Laurin Markkinoilla pyöritään tämä päivä. Tavataan siellä.

Tässä luettavaksi Reija Liljan blogista tarkkoja ajatuksia, ajatusleikkiä ja laskelmia. Mitä olet mieltä?

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat käsittelevät PT-blogissa ajankohtaisia talousaiheita. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä vastaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen kantaa. Lukijat voivat lähettää kommenttejaan blogikirjoituksiin.
Elinkaarinäkökulma sukupuolten välisiin palkkaeroihin – järkeä vai ei?
Tutkimusjohtaja Reija Lilja 2.8.2010 klo 12:50:41 PM

Sukupuolten välisistä palkkaeroista keskusteltaessa olen useammin kuin kerran kuullut väitteen, jonka mukaan työuran aikaiset sukupuolten palkkaerot kompensoituvat sillä, että pidemmän elinikänsä ansiosta naiset nauttivat miehiä kauemmin eläkettä. Minua on aina häirinnyt tällaisen ajattelutavan epäloogisuus. Sukupuolten palkkaeroihin vaikuttaa se, miten työmarkkinoilla arvotetaan naisten ja miesten tekemiä töitä, kun taas elinajan odotteen eroihin vaikuttavat erot elintavoissa ja mahdollisuuksissa huolehtia terveydestään. Näiden asioiden välillä on olematon yhteys. Yhdellä epäkohdalla ei voida perustella toisen epäkohdan korjaamista.

Väestön terveys- ja kuolleisuuseroihin vaikuttaa sukupuolen ohella sosiaaliryhmä. Viimeisimpien väestöennusteiden mukaan 35-vuotias nainen elää keskimäärin 83-vuotiaaksi, mies lähes 77-vuotiaaksi – eroa on naisten eduksi 6 vuotta. Ylempänä toimihenkilönä toimiva 35-vuotias mies elää 81-vuotiaaksi, kun vastaavan ikäinen miespuolinen työntekijä elää 75-vuotiaaksi – miesten välinen ero 6 vuotta. Terveyden ja kuolleisuuden eriarvoisuuden keskeinen taustatekijä ei ole sukupuoli, vaan erot terveyskäyttäytymisessä – sukupuolesta riippumatta. Terveyserojen synnyssä kyse ei ole pelkästään yksilöiden vastuusta. Eroihin vaikuttaa pitkälti se, kuinka yhteiskunnassa huolehditaan siitä, että kaikilla on yhtäläiset edellytykset samoihin hyvää terveyttä edistäviin valintoihin. Toimihenkilöillä ne ovat keskimäärin paremmat kuin työntekijöillä.

Ottamatta kantaa, kuinka oikein tai väärin sukupuolten palkkaerot ovat, niiden voidaan todeta johtuvan pitkälti siitä, että niistä töistä, joita naiset tyypillisesti tekevät, maksetaan vähemmän palkkaa kuin tyypillisistä miesten töistä. Tämä asettaa naiset ja miehet eriarvoiseen asemaan, kun tehdään taloudellisia päätöksiä omasta ajankäytöstä ja tulevaisuudesta. Raha tuo lisää vapausasteita, ja näitä vapausasteita naisilla on kiistatta vähemmän kuin miehillä.

Heinäkuun alussa Tilastokeskus julkaisi uusimman tilaston yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansiosta lokakuussa 2009. Kun miehet laitetaan jonoon kuukausiansioiden suuruuden mukaan pienimmästä suurempaan, jonon keskivälissä olevan mediaanimiehen – jota pienempää palkkaa sai siis puolet miehistä – säännöllisen työajan kuukausiansiot olivat 3 221 euroa. Naisten jonossa mediaaniasema tuotti 2 495 euroa kuukaudessa eli 726 euroa vähemmän kuin mediaanimiehellä. Mediaaninaisen ansiot olivat siten vajaat 78 prosenttia vastaavan miehen ansiosta. Mitä tämä ero tarkoittaa pitkän aikavälin tarkastelussa?

Tehdään pieni ajatusleikki. Oletetaan, että molemmat mediaanihenkilömme aloittavat työuran 24-vuotiaina ja ovat keskeytymättä töissä 63-vuotiaaksi. Lasten hankinta jää siis mediaaninaiseltamme väliin. Koko työuran ajan molemmilla ansiot nousevat vuosittain nimellisesti 3 prosenttia. Kahden prosentin vuosittainen inflaatiovauhti supistaa reaaliansioiden vuosittaisen nousun prosenttiin. Näillä oletuksilla mediaanimiehellämme säännöllisen työajan reaaliset kuukausiansiot ovat 63-vuotiaana 4 701 euroa. Naisella vastaavat ansiot ovat samassa iässä 3 641 euroa eli edelleen 78 prosenttia miehen ansioista. Kun lasketaan yhteen neljänkymmenen vuoden työuran aikaiset bruttotulot, on mediaanimiehemme ansainnut 1 889 500 euroa ja naisemme 1 463 600 euroa. Tämä tarkoittaa 425 900 euron suuruista eroa sukupuolten välillä. Melkoinen summa, vaikka ottaisikin sen huomioon, että tuloverotus kaventaa eroa merkittävästi.

Vaikka pidän epä-älyllisenä ajatusta siitä, että naisten ja miesten palkkaeroja kompensoisi naisten pidemmän elinajan mahdollistamat suuremmat eläkekertymät, tehdään selvyyden vuoksi yksinkertainen laskelma tästäkin asiasta. Kuinka paljon esimerkkihenkilöillämme elinaikaisissa bruttotuloissa havaittua eroa siis kompensoisi naisen saama eläke siltä ajalta, kun mediaanimiehemme on mullan alla?

Nykyisten eläkesäännösten mukaan miehemme saisi 63-vuotiaana eläkettä 2 820 euroa ja naisemme 2 184 euroa. Oletetaan, että mediaanihenkilömme jäisivät eläkkeelle hetkellä, jolloin elinaikakerroin leikkaa eläkettä 10 prosenttia (lopputuloksen kannalta tällä oletuksella ei ole oleellista merkitystä). Elinajan odotteen mukaan mediaaninaisemme jättäisi siis maallisen taivalluksen täytettyään 83 vuotta, kun taas mediaanimiehellemme näin kävisi 6 vuotta aikaisemmin, 77 vuoden ikäisenä. Oletetaan edelleen, että ansiotaso nousee nimellisesti 3 prosentin vuosivauhdilla ja elinkustannukset 2 prosentin vuosivauhdilla. Eläkkeet nousevat taitetun indeksin mukaisesti, jossa ansiotason nousuvauhdilla on 20 prosentin ja elinkustannuksilla 80 prosentin paino. Näillä oletuksilla eläkkeiden reaalinen nousu jäisi siis kaiken kaikkiaan melkoisen vaatimattomaksi, mikä lienee ollut eläkejärjestelmän suunnittelijoiden tarkoituskin.

Miehemme kokonaiseläkekertymäksi tulee 400 800 euroa ennen 77 vuoden iässä tapahtuvaa ikävää käännettä. Samanikäisenä naisemme kokonaiseläkekertymä on 310 400 euroa. Kuusi lisävuotta tuo mediaaninaisellemme 146 000 euroa lisää eläkekertymää. Tästä lisäeläkekertymästä naisemme ei ole joutunut maksamaan korkeampia eläkemaksuja, vaan koko summa on puhdasta pidemmän eliniän tuottamaa lisätuottoa. Kokonaisuudessaan naisemme saa eläkeaikanaan eläkettä noin 456 400 euroa eli kaiken kaikkiaan 55 600 euroa miestämme enemmän. Yksinkertaisuuden vuoksi ei mennä tässä tarkemmin diskonttolaskelmien syövereihin.

Jos karkeasti ottaen naisen saamaa ”lisäeläkekertymää” verrataan miehen työiän aikana saamiin suurempiin ansioihin, on vaikea mennä väittämään, että mediaaninaisemme pidemmän elinajan aikana ansaitsema eläke millään tavalla riittäisi kompensoimaan työuran aikana syntyneitä sukupuolten välisiä ansioeroja. Naisen runsaan 55 000 euron ”lisäeläkekertymä” on kovin kaukana aiemmissa laskelmissamme saadusta lähes 426 000 euron erosta ansiotulojen kertymässä.

Edellä tehdyt laskelmat yksinkertaistavat todellisuutta monella tavalla. Jos lähdetään vertaamaan elinaikaisia tuloja, ei ole ylipäänsä yhdentekevää, milloin tulot elinkaarella ansaitaan. Esimerkiksi 24-vuotiaan näkökulmasta ansaittu euro 76-vuotiaana ei ole samanarvoinen kuin heti käteen annettu euro. Ero arvostuksessa riippuu siitä, miten paljon painottaa nykyhetken kulutusta suhteessa tulevaan kulutukseen. Yksilöiden välillä voi olla suuria eroja tässä suhteessa. Mitä enemmän arvostaa nykykulutusta, sitä suurempaa tuottoa pitäisi saada siitä, että lykkää kulutusta tulevaisuuteen eli sitä pienempi pitäisi tulevan euron arvo olla nykyhetkellä. Jos jälleen ajatellaan, että naisten miehiä pidemmän eliniän antama ”lisäeläkekertymä” kompensoisi miesten työuran aikaisia suurempia tuloja, tämän eläkekertymän arvo on sitä pienempi, mitä enemmän naiset ja miehet arvostavat nykykulutusta suhteessa tulevaan kulutukseen.

Elinaikaisia tuloeroja arvioitaessa on muutoinkin väliä, milloin ansaitut eurot tulevat käyttöön. 40 vuoden ajan mediaanimiehemme ansaitsee joka vuosi bruttona 8 600–12 800 euroa mediaaninaistamme enemmän. Tehdään jälleen yksinkertainen oletus, että miehemme saa vuosittain käteen noin puolet tästä summasta eli miehen rajaveroaste olisi 50 %. Oletetaan vielä, että hän säästää koko tämän käteen tulevan ”lisäansion”, on kohtuullisen maltillinen tässä toiminnassa ja saa 3 prosentin vuosittaisen reaalituoton säästämilleen varoille. Tällä tavalla toimimalla 63 vuoden iässä mediaanimiehemme säästöistä saatu pääomatuotto on kasvanut 173 200 euron pintaan. Tämä säästöistä tullut lisätuotto tulee siis mahdolliseksi pelkästään sen vuoksi, että miehemme on koko työuransa ajan säästänyt (mediaaninaista suuremmat) ”ylimääräiset” ansionsa kohtuullisella reaalituotolla.

Eläkkeelle siirtyessään säästäväisen mediaanimiehemme tilanne on kaiken kaikkiaan erinomainen. Suurempien työuran aikaisten ansioiden mahdollistamien säästöjen pääomatuotto on tuonut bruttona 173 200 euron lisäpotin, mikä verojenkin jälkeen antaa miellyttäviä vapausasteita erilaisten taloudellisten päätösten tekemiseen. Eläkkeelle siirryttäessä mediaaninaisellamme ei näitä vapausasteita ole, vaan hän lähtee eläkkeelle tässä mielessä tyhjältä pöydältä. Elinkaarinäkökulmaa korostavien mielestä naisemme saama ”kompensaatio” työuran aikaisista miestä pienemmistä ansioista kertyykin ikävuosina 77–82 ansaituista eläkkeistä, jolloin miehemme ei ole eläkettä enää ymmärrettävistä syistä ansaitsemassa. Laskelmieni mukaan tämä aika kerryttää naisemme eläkettä 146 000 euroa, mikä on vähemmän kuin säästäväinen mediaanimiehemme on saanut kasaan ennen eläkeikää pääomatuottoina. Kun kaikki mahdolliset tuloerät elinkaarella huomioidaan, mediaaninaisemme elinaikaiset tulot jäävät noin 547 000 euroa mediaanimiehen tuloja pienemmiksi. Tämä tapahtuu siitä huolimatta, että hän on saanut elää 6 vuotta miestä kauemmin.

On yllättävää, että viattomalta tuntuva 22 prosentin palkkaero työuran alussa mediaanituloisten naisten ja miesten välillä voisi – hyvinkin maltilliseen ansiokehitykseen perustuvien laskelmien perusteella – johtaa elinkaaren aikana yli puolen miljoonan euron eroon tulokertymässä. Olivatpa syyt sukupuolten palkkaerojen takana kuinka hyväksyttävissä tahansa, on selvää, että miesten työuran aikaiset suuremmat ansiot mahdollistavat sellaisen taloudellisen turvallisuuden hankkimisen eläkeikään mennessä, mistä naiset voivat vain unelmoida. Suomalaisten naisten vanhuusvuodet eivät ylipäänsä näytä olevan ruusuilla tanssimista. Vuonna 2006 yli 75-vuotiaista naisista 59 prosenttia asui yksin. Melkein puolet näistä yksinasuvista naisista kuului köyhyysriskiryhmään. Näiden lukujen osalta meillä on kyseenalainen kunnia olla kansainvälisessä vertailussa kärkisijoilla.

Yllä olevat laskelmat perustuvat yksinkertaistettuun todellisuuteen ja niihin voi suhtautua monessa suhteessa varauksella. Ne pyrkivät lähinnä arvioimaan, onko totta, että keskituloisella miehellä ja naisella työuran aikaiset palkkaerot kompensoituvat naisen pidemmän eliniän aikana ansaitsemilla eläkkeillä. Laskelmani kertovat yksiselitteisesti, että ne eivät kompensoidu. Päinvastoin ne viittaavat siihen, että aiempaa enemmän tulisi kiinnittää huomiota sukupuolten välisiin elinkaaritulojen eroihin kuin tähän asti on tehty. Tilanne on naisten taloudellisen aseman näkökulmasta huolestuttavampi kuin osasin alun perin odottaa.

Tässäpä meille pähkinää purtavaksi.

Raikkaalla aamulenkillä Leevi-koiran kanssa. Olipa kivaa kävellä kun ei ollut liian kuuma. Pari päivää sitten klapihommissa astuin komeaan naulan. Kävely onnistuu jo pehmein lenkkarein. Hain varmuudeksi tetanus-rokotuksen, sillä edellisestä tuli jo kuluneeksi kahdeksan vuotta. Terveydestä tulee meidän jokaisen pitää huolta.

Asta- ja Veera-myrskyjen jälkitilanteita seuratessa huomaa keskinäisriippuvuuden ongelmat. Tietotekniikasta, ei ongelma-alueilla ole apua kun sähköt katkeavat ja kännykät eivät toimi. Sisäministeriö ja aluehallintoviranomaiset käyvät läpi tilanteista opittua. Aluetasolla nähdään todellinen testitilanne. Myrskyn jälkeen viikko on pitkä aika olla ilman sähköä nyky Suomessa.

Tasa-arvotyössä molemmat voittavat. Naisten ja miesten tulee nähdä tasa-arvoon panostaminen ongelmatilanteiden korjauksena niin että molemmat voittavat. Eikä petraus ole toisilta pois. Keskinäinen kilpailu ei ole kenenkään etu monissakaan asioissa. Miesten ongelmina ovat työttömys, syrjäytyminen, alkoholi, väkivalta, osattomuus, syrjäytyminen, vaikeudet erotilanteissa. Miehet tarvitsevat lasilattiaa. Naiset rikkovat lasikattoa.
Naisten euro 80 senttiä. Miesten vuosi 11 kk. ( elinikä huomioituna ) naiset ovat vuosien saatossa paostaneet mm. kohdunkaulan syöpien jarintasyöpien seulontaa. miehet näkevät eturauhassyövän terveysuhkana. ja panostus terveyteen on järkevää ennaltaehkäisyä. Isyyslakiin miehet kaipaavat kokonaisuudistusta. isä kokee jäävänsä helposti ulkopuoliseksi erotilanteissa. Tulevaisuudessa on sekä mies- että naisverkostoja jotka tekevät yhteistyötä. Yhteinen tasa-arvoverkosto häämöttää...katsotaan mitä tulosa on. Salossa tasa-arvotyö on pilottihankkeena etenemässä. Asialle tarvitaan avointa tilaa ja toteutushalua.


Kuntajakoselvitys valmistui 1.6.2010

Selvittäjä Osmo Soininvaara sai valmiiksi yhdeksän kunnan yhdistymissopimuksen Hämeessä 1.6.2010. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuudesta vastaa Markku Lehto. Kunnanvaltuustot päättävät 13.9.2010, lähtevätkö ne mukaan uuteen kuntaan.Tutustu linkistä Hämeen monikuntaliitokseen. Aluelautakunnat toimivat entisissä kunnissa. varmistaen demokratiaa. Aluelautakunnille on varattu toimintarahaa vähintään 30 euroa / asukas. Lisäksi ne jakaisivat mm. myös alueen yksityistierahat.
www.uusikunta.fi

Ukkosmyrskyjen suhteen ollaan valppaana. Metsien vahingot Asta-myrskyn jälkeen ovat mittavat. Vakuuttamattomien metsien omistajat saanevat apua valtiolta.

Kaupunginhallitus vieraili maanantaina Salon Aluesairaalassa. Johtava lääkäri Matti Helkiö esitteli nykytiloja ja toimintaa ennen maanantain kaupunginhallituksen kokousta. Avohoitokäynnit ovat lisääntyneet. Hoitopäivät vähentyneet viimeisen vuoden aikana.

Synnytysten määrä on n.800 synnytystä vuodessa.
Vuodeosastopaikkoja on aluesairaalassa :
v. 2000 166 paikkaa
v. 2001 155 paikkaa, dialyysiosaston perustaminen.
v. 2005 154, naistentaudeille perhehuone
v. 2010 145, kirurgian yksikön paikkavähennys

Kirurgialla 53 paikkaa
Sisätaudeilla 51 paikkaa
Naistentaudit ja synnytys 25 paikkaa
laten- ja korvatautien os 16 paikkaa

Keväällä 2010 otettiin käyttöön uudet yhteispäivystyspoliklinikan tilat, uusia vastaanottohuoneita, välinehuollon tilat ja uudet leikkaussalit. Syksyllä 2010 avataan vielä uusi tehostetun valvonnan osasto supistettuna, sillä hoitajien toimia ei ole riittävästi.

Yhteispäivystys toimii vielä kesän yli vain yöaikaan ja syksyllä aloitetaan koko virka-ajan ulkopuolisen päivystysajan kattava yhteispäivystys entisellä rinnakkaismallilla.

Meneillään olevan saneerauksen jälkeen saamme vielä lisää avohoidon tiloja, saneeratut leikkaussalit sekä keittiön takaisin keväällä 2011. Avohoidon painottuessa sen kehittäminen vaatii edeleen panostusta avohoidon tiloihin.

Vanhojen, pesutiloiltaan epäkäytännöllisten ja monipaikkaisten huoneiden (6-4) saneeraus on ajankohtainen. Vuodeosastojen tilat ovat rakennusten tekniikan osalta kuin myös tekniikan osalta käyttöikänsä lopussa.

Mennyt kevät oli vuodeosastotoiminnan kanalta hankala. Vuodeosastoilla tapahtui vesivahinkoja. Sairaalainfektiot nykyajan uhaka, mm. lukuiset ripuliepidemiat vativat eristystä. Vuodeosastoje saneerausta ei ole saatu investointiohjelmaan.
Eristyspaikkoja tulee lisätä kun vuodeosastopaikkoja vähennetään.
Perustellusti yhden hengen potilashuoneille on tilausta: sairaalainfektiot, potilaan yksityisyys, potilaan unen laatu,tietosuoja. Yhteissanitettitilat ovat infektioiden osalta aikansa pääsä.

Potilaat saavat valita hoitopaikkansa sairaanhoitopiirin sisällä uuden terveydenhuollon lain myötä. Salon aluesairaalan tulevaisuuden kannalta on syytä rakentaa vuodeosastojen tilat sellaisiksi, etteivät seudun omat asukkaat lähde sen vuoksi hakemaan hoitoa muualta. samalla voidaan saada muualta lisää potilaita, jolloin sairaalan päivystystoiminnot pystytään paremmin pitämään yllä. tällöin terveysalan työpaikat Salossa ovat paremmin turvattuja.

Synnytystoimintaa tarkastellaan STM:n taholta kriittisesti. Rajana asetetaan 1000 synnytystä vuodessa. tällöin lastenosaston pitäminen kävisi kyseenalaiseksi. Johtokunnassa on vuodeosastojen saneerausasiaa käsitelty budjettiesitysten 2009 ja 2010 yhteydessä. Synnytystoiminnan jatkuvuutta halutaan ylläpitää kuten ortopedisten leikkaustenkin jatkoa lisääntyvästi.

Rakennusten käyttöikä on jo ylittynyt. Saneerauksen viivästyminen näkyy rahassa jatkuvina vaurioiden korjauksina, infektioiden aiheuttamina kustannuksia ja toimintahäiriöiden kustannuksina.

Palveluvalikoima perustuu läheisyysperiaatteeseen ottaen huomioon reunaehdot laadusta ja taloudellisuudesta.
- Sairaala tarjoaa erikoisalakohtaiset peruspäivystyspalvelut yhteispäivystyksen tueksi
- Synnytystoiminta
- Leikkaussalipäivystys
- Leikkaustoiminta on riittävän vilkasta ja kattavaa, jotta on mahdollisuudet ylläppitää päivystysvalmius.
- Aluesairaala on aktiivinen osa sairaanhoitopiiriä, yhteinen potilaskertomusjärjestelmä ja kaikki sairaanhoidolliset tukipalvelut ovat käytettävissä.

Haluan syödä kotimaista ruokaa

Kotimainen ruoka on puhdasta ja turvallista. Euroopan unioni virittelee maatalouspolitiikkansa. Perusperiaatellisia kysymyksiä ovat: pitääkö kaikkialla Euroopassa pystyä harjoittamaan maanviljelystä? Pitääkö EU:n säännellä markkinoita, vai pitäisikö markkinoiden antaa toimia vapaasti?
Mikäli ruoka tuotettaisiin tehokkaimmin ja edullisimmin, ei juuri ruokatuotantoa Suomen jäisi. Suomessa maatalouden tuloista jo 43 prosenttia tulee EU:n ja Suomen valtion maksamista tuista. Mikäli viljely Suomessa kannattaisi, tarvittaisiin luonnonhaittakorvausta, tilatukea ja ympäristötukea. Suoria maataloustukia maksetaan Suomessa 1,9 miljardia euroa. Tukia perustellaan ruokaomavaraisuudella. Esimerkiksi Venäjän kuivuuden vuoksi viljan hinta on kohonnut ennätysvauhtia. Muistutus oman tuotannon tärkeydestä. Meidän on helpompi valvoa eläinten oloja, tuottjien vastuuta ja ympäristökysymyksiä.
Kysymys on nationalistisesta oman elintarviketuotannon suojelemiseta.
En haluaisi asioida kaupassa, jossa ei olisi suomalaisia tuotteita. Jo maidon tuonti Ruotsista aiheutti valtavan tunnekuohun.

VM:n budjettiehdotus

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen loppusumma on 50,4 miljardia euroa ja ehdotus on 8,8 miljardia euroa alijäämäinen. Valtionvelka nousee ensi vuonna 85 miljardiin euroon, joka on noin 46 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Budjettitalouden menot alenevat noin 4 prosenttia vuodelle 2010 budjetoidusta. Menojen alenemiseen vaikuttaa muun muassa elvytystoimien ja eräille valtioille annettujen lainojen poistuminen menoista. Talousarvioehdotuksen menoista 48,4 miljardia euroa on hallinnonalojen määrärahoja ja 2,1 miljardia euroa korkomenoja.

Budjettitalouden tulojen ennustetaan vuonna 2011 nousevan vajaat 3 prosenttia vuodelle 2010 budjetoidusta ja hieman yli 6 prosenttia jos huomioon ei oteta vuodelle 2010 budjetoitua kumulatiivisen ylijäämän käyttöä. Verotulot muodostavat 85 prosenttia kaikista budjettitalouden tuloista ja niiden ennustetaan kasvavan 7,5 prosenttia talouskasvun ja vuonna 2011 voimaan tulevien veromuutosten seurauksena.

Budjettitalouden tasapaino

2010 budjetoitu 2011 ehdotus

Tulot 40 499 milj. euroa 41 605 milj. euroa

Menot 52 482 milj. euroa 50 431 milj. euroa

Varsinainen alijäämä 11 983 milj. euroa 8 826 milj. euroa



Veroratkaisut

Energiaverotuksessa siirrytään ympäristöohjausta korostavaan energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvaan veroon kaikkien polttoaineiden osalta. Energiaveroja korotetaan rakennemuutoksen yhteydessä noin 750 miljoonalla eurolla vuoden 2011 alusta työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuvien verotuottomenetysten korvaamiseksi. Tämä korotus ei koske liikenteen polttoaineita. Dieselpolttoaineen veroa korotetaan vuoden 2012 alusta lukien ja samalla alennetaan henkilöautoista kannettavaa ajoneuvoveron käyttövoimaveroa.

Vuonna 2011 otetaan käyttöön makeisilta, jäätelöltä ja muilta niiden kaltaisilta tuotteilta kannettava vero ja korotetaan virvoitusjuomien veroa.

Työn veroperusteita lieventämällä kompensoidaan ansiotason nousun sekä sosiaalivakuutusmaksujen nousun verotusta kiristävää vaikutusta. Lisäksi eläketulon verotusta kevennetään siten, että eläketulon veroaste on korkeintaan vastaavan palkkatulon veroasteen tasolla.

Jäteveron veropohjaa laajennetaan ja veroa korotetaan.

Suhdannenäkymät valoisat

Maailmantalous on toipumassa finanssikriisiä seuranneesta pudotuksesta, ja maailmankaupan kasvu on varsin nopeaa seuraavien puolentoista vuoden aikana. Suomen talous on talven notkahduksen jälkeen pääsemässä takaisin kasvu-uralle perinteisen vientikysynnän vetämänä. Kasvua tukee myös yksityinen kulutuskysyntä, joka heijastaa sitä, että työllisyys on heikentynyt vähemmän kuin aiemmissa taantumissa. Työttömyysaste on jäämässä kesäkuussa ennustettua matalammaksi sekä tänä että ensi vuonna.

Kuluvana vuonna bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan runsaat puolitoista prosenttia. Talouskasvun lähtökohdat säilyvät myönteisinä vuodelle 2011, mikä johtaa myös investointien käynnistymiseen. Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan ensi vuonna reilut 2,5 prosenttia. Kotimaiset kuluttajahintapaineet ovat kapasiteetin vajaakäytön seurauksena niukkoja tänä vuonna, joten hintojen nousuun vaikuttaa eniten raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoista johtuva tuontihintojen nousu. Tämän vuoden inflaatioennuste on noin1,5 prosenttia ja ensi vuoden noin 2,5 prosenttia. Ensi vuonna hintapaineita voimistavat tuontihintojen nousu sekä vilkastuva talouden aktiviteetti niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Suhdannekäänteestä huolimatta julkisen talouden rahoitusasema heikkenee vielä tänä vuonna. Vuonna 2011 talouskasvun nopeutuessa, verotuksen kiristyessä ja sosiaaliturvamaksujen noustessa julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu, mutta pysyy silti alijäämäisenä. Julkinen velka nousee valtion ja kuntien velanoton vuoksi edelleen ja velkasuhde ylittää 51 prosenttia.

Talouskasvun nopeutuminen ja työllisyystilanteen koheneminen näkyvät ensi vuonna erityisesti valtiontalouden alijäämän supistumisena. Valtion verotuloja kasvattaa lisäksi arvonlisäverotuksen ja energiaverotuksen kiristäminen. Valtion alijäämän pienenemisestä huolimatta valtio joutuu edelleen kattamaan menoistaan velanotolla noin 8,8 miljardia euroa vuonna 2011. Talousnäkymien koheneminen ei siten riitä vakauttamaan valtiontalouden rahoitusasemaa.

Kuntasektorin rahoitusasema pysyy kuluvana vuonna noin -0,5 prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon. Verotulojen vaimea kehitys pakottaa kunnat jatkamaan säästötoimia, joskin kuntien väliset erot säästötarpeissa ovat suuria. Vuoden 2011 osalta kuntien verotulojen kasvu on osoittautumassa aiemmin ennustettua paremmaksi. Kuntatalouden alijäämä pienenee, kun kulutusmenot lisääntyvät maltillisesti kuntien edelleen tasapainottaessa talouttaan kriisin jäljiltä.

Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2011 talousarvioksi

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen loppusumma on 50,4 miljardia euroa ja ehdotus on 8,8 miljardia euroa alijäämäinen.

Ministeri Kataisen esitys
http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja ... aisuus.pdf

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys 2011
http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2011/vm_2011.html

Tietoa EU:n vakautuspaketista ja talouspolitiikan koordinaatiosta
http://www.vm.fi/vm/fi/01_etusivu/kreikantilanne.jsp

Kiinteistöverot

Verotuspäätösten postitus on alkanut. Valtaosa kiinteistön omistajista saa päätöksen vuoden 2010 kiinteistöverotuksesta tällä viikolla. Verotuspäätöksiä lähetetään noin 1,9 miljoonaa kappaletta.
Alustavan arvion mukaan vuoden 2010 kiinteistöveron tuotto kunnille on noin 1 188,2 miljoonaa euroa. Se on noin 201 miljoonaa euroa (eli 20 prosenttia) enemmän kuin viime vuonna.
Vuoden 2010 kiinteistöveron perusteena ovat vuoden 2009 verotusarvot ja kiinteistön sijaintikunnan vuodelle 2010 määräämät veroprosentit.
Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotettiin vuodelle 2010 (L 969/2009). Yleinen kiinteistöveroprosentti nousi 0,50–1,00 prosentista 0,60–1,35 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,22–0,50 prosentista 0,32–0,75 prosenttiin. Tässä faktaa jonka kanssa tulee elää.