Ajatuksiani hoitotyöstä tässä hetkessä

Kunta-alan sosiaalipalvelujen ja terveydenhuoltopalvelujen eläkepoistuma on Kevan ennusteen mukaan 2020 mennessä 83 466 työntekijää ja vuoteen 2030 mennessä jopa 153 831 työntekijää, mikä on 60,4 prosenttia nykyisestä henkilöstön määrästä.

Huoli sosoiaali- ja terveydenhuollon laadun tulevaisuudesta on aito.
Työvoiman riittävyys alalla, imago, osaamisen varmistaminen ja monikulttuurius.

Hyvillä työolosuhteilla on merkitystä. THL:n tutkimuksen mukaan yli 14 prosenttia koulutetuista lähihoitajista on löytänyt töitä oman alan ulkopuolelta. Tehy on huolissaan kehityksestä.

Koulutuspaikkojen lisääminen ja ulkomainen työvoima eivät voi olla ainoita ratkaisuja, jos työntekijöitä samaan aikaan menetetään.

Työehtoja - sekä olosuhteita parantamalla on voitava houlutella alalta lähteneitä koulutettuja takaisin.

Palkkauksen ja työolojen ohella on myös tärkeää että työntekijät voivat itse vaikuttaa työyhteisön toiminnan kehittämiseen. Alati muuttuvassa toimintaympäristössä osaamisen ylläpitäminen on niin hoidettavan kuin hoitajankin etu.

Ammattilaisilla on paljon näkemuksiä siitä, miten työprosessit ja hoitoketjut saataisiin toimimaan paremmin. Koulutetun henkilöstön osaamista ei hyödynnetä riittävästi.

Resurssien paremmalla kohdentamisella ja kuuntelemalla tekijöitä syntyisi säästöä ja tyytyväisempiä potilaita.

Saavutetun osaamisen ja hiljaisen tiedon jakamiseksi olisi syytä tehdä toimintasuunnitelma enne pulan alkamista. Osaamispääomasta suurin osa on työntekijöiden ammatillista asiantuntemusta.

Koulutus lisää jaksamista ja lisää työmotivaatiota. Perjantaisen kehittämispäivän jälkeisiä tuntoja. Hoitotyötä tekevän ammattilaisen näkökulmaa tilanteesta jossa eletään. Kun aika kuluu työssä ja vapaa-aika päätöksenteossa. Ei vapaallakaan voi silmiään ummistaa todellisuudelle.

Jatkuvuus on turvattava.