6.4.2010 
tiistai, huhtikuu 6, 2010, 07:36
"Suunnittele huomista kuin eläisit ikuisest. Elä tämä päivä kuin kuolisit huomenna."


Valmistautumista illan kaupunginhallituksen kokoukseen. Tilinpäätösasiaa mm.
( 751 views )   |  permalink   |  

5.4.2010 
maanantai, huhtikuu 5, 2010, 07:06
Pääsiäinen herättää melankolisia tunteita. Turun Sanomissa 2.4. oli ansiokas artikkeli arasta aiheesta. Kuolema on annettu ammattilaisille. Juttu perustui Tapani Erämajan väitöskirjaan "Viimeinen matka".

Suomessa kuolee vuosittain noin 50 000 ihmistä eli noin prosentti väestöstä.
Kuolema oli ennen sotia perheessä tapahtuva, kodin luonnollinen tapahtuma. Elämän viimeinen vaihe. Ruumiin pesu ja pukeminen oli suuri rakkauden osoitus vainajalle. Nyt kuolema on lääketieteellistynyt. Lähes kaikki kuolevat sairaaloissa tai vanhainkodeissa. Monikaan ei näe kuolemaa. Eikä pääse ajattelemaan sen vaikutusta.

Elämänkaaren viimeinen vaihe, kuolema ja elämästä luopuminen on vaikeaa. Ja kuitenkin elämän päättyminen on meidän kaikkien osamme.
Rakkaista ihmisistä luopumisen kautta kuitenkin vasta oppii arvostamaan elämää, sen ainutkertaisuutta ja mahdollisuutta.
Minulle elämä on arvokas ja jokainen päivä on lahja.

-------

Anneli Jäätteenmäen Arkielämää EU:ssa, blogissa, meitä molempia kiehtoo vanhemmuuden kustannusten jako tasaisemmin.
Tällä hetkellä naisvaltaiset alat kantavat päävastuun äitiyslomien kustannusten maksusta. Myös miesvaltaisten alojen pitäisi osallistua äitiysloman kustannusten jakoon. Lapset ovat yhteisiä.

Monessa Euroopan maassa perheet haluaisivat useampia lapsia, mutta perheen taloudellinen tilanne on esteenä. Eurooppa vanhenee ja valtiot miettivät mitä tehdä. Tähän tilanteeseen yhden vastauksen yrittää antaa nyt valmisteilla oleva direktiivi.

Joka tapauksessa perheille on jätettävä valinnanmahdollisuus. Se mikä sopii yhdelle tai yhteen elämäntilanteeseen, ei ole välttämättä oikea ratkaisu toiselle. Liikkumatilaa on enemmän, kun vaihtoehtoja lisätään ja myös isien vanhemmuutta tuetaan.
jaatteenmaki.blogit.uusisuomi.fi
( 558 views )   |  permalink   |  

4.4.2010 
sunnuntai, huhtikuu 4, 2010, 14:08
Kiitokset Perniön Ylikulman Metsästysyhdistyksen hirvimiehille herkullisesta hirvikeitosta, nokipannukahveista ja riistamakkarasta.

Tiedätkö millainen on Perniön sormus? Perniön Yliskylä on paikka josta minun sormukseni alkuperäinen malli on löydetty. Yliskylän kirkossa minut on vihitty avioliittoon. Kaunis, idyllinen pieni hääkirkko, voin suositella.
----
www.propo.fi tietoa ja ajatuksia eturauhassyövästä

tt Päivi Åsted-Kurki
"Sairaus, johon potilas on sopeutunut on osa elämää, eikä tämä sinänsä ole saanut heitä pitämään itseään sairaana, jos vointi oli hyvä. Onkin eri asia tuntea itsensä sairaaksi kuin, että on sairas."

Arkkiatri Risto Pelkonen
"Tärkeää olisikin nähdä sairaudessa paitsi menetetty osa terveydestä, myös se mitä terveydestä on jäljellä."

Ei muuta sen syvällisempää kuin että ollaan mukana rakkaudesta ihmiseen! terveiset teille.
( 553 views )   |  permalink   |  

3.4.2010 
lauantai, huhtikuu 3, 2010, 07:08
Pitää keskittyä opiskelemaan maailman laajuista työnjakoa ja rooliamme siinä. Aivot ovat tärkein pärjäämiselimemme.

Tilastokeskuksen mukaan Suomeen muutti 2008 29100 henkeä. märä on 3100 edellisvuotta suurempi. Ja samalla suurin itsenäisyytemme aikana. Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto uskoo, että Suomen tulevaisuudelle tärkeä maahanmuuttoprojekti onnistuu vain jos pidetään huolta mahanmuttajista ja kantaväestöstä. kaikkien Suomessa asuvien perusoikeuksista jahyvinvoinnista. Sillä työvoimapula uhkaa suomea jo 15 vuoden kuluttua. Tilastokeskuksen tuore väestöennuste osoittaa huoltosuhteemme ( kuinka paljon lapsia ja eläkeläisiä on sataa työikäistä kohden)kasvavan nykyisestä 50 prosentista 70 prosenttiin vuoteen 2026 mennesä. Erityisen huolestuttavan kehityssuuntauksesta tekee se , että eläkeläisten osuus huollettavista kasvaa jatkuvasti.

Kaikkea ei voida jakaa alueiden kesken tasan, vaan kansainvälisessä taloudessa tarvitaan houkuttelevia alueita.

Talouden logiikka edellyttää, että meillä on ihmisiä, työpaikkoja, investointeja ja palveluja houkuttelevia kasvukeskuksia. Tarvitsemme vahvan yhteisöllisyyden tunteen. Sellaisen joka liittää meidät kaikki toinen toisiimme, kuin perheessä. Meidän Salostamme on syytä rakentaa yhdessä tulevaisuuden kasvukeskus. Jossa kaikilla on sijaa ja tekemisen mahdollisuus. Kaikilla ihmisillä on merkitystä toisilleen ja eri alueiden asukkaat tuntevat kuuluvaansa samaan joukkoon. Alueillamme on loistavia omaleimaisuuksia. Hyödyntäkäämme niitä eduksemme.

Hidas evoluutio on parempi kuin nopea revoluutio.
( 841 views )   |  permalink   |  

2.4.2010 
perjantai, huhtikuu 2, 2010, 07:10
Rauhaisaa Pääsiäistä kaikille


Pääsiäinen ja Kipu-teema

artikkelini julkaistiin tänään salon Seudun sanomissa nimellä

Hoitamaton kipu tulee kalliiksi

Kansainvälinen Kivuntutkimusyhdistys ( International Association for Study of Pain, IASP ) on lokakuussa 2009 julistanut vuoden teemaksi tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät kivut. Kampanjan tavoitteena on lisätä tutkijoiden, terveydenhuollon ammattilaisten, poliittisten päättäjien ja suuren yleisön tietoisuutta tuki- ja liikuntaelinsairauksien yleisyydestä, niihin liittyvistä kivuista ja kipusairauksien vaikutuksista.

Kipu on monelle arkea elämänkaaren eri vaiheissa. Tavallisimpia kipuja ovat tukirangassamme niska-, nivel-, raaja-, luusto-, alaselkäkivut. Kipusairauksilla on paljon yleisiä piirteitä, hoitojen ja kuntoutuksen periaatteet ovat kipujen paikallisuudesta riippumatta yhteisiä. IASP haastaa kaikki asiantuntijat jakamaan tietoa. Vain tiedottamalla saadaan päättäjät toimimaan. www.iasp-pain.org

IASP on maailman suurin moni ammatillinen kivun tutkimusta ja hoitoa edistävä kansainvälinen yhdistys. Jäsenistöä on yli 6500, 123 eri maassa. Pain on yhdistyksen 18 kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti. Uudeksi IASP:n puheenjohtajaksi valitaan suomalainen professori Eija Kalso. Jatkossa entistä ponnekkaammin pohditaan miten saadaan kipua ja kivuntutkimusta näkyvämmäksi terveydenhuollossa ja yhteiskunnan päätöksenteossa ja miten lisätä kansalaisten tietoa kivusta ja kivun kanssa selviytymisestä.

Stakesin tilastojen mukaan kipu on maassamme tavallisin syy lääkärissäkäyntiin. Kipu on epämiellyttävä kokemus, joka liityy kudosvaurioon tai sen uhkaan. Kipuaisti on luonnollinen osa elämää ja on uhkaavasta vaarasta varoittava, muuntuva hälytysjärjestelmä, jossa tapahtuu säätelyä kaikilla tasoilla kipuhermopäätteestä aivojen tulkinta-alueelle. Psykososiaaliset tekijät kuten mieliala, odotukset, pelot, aiemmat kokemukset ja opitut käyttäytymismallit vaikuttavat kivun kokemiseen.

Nivelten kipuun liittyvä vajaatoiminta on usein vamman tai sairauden seurausta. Yleisesti ottaen hoito perustuu aina tarkkaan tutkimukseen ja kuvantamiseen sekä asianmukaiseen kuntoutukseen ja kivunhoitoon. Potilasohjauksella on merkitystä. Keskeisessä asemassa on potilas itse.

Kivunhoito ja arviointi näkyväksi, kivunhoito ei saa olla utopiaa. Sen kustannusvaikutus hoitamattomana on suuri. Kivunhoidon erityisosaamisen tarve tulee lisääntymään väestön vanhetessa. Odotukset kivunhoidon toteutukselle tulevat kasvamaan. Vanhustenhoito, vakuutuslaitokset ja elinkeinoelämä tulevat odottamaan aktiivisempaa kuntoutumisen ja parempaa toimintakykyyn johtavaa oirehoidollista otetta. Talouden taantuma ja henkilöstöpula vaikeuttavat tilannetta.

esh
Elina Suonio - Peltosalo
Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen jäsen



( 839 views )   |  permalink   |  


<< <Edellinen | 201 | 202 | 203 | 204 | 205 | 206 | 207 | 208 | 209 | 210 | Seuraava> >>