16.6.2016 tänään torstaina siirtyy reserviin runsaat 9400 varusmiestä.

Lappeenrannan puoluekokouksen vaalin voittanut Petteri Orpo kokoaa hallituksen ministeriryhmäänsä. Puheenjohtajan joukkue selviää lähipäivinä.

Itsellä töitä eilen töitä tänään. Siskon kaksosten rippijuhlat sunnuntaina.

Tekninen lautakunta 15.6.2016 kokouksessaan keskusteli sisäilma-asioista, kantaa ottavasti. Rapu-kokonaisuuden osalta alkaa markkinavuoropuhelu kyselyn muodossa. Kaikki asiasta kiinnostuneet anttakaa näkemyksiänne.
Perniön Vuorilinnan päiväkotirakentaja on tiedossa.

Lomaa odotellen. Sataa kiitettävästi. Onneksi, kuivuutta on jo havaittu.

Kesäinen viikko menossa. Lakkiaiset tulossa.
Hevoset on Emilian ja Mikon laitumella.
Kokoomuksen puoluekokous Lappeenrannassa kahden viikon kuluttua. Pohjanmaalla kävin tervehtimässä Kauhavan Kokoomusnaisia. Hieno kekemus, keskusteluineen.
Iloa ja huolta. Erityisesti Sote-uudistuksen vaikuttavuus ja vastuullisuus mietityttävät minua. Keskeistä on tasapuolisuus ja oikea-aikaisuus. Yksityiset ovat tervetulleita jonojen purkuun. Mutta olisin varovainen. Samalla sabluunalla on toimittava. Yli 30 vuotinen työhistoria alalla muistuttaa välittämisen ja vastuullisuuden toimintatavasta, kaikessa.
Salon syöpäpolin yhteydessä aloitettiin sytostaattien tiputtaminen tänä keväänä, lääkehoitopoliklinikalla. Yhteistyö on käynnistynyt.
Kesääni kuuluu vapaaita pätkissä ja töitä. heinäkuussa on vähemmän kokouksia, silloin panostetaan enemmän työhön. Minulta onkin kysytty, lomailenko ikinä. Vastaan että silloinkin on tehtävä rästiin kertneitä hommia. Ja niitä on kun on monessa mukana.

Olen vieraillut tällä viikolla Huittisissa Wanhassa Pappilassa Satakunnan Kokoomusnaisten piirikokouksessa. Lämmin vastaanotto ilahdutti suutesti. Vuorovaikutteinen keskusteu antoi paljon minulle, Ja toivon että yhteinen ilta päivitti asioista ennen kesäkuun puoluekokousta Lappeenrannassa. Siellä tapaamme jälleen.

Eilen oma Salon Kokoomusnaiset kokoontui yhteen tutustumaan Rosman Kaijan emännöimään Taiteilijatalo Pyynpivoon. Kuulimme Kaijan työstä muotitoimittajana. Saimme kutsusta mukaan myös Halosen Sailan samasta kylästä. Saila kertoi kultasepän työstään.
Hyvällä porukalla keskustelu oli suuri rikkaus. Kiitos kaikille osallistuneille. Iloa ja valoa sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Nuorin 3kk äidin kanssa ja meitä mummeja olikin sitten useampia.

MPK217 on hyvässä vaiheessa, viimeinen viikko käynnistyy Helsingissä. Turvallisuus ja varautumistietoa, soveltaviaharjoituksia. Hieno mahdollisuus koulutukseen hyvien verkostojen saaminen ja todellisten käyttötietojen päivitys.

SOTE-uudistus etenee: kooste aiemmasta...
PAULA RISIKKO
Soteuudistuksen ja aluehallintouudistuksen päätavoitteet
Palvelujen saatavuuden parantuu
Laatu ja vaikuttavuus
Valinnanvapauden lisääntyminen
Integraatio (sote, sote + kunnat)
Palveluketjujen sujuvuus
Henkilöstön saatavuus/riittävyys
Terveyserojen kaventuminen
Kustannusten hallinta
Demokraattinen ja selkeä hallinto
MATS BROMMELS
Valinnanvapaus soteuudistuksessa
Professori Mats Brommels johtaa STM:n selvityshenkilöryhmää, jonka tehtävänä on valmistella linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauden laajentamiseksi Suomessa.
Brommels kertoi kokemuksia Ruotsista, jossa valinnanvapaus on pääsääntöinen ja pakollinen perusterveydenhuollossa ja vapaaehtoinen erikoissairaanhoidossa. Moni maakäräjäalue on kuitenkin lähtenyt laajentamaan valinnanvapautta myös erikoissairaanhoitoon.
Suomessa sovittu, että valinnanvapaus on pääsääntö sote-peruspalveluissa ja soveltuvin osin erikoispalveluissa. Brommels pitää valinnanvapauden lisäämistä oikeana ratkaisuna. Myös muissa Euroopan maissa edetty samaan suuntaan ja potilaiden liikkuvuusdirektiivi tukee kehitystä.
Ruotsissa käynnit lisääntyneet ja kustannuksen kasvaneet. Ongelmat, joita havaittu ovat johtuneet pitkälti rahoituksen ongelmista. Kuitenkaan mikään puolue Ruotsissa ei ole ollut luopumassa valinnanvapaudesta.
Suomelle tehdään oma malli. Huomioidaan soten monikanavarahoitus ja palvelusetelijärjestelmä, joka jo käytössä. Tavoitteena on lisätä palveluiden saatavuutta
erityisesti peruspalveluissa. Palveluiden tuottajina kriteerit täyttävät tuottajat: julkiset, yksityiset ja järjestöt. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että myös pienet yritykset ovat mukana, kuten Ruotsissa, jossa erityisesti niiden osuus on lisääntynyt valinnanvapauden laajentumisen kautta.
Valinnanvapautta tuetaan lainsäädännöllä.
TUOMAS PÖYSTI
Soteuudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia
-Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen
-VM arvio 3 ½ prosenttiyksikköä suhteessa BKT
olennaista riski ja rakenteelliset seikat, ei yksin pistearvo.
-Väestön ikääntyminen ja ikäsidonnaisten menojen kasvu, alhainen tuottavuuden ja talouskasvun aikakausi
- lähes puolet kohdistuu kuntatalouteen => kuntatalous nykyrakenteilla ei kestä ja perusoikeudet vaarantuvat
- Kustannusten hallinnan tavoite uudistuksessa
- 3 mrd euroa alhaisempi sote-menojen taso vuoden 2030 alussa kuin nykyisessä perusuran mukaisessa ennusteessa (some -malli)
Valtionohjauksen välineet
Laki
säädösohjaus ja sääntelyarkkitehtuuri
puitteet ja edellytykset asiakasohjaukselle
Tieto
tiedolla johtaminen ja ohjaaminen
perusta asiakasohjaukselle
Raha => rahoitusohjaus
Digi => avoin data, pelillinen osallistaminen, älykkäät järjestelmät palveluohjaukseen
Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö:
- käyttäjälle mahdollisuus valita itse palveluiden julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja
- valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erityistason palveluissa
- Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö saadaan voimaan 1.1.2019.
- vahvistetaan perustason palveluita ja turvataan nopea hoitoon pääsy
yksilön valinnanmahdollisuuksia tuetaan palveluiden yhtenäisillä laatukriteereillä ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla
Selvityshenkilöt ja valmistelu käynnistynyt 2016
LAURI TARASTI
Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistaminen Lauri Tarastin lähtökohdat uudistamiseen ovat asiakaslähtöisyys, ymmärrettävyys, yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen.
Tehtävien jaosta ja hallinnon rakenteesta -nykyisten maakuntien tehtävät uuteen maakuntaan -nykyisten ELY-keskusten tehtävät joko maakuntiin tai valtiollisen luonteensa mukaan aluehallintovirastoihin tai keskusvirastoihin -pääsääntöisesti samat tehtävät kaikilla 18 maakuntavaltuustolla ja maakuntahallituksella -18 maakuntaviraston tehtävät eroavat, koska resursseja ja asiantuntemusta ei voida jakaa kaikkialle. Tehtäviä jaetaan yhteen, viiteen, kahteentoista tai kahdeksaantoista maakuntavirastoon -tavoitteena on kaikissa maakunnissa yhtenäiset tietojärjestelmät ja yksi yhteinen asiakaspalvelukeskus -ELY-keskusten toiminta jatkuu leikkauksitta nykytasollaan uudistuksen voimaantuloon saakka
Tehtävien jaosta maakunnissa ja aluehallintovirastoissa -maakunnissa poliittista harkintaa vaativat tehtävät ratkaistaan pääsääntöisesti maakuntavaltuustossa tai vähemmän tärkeissä asioissa maakuntahallituksessa -pääosin vain lain soveltamista tarkoittavat ns. oikeusharkintaiset asiat ratkaistaan maakuntavirastossa. Tämä on seurausta asioiden valtavasta lukumäärästä ja siitä, että erikseen säädettävissä asioissa maakuntavirasto voi päättää toistenkin maakuntien asioista. -hallinnon selkeyden, yhdenmukaisuuden ja asiakaslähtöisyyden vuoksi muita päättäjiä ei maakunnissa ole, vaan päätökset tehdään näiden kolmen nimissä. -valmistelua varten voidaan vapaasti perustaa lautakuntia, työryhmiä yms. -ei tule luoda 18 päärakenteiltaan erilaista maakuntahallintoa Valtiolle siirtyviä tehtäviä varten ei perusteta uusia virastoja, vaan tehtävät siirretään pääosin aluehallintovirastoille, joista yksi nimetään pääaluehallintovirastoksi. Niiden toimivalta muutetaan valtakunnalliseksi ja pääaluehallintovirasto määrää työnjaosta ja resurssien käytöstä.
Tärkeimmät ehdotetut tehtävien siirrot I -maakuntiin siirretään tehtäviä lähes 13.000 henkilötyövuoden verran -yrityspalvelujen ja työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, jotka voivat tuottajiksi osoittaa suuria kuntia, kaupunkiseutuja, yksityisiä tahoja tai järjestää palvelut
itse. -erilaisten EU-rahastojen Suomen hallintoa siirretään maakuntiin -rakennusvalvonnan järjestämisvastuu siirtyy maakuntiin, mutta kunnat voivat ilmoittaa hoitavansa rakennusvalvonnan itse; samoin menetellään sosiaali- ja terveysministeriölle kuuluvan terveydensuojelun ja tupakkavalvonnan osalta -pelastustoiminnan tehtävät siirretään maakunnille ja pelastuslaitosten lukumääräksi tulee 12, pelastusasemat jatkavat -maankäyttö- ja rakennuslaissa jo oleva velvoite laatia yhteinen yleiskaava Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kesken toteutetaan -liikenteen tehtävien siirto ELY-keskuksista selvitetään ensi kevään aikana valmisteilla olevan liikennekaaren yhteydessä
Tärkeimmät ehdotetut tehtävien siirrot II -maataloushallinto yksinkertaistuu ja siirtyy kunnista ja aluehallintovirastoista maakuntiin ja osin keskusvirasto Eviran hoidettavaksi -näin tehdään myös maa- ja metsätalousministeriön alaisessa terveydenhuollossa (eläinlääkärit, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta -ELY-keskuksille nyt kuuluvat ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojelutehtävät siirtyvät eräin poikkeuksin aluehallintovirastoille, jotka nytkin toimivat näissä asioissa lupaviranomaisina, muutoin ympäristönsuojelu jää kuntien tehtäväksi Toimivaltakysymys -kunnille jää yleinen toimivalta, sillä sitä ei ehdoteta samanaikaisesti myös maakunnille, mutta kysymystä tarkastellaan myöhemmin Tulevaisuuden kunta -hankkeessa

Onnea Eve, syntymäpäivänäsi13.3.2016!

8.3.2016 Kansainvälisenä Naistenpäivänä olin Helsingissä. Paluu tuohon päivään ja sen sisältöön vielä:

Tasa-arvo ajankohtaista kunnissa ja alueilla juuri nyt
Kansainvälisenä naisten päivänä Kuntaliitto muistuttaa, että naisten ja miesten tasa-arvo on paikallis- ja aluedemokratian perusarvo ja kuntien ja alueiden tärkeänä tehtävänä on poistaa sitkeitä tasa-arvon esteitä.
- Myös Euroopan kuntajärjestöjen yhteistyöjärjestö, The Council of European Municipalities and Regions, CEMR korostaa kansainvälisen naistenpäivän julistuksessaan kuntien ja alueiden merkitystä tasa-arvon edistämisessä.
CEMRin julistus painottaa seuraavia kysymyksiä
Tasa-arvon tulee olla mukana poliittisessa keskustelussa ja lainsäädännön valmistelussa.
Taloudellista tasa-arvoa on edistettävä ja naisiin kohdistuvan väkivalta on ehkäistävä.
Sotaa ja vainoa pakenevien pakolaisten kuntiin kotouttamisessa on otettava naisten ja -lasten erityistarpeet huomioon.
Naisten ja tyttöjen tasa-arvoa tulee tukea maailmanlaajuisesti.


Paikallishallinnon tasa-arvon peruskirja jo kymmenen vuotta


Eurooppalainen peruskirja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Kuntaliitto hyväksyi peruskirjan omalta osaltaan jo vuonna 2006 ja liitto suosittelee sen hyväksymistä kunnille. Kaikki suurimmat kaupungit ovat jo hyväksyneet peruskirjan.

- Tasa-arvokeskustelu kunnissa ja alueilla on erittäin tärkeää juuri nyt. Peruskirjan avulla keskus-telu tasa-arvon toteuttamisesta tuodaan mukaan kuntien ja kuntayhtymien arkeen isojen muutosten keskellä, muistuttaa Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero.

Euroopan kuntajärjestöjen yhteistyöjärjestö, CEMR on valmistanut yhteistyössä kuntien ja eurooppalaisten kuntaliittojen kanssa työkalun kunnan ja aluehallinnon tasa-arvotilanteen ja peruskirjan toteutumisen seuraamiseksi. Työkalussa on luotu peruskirjan sisältöä vastaavat indikaattorit eri aihealueille esimerkiksi naisten poliittista edustuksesta ja osallistumista päätöksentekoon.
Euroopan kuntaliittojen kattojärjestö CEMR:n tasa-arvokomitea painottaa, että naisten ja miesten
välinen tasa-arvo on perusoikeus ja demokratian keskeinen arvo. Paikallis- ja aluehallinnoilla on
kansalaisia lähimpänä parhaimmat yhteiskunnalliset edellytykset torjua pysyvää epätasa-arvoa ja
edistää naisten oikeuksia Euroopassa ja koko maailmassa.
Kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.2016 paikallis- ja aluehallintojen edustajat:
1. Muistuttavat, että demokratia ei voi kehittyä ilman naisia. Sen takia paikallisella, alueellisella,
kansallisella, eurooppalaisella ja maailmanlaajuisella tasolla tulee ottaa käyttöön kaikki
tarvittavat keinot, jotta saavutetaan naisten ja miesten tasapuolinen osallistuminen
päätöksentekoon;
2. Vaativat maiden hallituksia ja eurooppalaisia toimielimiä varmistamaan, että naisten ja
miesten välinen tasa-arvo on keskeinen osa eurooppalaisia arvoja ja yhteisöjä. Siksi tasa-arvo
on asetettava poliittisten ohjelmien keskiöön ja otettava huomioon asianomaisessa
politiikassa ja lainsäädännössä;
3. Kehottavat eurooppalaisia paikallis- ja aluehallintoja, antamaan virallisen sitoumuksensa
tasa-arvon puolesta allekirjoittamalla Eurooppalaisen peruskirjan naisten ja miesten välisestä
tasa-arvosta paikallishallinnossa. CEMR julkaisi peruskirjan vuonna 2006 ja sen on
allekirjoittanut tähän päivään mennessä 1 500 paikallis- ja aluehallintoa;
4. Edistävät työnantajina ja palveluntarjoajina sukupuolten tasa-arvoa tukeakseen naisten
ammatillisen tilanteen parantamista ja antaakseen tunnustusta heidän panokselleen
taloudessa;
5. Kehottavat peruskirjan allekirjoittajia tekemään konkreettisia poliittisia toimenpiteitä
edistääkseen tasa-arvoa alueellisesti ja paikallisesti; käyttämään CEMR:n Observatorysivuston1
tarjoamia keinoja eri maiden paikallis- ja aluehallinnoille toimivallan mukaisesti; ja
varmistamaan riittävät varat ja henkilöresurssit toteutusta varten;
6. Tuomitsevat väkivallan, jota naiset joutuvat vielä nykyäänkin kokemaan: kaikkea julkisesti tai
yksityiselämässä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan on taisteltava ja se on saatava
loppumaan, mukaanlukien myös ihmiskauppa, seksuaalinen hyväksikäyttö, perheväkivalta ja
kaikki muu ihmisoikeuksien vastainen toiminta;
7. Vetoavat maiden hallituksiin ja eurooppalaisiin toimielimiin, jotta yhteiset
toimintaperiaatteet ja lainsäädännöt omaksuttaisiin sukupuoleen kohdistuvan väkivallan
estämiseksi ja uhrien suojelemiseksi ja tukemiseksi; vetoavat maiden hallituksiin, jotta ne
ratifioisivat Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja
perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi (Istanbulin yleissopimus);
8. Ottavat huomioon kuntiin saapuvat sotaa ja vainoa pakenevien naisten ja lasten
erityistarpeet; varmistavat, että pakolaisnaiset saavat asiaankuuluvan vastaanoton ja avun, ja
että kaikenlainen väkivalta ja syrjintä estetään;
9. Osoittavat halukkuutta tehdä yhteistyötä saavuttaakseen YK:n Agenda 2030:n tavoitteen 5,
jolla pyritään saavuttamaan sukupuolten tasa-arvo ja voimaannuttamaan naiset ja tytöt.