden Naarilan jalkapallokentältä. Juhannusjuhlat kuuluvat kauas rannoilla ja juhlistavat keskikesän juhlaa.

Perämoottorikielto, matonpesukielto ovat olleet minulle lapsesta asti selviöitä. Tiedotteet ovat saavuttaneet rantojen asukkaat ja niitä on kunnioitettu pyhästi. Oikeutetusti on uusille tulokkaille käyty kertomassa sovituista käytännöistä. Yhteiset pelisäännöt ovat kaikkien etu. Niin silloin kuin nytkin.

Kaislikon ja kasvuston niittoa on myös kokeiltu. Jokainen vastaa omata rantaosuudestaan. Ja mitä niitetään, se myös kerätään pois vedestä. Oikeaoppisesti. kaislikon niittokone eräänä kesänä suorastaan laajensi järvemme vesitilaa.

Lumme viihtyy rannoillamme pohjoispäässä. Pensionaattia ei ole, vaikka Wahlströmin aikaan ennen oli. Sota heivasi toisen pensionaatin rakentamisen Hannun tilan maille. Perustukset ovat vieläkin siellä. Mielenkiintoinen asia. Edistyksellistä toimintaa. ja miten yhteiskunnallinen tilanne vaikutti tänne.

Naarjärven uimarantaa emme halua myyntiin. Hoito ja valvonta on tarpeen. Remupaikkaa ei alueelle haluta. Ranta on helmi jota tulee vaalia. Avantouimareille paikka on pyhä. Erinomainen uimakouluranta kesällä jonne vaelletaan kauempaakin. Laaja ja hyvälaatuinen tasokas uimaranta saavutettavalla etäisyydellä.. Naarjärven saunaa ei tule myydä kaupungin rahapulassa. Se on meidän helmemme.

Ehkäiskäämme yhdessä Naarjärvemme rehevöitymistä ja ruovikoiden laajenemista. Tiedottaminen ja jätevesien käsittely on suojeluyhdistyksen keskeistä agendaa. Kuormitusta tulee välttää kaikin mahdollisin keinoin. Hoitokalastusta toteuttaa Kalastuskunnan kanssa. Sopuisasti rakentaen.

Aktiivisia toimijoita tarvitaan vaalimisessa. Kaikkia tarvitaan.

Uintia, soutua, kalastusta, linnustoa. kaikkea ihanaa. kuikka ja joutsen, harmaahaikarakin on pesimästä havaittu. Härkälintu alkukesästä pitää mökkeilijää valveilla. Sopuisa, luonnonrauhaa kunnioittava yhteiselo onnistuu. Raviurheilussa järven jää toimi tasainsena hiittisuorana. – paikalla on käyty näkemässä ja kokemassa sekin kavioitten juhlava kopse jään rouskuessa. ja halkeilleessa. Erityinen muisto on ensiläästä alkutalvesta, kun vesi jäätyy sileäksi ja kasvusto näkyy pohjassa vihreänä. Koululaisina laitimme luistimet jo kotona jalkaan ja riensimme järvelle, ei edes Kankareen ahde haitannut menoa. ja matkaahan oli kolmisen kilometriä.

Naarijärven pohjoispäässä sijaitsevasta saaresta on aikanaan todettu asuinpaikka, joka on Kiskon kulttuurin ajalta. Kahden esineen korutaltta ja oikokirves – lisäksi paljastui Kivikautinen liesi ja myöhemin löydetty toinen samanlainen liesi hieman korkeammalta kohdalta samalta saarelta. Pieton maalta löytyneet kolme korutalttaa ovat samalta saarelta peräisin. Ja täällä samaisella saarella olen saanut viettää lapsuuden kesiäni. Yhteys aikaan, yhteys paikkaan. mahtavaa perintöä. Tulevaisuudelle suurta vastuuta.

Olen ylpeänä mukana Onnittelemassa yhdistystä jolla on todellista vaalittavaa. Omat elämänkokemukseni Naarjärveltä ovat mittaamattomat. ja herkistävät. Lapsuuden kesät vanhempien kanssa pienessä, ennen sotia rakennetussa mökissä, kerrossängyissä.pysyvät aina mielessä. Omat lapset ovat nauttinet kasvusta rannalla. Rakensimme oman mökkimme erityisesti äidin kannustuksesta. Ja olemme iloinneet siitä luontosuhtesta, joka on elämämme voimavarana nyt ja aina. Saareen vei vanhempieni, Eilan ja Eero Suonion matka ihan viimeisilläkin voimilla. Saari toimi. Suuren rakkauden tyyssijana. Sähkö saareen vedettiin heidän toimestaan, silloin mekin otime sähkön Naarilasta tuotetulla kaapelilla. Sähkö helpotti toimia huomattavasti.

Kaupunki muistaa juhlivaa Naarijärven suojeluyhdistystä ja Onnittellee lämpimästi muistaen.
Perniön Kotiseutuyhdistys ja Salon kaupunki ovat yhdessä avustaneet Varsinais -Suomen rahaston ja yksiyiseten tukijoiden kanssa Naarjärvi-kirjaa. Kiitokset Tapio Äyräväiselle toteutuksesta.
Salon kaupungin puolesta ojennan 100 euron muistiaisen juhlivalle Suojeluyhdistykselle

Tarmoa ja intoa tulevaisuudelle - tehdään sitä yhdessä

Elina Suonio-Peltosalo
kaupunginhallituksen jäsen