Salon Kokoomusnaiset vahvisti asemiaan

Marjatta Hyttinen jatkaa valtuustoryhmän puheenjohtajana ja sai rinnalleen varapuheenjohtajiksi Sanna Lundströmin.

Itse kiitän luottamuksesta astuessani nyt vuoden alusta Salon Kokoomusnaisten puheenjohtajaksi ja Salon Kunnallisjärjestön varapuheenjohtajiksi Ari Aallon rinnalle.

Haastavassa asetelmassa lähdetään kevään eduskuntavaalitaistoon.

Työelämän kautta näkee yhteiskunnan tilan parhaiten. Minulle on aina ollut tärkeintä se että kokemuksen kautta katson tilanteita. Oman työni antama viisaus ja tilannetieto ihmisten todellisesta arjesta on parasta. Sairaanhoitajaliitto on tärkeä. Naisjärjestöjen Keskusliitto on näköalapaikka viisaassa foorumissa jalostaa pohtien hallitusohjelmaa ja antaa palautetta. Linjata naisten näkökulmaa keskeisiin elämän tilanteisiin. Ja niitä riittää.

Vuoden alusta kuulun jälleen tauon jälkeen Varsinais-Suomen Naisten Piirihallitukseen. On hienoa osallistua keskeisiin linjaustilaisuuksiin Turussa ja Helsingissä.

Kiitos mahdollisuudesta olla mukana tekemässä viisaita valintoja.
Salon kaupungissa jatkuu uurastus vuosien jatkumona valtuutettuna, teknisen lautakunnan puheenjohtajana sekä tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana. Maakuntavaltuusto on Varsinais-Suomen tilaa peilaava kokousmiljöö.

Ja kuten sanoin työssäni näen elämänkaaren keskeisiä vaiheita.
Elämäntilanteessani lapseni ovat aikuisia. Oman perheen perustaminen on heillä ajankohtaista ja edessä. Puolisoni kanssa totuttelemme kodissamme uuteen vaiheeseen tulevina isovanhempina, sydän täynnä odotusta.

Toivon ajatustenvaihtoa yhteisten asioiden hoitamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Lähetä sähköpostia tai soita. Minulle on tärkeää kuulla Sinua.
Yhteistyö merkitsee paljon, vaikeisiinkin tilanteisiin voimme löytää ratkaisuja keskustelun kautta. Näin minä uskon.

Kannustan ja teen parhaani - jokainen päivä on merkityksellinen tässä elämässä.

1.1.2015 Onnea uudelle alkavalle vuodelle 2015

Avoimin mielin lähden tutustumaan alkavaan, innostavaan vuoteen.
Tässä jaksosssa on haasteita, uutta ja mielenkiintoista. Minua kiinnostaa juuri se, mitä tulee. Etukäteen tiedossa oleva ei inspiroi. Olen realisti, positiivisuuteen taipuvainen, sellainen.
Elämän yllätyksellisyys on kiehtovaa. Me itse teemme tulevaisuuden. Emme voi vain olla ajopuita virran vietävänä.

Elämänkaaressa, sen herkkyydessä on salaisuutensa. Syntymä on lahja. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus.
Päivittäisillä valinnoillamme teemme linjoja. Minun valintani ovat ihmisläheisiä ja turvallisia. Vältän riskejä. Välittäminen kuuluu keskeisesti tapaani elää. Perhe on keskiössä, lapset ja heidän tulevaisuutensa.

Taloudessa on tärkeää elää omien varojensa mukaan. Hoitotyön pitkän linjan ammatilaisena tiedän, että raha ei kasva puussa. Se on kovalla työllä ansaittua. Työhyvinvointia pidän tärkeänä. Henki työpaikoilla on koetuksella muutosten aikakaudella. Tämä kannattaa huomioida erityisesti johtotehtävissä toimivien.

Odotan tulevaisuudelta positiivisempaa tahtotilaa. Ei selän takana pahan puhumista, vaan rakentavaa kannustavaa huomista, kavereita tukien.

Arjen yhteistyöllä on merkitystä ja avoimella ajatustenvaihdolla. On ihmisiä, jotka eivät jaa ajatuksiaan, mutta kuvittelevat muiden osaavan lukea heitä. Omalta osaltani lupaan yhä vähemmän istua tv:n ääressä jonninjoutavia jaarituksia kuuntelemassa. Haluan tehdä yhdessä ja hakea ratkaisuja. Hyvät ystävät, juuri teidän kanssanne haluan ajatustenvaihtoa ratkaisujen löytymiseksi. Tehdään yhdessä parempi huominen. - Elina

Kokoomusnaisten puheenjohtaja Lenita Toivakka:
Suomesta maailman paras maa naisille
8.12.2014
Suomi on valittu kolmatta kertaa peräkkäin maailman toiseksi tasa-arvoisimmaksi maaksi. Tieto perustuu vuodesta 2006 asti toteutettuun maailman talousfoorumi WEF:n tutkimukseen. Maailman tasa-arvoisin maa on Islanti.

"Vaikka moni asia on Suomessa erityisen hyvin naisten näkökulmasta, ei nykytilanteeseen voi mitenkään jättäytyä tyytyväisenä. Pieni maa kuten Suomi ei voi menestyä kansainvälisesti, jos mahdollisuuksien tasa-arvo ei toteudu puolella väestöstämme. Nyt Suomella on kolme vuotta aikaa muuttaa nykytilanne. Asetan tavoitteeksi, että 100-vuotias Suomi on maailman tasa-arvoisin maa", toteaa kokoomusnaisten puheenjohtaja ja eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka.

Tavoitteen saavuttamiseksi Kokoomuksen Naisten Liitto julistaa avatuksi Suomi maailman paras maa naiselle 2017 -kampanjan. Se asettaa kuusi helposti mitattavaa tavoitetta, joita jokainen suomalainen voi omilla toimillaan edistää. Tavoitteet liittyvät naisten työmarkkina-aseman parantamiseen, urakehityksen esteiden poistamiseen, palkkaeron kutistamiseen, turvallisuuteen, koulutukseen ja hyvinvointiin.

"Jokaisella on oikeus kokea olonsa turvalliseksi yhteiskunnassa. Tähän tavoitteeseen pääsemme toimimalla naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi, turvaamalla palvelut lähisuhdeväkivallan uhreille ja asettamalla nollatoleranssin seksuaaliselle häirinnälle", kuvaa Toivakka turvallisuutta lisäävää tavoitetta.

Jokainen suomalainen hyötyy naisten aseman parantamisesta. Kun suomalainen nainen voi hyvin, kaikki suomalaiset voivat paremmin.

"Haastan jokaisen miehen ja naisen, joka kokee olevansa tasa-arvon todellinen kannattaja mukaan tähän kampanjaan", Toivakka päättää.

Lisätietoja: Kooomuksen Naisten Liitto, pääsihteeri Jenny Nyman, puh. 040 538 4652

Sydämeeni joulun teen

On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen
ja sanaton on sydämeni kieli.
Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen
ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli.
näin sydämeeni joulun teen,
ja mieleen hiljaiseen
taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.

On jouluyö ja lumihuntuun pukeutunut maa
- kun yhtä puhdas itse olla voisin.
Se ajatukset joulun tuntuun virittymään saa,
kuin harras sävel sisälläni soisi.
Näin sydämeeni joulun teen...

On jouluyö, sen syvä rauha leijuu sisimpään,
kuin oisin osa suurta kaikkeutta.
Vain kynttilät ja kultanauhat loistaa hämärään,
vaan mieleni on täynnä kirkkautta.
Näin sydämeeni joulun teen...

Sote-järjestämislakiesityksen kuntakohtaiset vaikutukset
STM / 4.12.2014
2. Kunnan todelliset nettomenot
3. Laskentamalli
4.Sote-alueet
Eteläinen sote-alue noudattaa HYKS-erva-aluetta
Itäinen sote-alue noudattaa KYS-erva-aluetta
Pohjoinen sote-alue noudattaa OYS-erva-aluetta
Keskinen sote-alue noudattaa TAYS-erva-aluetta
Läntinen sote-alue noudattaa TYKS-erva-aluetta
Poikkeukset:
Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kunnat kuuluvat Eteläiseen sote-alueeseen.
Karvia, Jämijärvi ja Punkalaidun kuuluvat Keskiseen sote-alueeseen.
Tarkasteluvuodet kattavat vuodet 2011,2012 ja 2013, joiden keskiarvoa käytetään kuvaamaan kunnan sosiaali- ja
terveystoimen nettomenoja.
1. Aineisto
Vaikutusten arvioinnin pohjana on Kuntaliiton keräämä laskentaryhmässä (STM, VM, Kuntaliitto, THL) käytössä
ollut aineisto vuosilta 2011-2013 vuoden 2014 kuntajaolla. Lisäksi arvioinnissa on käytetty vuoden 2015 alusta
voimaan tulevan valtionosuusjärjestelmän mukaisia laskentakriteerejä vuoden 2014 tasossa.
Väkilukuun perustuvan maksun paino on 20 % ja ikä- sekä sairastavuustekijöiden paino on 80 %. Käytetty
laskentakaava on HE:n yksityiskohtaisissa perusteluissa.
Nettokustannuksissa on mukana käyttömenojen lisäksi vyörytyserät ja niistä on vähennetty kaikki toimintatulot.
Kuntien sote-alueen rahoitusmaksu perustuu järjestämislakiesityksen 33 § mukaisesti kapitaatiomalliin, jota
painotetaan valtionosuuslaskennassa käytettävillä ikä- ja sairastavuustekijöillä.
Seuraavassa kuntakohtaiset tulokset ovat sote-alueittain luokiteltuna. Kunnat on laitettu järjestykseen rahoitusosuuden muutoksen
suhteen.
Taulukossa laskentamallin mukaiset kustannukset (1000 € ja €/as.), todelliset nettokustannukset vuoden 2014 tasossa (1000 € ja
€/as.) ja rahoitusosuuden laskennallinen muutos (€/as) sekä muutokset siirtymäjärjestelmän ja tasauskaton mukaan vuonna 2020
(€/as.).
Kainuun kuntien (pl. Vaala) vuoden todellisina nettomenoina on käytetty kuntien vuoden 2013 tietoja. Ne
poikkeavat selvästi Kainuun maakunnan asukaskohtaisista tiedoista vuosilta 2011 ja 2012. Kiteen nettomenot
vuodelta 2012 puuttuvat, jolloin on käytetty vuosien 2011 ja 2013 keskiarvoa. Vuosien 2011, 2012 ja 2013
todelliset nettomenot on korotettu vuoden 2014 tasoon. Vuoden 2013 kertoimena on käytetty soten
laskennallisten kustannusten (pl. päivähoito) kustannusten muutosta 2012-2013 (1,034). Vuoden 2012 menoihin
kertoimena on käytetty sosiaali- ja terveystoimen (ilman lasten päivähoitoa) laskennallisten kustannusten
muutosta 2012-2014 koko maan tasolla (1,086). Vuoden 2011 menot on korotettu ensin vuoden 2012 tasoon sillä määrällä, miten todelliset nettomenot kasvoivat koko maassa (1,061) ja sitten korotettu vuoden 2014 tasoon
(1,086).


3. Laskentamalli
4.Sote-alueet
Eteläinen sote-alue noudattaa HYKS-erva-aluetta
Itäinen sote-alue noudattaa KYS-erva-aluetta
Pohjoinen sote-alue noudattaa OYS-erva-aluetta
Keskinen sote-alue noudattaa TAYS-erva-aluetta
Läntinen sote-alue noudattaa TYKS-erva-aluetta
Poikkeukset:
Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kunnat kuuluvat Eteläiseen sote-alueeseen.
Karvia, Jämijärvi ja Punkalaidun kuuluvat Keskiseen sote-alueeseen.
Tarkasteluvuodet kattavat vuodet 2011,2012 ja 2013, joiden keskiarvoa käytetään kuvaamaan kunnan sosiaali- ja
terveystoimen nettomenoja.
1. Aineisto
Vaikutusten arvioinnin pohjana on Kuntaliiton keräämä laskentaryhmässä (STM, VM, Kuntaliitto, THL) käytössä
ollut aineisto vuosilta 2011-2013 vuoden 2014 kuntajaolla. Lisäksi arvioinnissa on käytetty vuoden 2015 alusta
voimaan tulevan valtionosuusjärjestelmän mukaisia laskentakriteerejä vuoden 2014 tasossa.
Väkilukuun perustuvan maksun paino on 20 % ja ikä- sekä sairastavuustekijöiden paino on 80 %. Käytetty
laskentakaava on HE:n yksityiskohtaisissa perusteluissa.
Nettokustannuksissa on mukana käyttömenojen lisäksi vyörytyserät ja niistä on vähennetty kaikki toimintatulot.
Kuntien sote-alueen rahoitusmaksu perustuu järjestämislakiesityksen 33 § mukaisesti kapitaatiomalliin, jota
painotetaan valtionosuuslaskennassa käytettävillä ikä- ja sairastavuustekijöillä.
Seuraavassa kuntakohtaiset tulokset ovat sote-alueittain luokiteltuna. Kunnat on laitettu järjestykseen rahoitusosuuden muutoksen
suhteen.
Taulukossa laskentamallin mukaiset kustannukset (1000 € ja €/as.), todelliset nettokustannukset vuoden 2014 tasossa (1000 € ja
€/as.) ja rahoitusosuuden laskennallinen muutos (€/as) sekä muutokset siirtymäjärjestelmän ja tasauskaton mukaan vuonna 2020
(€/as.).

Liite: Sote-alueiden kuntarahoituksen siirtym�j�rjestely ja tasauskatto.pdf
Liite: Kuntakohtaiset arviot tulevista sote-maksuista.xlsx (141kb)

Tiedote 289/2014 04.12.2014 13:27
Hallitus antoi sote-järjestämislakiesityksen eduskunnalle


Hallitus antoi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen eduskunnalle 4. joulukuuta. Samalla julkistettiin sosiaali- ja terveysministeriön arviolaskelma kuntien tulevista sote-kustannuksista.

Sote-järjestämislailla uudistetaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Lain avulla luodaan uudenlainen palvelurakenne julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle.

Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa ja luoda sujuvat palvelu- ja hoitoketjut. Tämä mahdollistaa palvelujen toteutuksen uusilla tavoilla vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Myös henkilöstön työhyvinvointia halutaan edistää ja kohdentaa henkilöstö palveluihin yhdenvertaisesti.

Nykyisin noin 200 erilaista kunnallista organisaatiota ovat järjestämisvastuussa sote-palveluista ja myös tuottavat niitä. Uusi palvelurakenne perustuu siihen, että sosiaali- ja terveysalueita on viisi ja ne järjestävät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät taas tuottavat palvelut ihmisille. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Ne voivat halutessaan myös ostaa palveluja yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä.

Uudistuksen tullessa voimaan sosiaali- ja terveysalueisiin kuuluvat kunnat määrätään lailla. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa.

Kuntien sote-kustannuksissa suuria eroja

Nykyisin kunnat päättävät itse, kuinka paljon ne käyttävät rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntien menoissa on suuria eroja (2300 -5500 euroa/asukas). Pienemmät kustannukset voivat olla merkki tehokkaasti hoidetuista palveluista tai siitä, ettei palveluja tarjota yhtä kattavasti kuin toisaalla.

Uudessa mallissa kunnat maksavat sosiaali- ja terveysalueille asukaslukuun ja väestön palvelutarpeisiin perustuvan maksun. Sote-alueet taas maksavat palvelujen tuottamisen kustannukset tuottamisvastuullisille kuntayhtymille.

Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt laskelmat kuntien tulevista sote-kustannuksista. Laskelmia ovat arvioineet myös valtiovarainministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kuntaliitto. Suurimmalla osalla kunnista muutos on alle 200 euroa/asukas vuodessa. Suurimpia muutoksia tasoitetaan siirtymäajalla vuosina 2017-2020 ja rajaamalla muutos enintään 400 euroon/asukas.

Tarkkojen kuntakohtaisten kustannusten arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa. Sote-uudistuksen lisäksi kuntien kustannuksiin vaikuttavat myös tuleva valtionosuusuudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon nykyiseen monikanavarahoitusmalliin mahdollisesti tehtävät uudistukset. Kustannusten tasoittaminen siirtymäaikana antaa mahdollisuuden tarvittaessa tehdä korjaavia toimia.

Sote-alueiden kokonaisbudjetit ovat miljardien eurojen suuruisia. Sote-alue tuo vakautta sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen budjetointiin. Menot ja maksuosuudet pystytään laskemaan hyvin tarkasti.Muutamat kalliit hoidot vuosittain eivät enää jatkossa heiluta yksittäisen kunnan taloutta kuten nykyisin.

Syksyn lausuntokierroksella saatiin paljon arvokasta palautetta lakiluonnoksesta. Lausuntoja hyödynnettiin hallituksen esityksen viimeistelyssä monipuolisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön nettisivuilla on nyt julkaistu yhteenveto sote-järjestämislakiehdotuksen lausunnoista.

Lisätietoja:

kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee, p. 02951 63356
ylijohtaja Kirsi Varhila, p. 02951 63338
hallitusneuvos Pekka Järvinen, p. 02951 63367
hallitusneuvos Päivi Salo, p. 02951 63113

Liitteet

Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi 4.12.2014 (pdf, 1497 kB)

Tiivistelmä sote-järjestämislain keskeisestä sisällöstä (pdf, 106 kB)

Sote-alueiden kuntarahoituksen siirtymäjärjestely ja tasauskatto (pdf, 90 kB)

Kuntakohtaiset laskelmat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista (pdf, 391 kB)

Kuntakohtaiset laskelmat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista (xlsx, 106 kB)

Lausuntoyhteenveto sote-järjestämislakiehdotuksesta (pdf, 1825 kB)

Muualla palvelussamme

Sote-uudistus
Sote-sanasto
Sote-uudistuksen esittelydiat (pdf, 475 kB)

TulostaMore Sharing ServicesJaa